Omahelpperi.fi – Nuorten sähköisen palvelualustan käyttöönotto ja yhteiskehittäminen Varhassa (RRP, P4, I1)
Omahelpperi.fi kokoaa nuorten palvelut yhteen digitaaliseen alustaan. Vuoden 2025 käyttökokeilu Varhassa vahvistaa nuorten osallisuutta ja parantaa palveluiden saavutettavuutta, ohjautuvuutta ja vaikuttavuutta arjessa ja ammattilaisten työssä.
Toimintamallin nimi
Omahelpperi.fi kokoaa nuorten palvelut yhteen digitaaliseen alustaan. Vuoden 2025 käyttökokeilu Varhassa vahvistaa nuorten osallisuutta ja parantaa palveluiden saavutettavuutta, ohjautuvuutta ja vaikuttavuutta arjessa ja ammattilaisten työssä.
Omahelpperi.fi on nuorille (13–29-vuotiaille) suunnattu digitaalinen palvelualusta, joka kokoaa yhteen luotettavan tiedon, palvelut ja tuen helposti saavutettavaan ja selkeään verkkoympäristöön. Omahelpperi toimii nuorille matalan kynnyksen digitaalisena ohjaus- ja neuvontakanavana. Alusta mahdollistaa:
- anonyymin ja omatoimisen palveluiden selaamisen ja hyödyntämisen
- keskitetyn alustan alueen, kuntien ja järjestöjen nuorille suunnattuihin palveluihin
- yhteistyön ammattilaisten kesken, jotka voivat hyödyntää Omahelpperiä palveluohjauksessa ja asiakasohjauksessa
Toimintamallina Varhassa
Omahelpperin käyttöönottokokeilu Varhassa on vaiheittainen prosessi, jossa yhdistyvät tekninen kehittäminen, yhteiskehittäminen nuorten ja ammattilaisten kanssa sekä käyttöönoton tuki.
Toimintamallin vaiheet:
- Yhteiskehittäminen nuorten, ammattilaisten ja palveluntarjoajien kanssa
- Pilotointi ja testaus eri kunnissa ja kohderyhmien kanssa
- Koulutus, viestintä ja käyttöönoton tuki
- Juurruttaminen osaksi Varhan sähköistä perhekeskusta ja nuorten palvelupolkua
Tavoitteena on parantaa nuorten yhdenvertaista pääsyä tukeen, lisätä palveluiden näkyvyyttä ja tarjota teknologisesti saavutettava, turvallinen ja helppokäyttöinen kanava palveluohjaukseen.
Omahelpperin käyttökokeilu Varsinais-Suomessa
Poliittiset ja lainsäädännölliset lähtökohdat
Omahelpperi.fi-verkkopalvelu kokoaa nuorten palvelut yhteen saavutettavaan digitaaliseen kanavaan ja tukee sähköistä yhteiskehittämistä sekä digiosallisuutta vahvistavia, matalan kynnyksen palveluja (OKM 2024, VANUPO 2024–2027).
Omahelpperin käyttöönottoon Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vaikuttavat useat poliittiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät. Digipalveluiden kehittäminen tukee valtionhallinnon tavoitteita yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi (Valtiovarainministeriö 2021). Lainsäädännöllisesti nuorten osallisuus ja palvelujen saatavuus on kirjattu mm. nuorisolakiin (1285/2016) sekä Tulevaisuuden sote-keskus- ja LAPE-ohjelmien tavoitteisiin (STM 2019 ; STM 2020).
Kohderyhmä: Nuoret Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomessa 13–29-vuotiaita nuoria on noin 97 550 (2023), eli lähes viidennes väestöstä. Kohderyhmä on moninainen – nuoriin kuuluu mm. peruskoululaisia, opiskelijoita, työelämässä olevia sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia. Käyttöönotossa Varsinais-Suomessa on pyritty tavoittamaan monimuotoinen joukko nuoria, mukaan lukien vieraskieliset sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret (THL 2023). Tavoittaminen edellyttää helposti lähestyttäviä ja saavutettavia palveluratkaisuja, jotka huomioivat myös vieraskieliset ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret.
Digitaalinen asiointi ja osallisuus
Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat palveluihin pääsyn ajasta ja paikasta riippumatta sekä tukevat kestävän kehityksen ja saavutettavuuden tavoitteita (OKM 2021; THL 2024). Omahelpperi.fi kokoaa nuorille suunnatut palvelut yhteen digitaaliseen kanavaan ja mahdollistaa matalan kynnyksen tuen löytämisen myös niille nuorille, jotka eivät tunnista omaa palvelutarvettaan tai eivät halua asioida kasvotusten. Kehittämisessä on huomioitu digiosallisuuden ja digitaalisen eriarvoisuuden kysymykset, mm. kielitausta, kulttuuriset erot ja vaihtelevat digitaidot. Digipalveluiden kehittäminen tukee valtionhallinnon tavoitteita yhdenvertaisuuden ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi (Valtiovarainministeriö 2021).
Osallistava kehittäminen
Nuoria on osallistettu sovelluksen arviointiin ja yhteiskehittämiseen useilla tavoilla, kuten pilottiryhmissä ja palvelusuunnistuksissa. Kehittämistyö on toteutettu kouluissa, opiskeluhuollossa, työpajoissa ja muissa arjen ympäristöissä. Lisäksi mukana on ollut eri alojen ammattilaisia kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen palveluista. Kehittäminen on painottunut asiakasymmärrykseen ja siihen, että palvelu todella vastaa nuorten todellisiin tiedontarpeisiin ja käytännön tilanteisiin.
Osa sähköistä perhekeskusta ja alueellista palvelurakennetta
Omahelpperi on osa sähköisen perhekeskuksen kokonaisuutta (Omaperhe – Omahelpperi – ammattilaisalusta), jonka kehittämisestä vastaa DigiFinland yhdessä hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden kanssa. Varsinais-Suomessa käyttöönotto toteutetaan Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen puitteissa (Next Generation EU -rahoitus) vuoden 2025 loppuun saakka. Omahelpperi täydentää perhekeskustoimintaa tarjoamalla digitaalisesti saavutettavan väylän nuorten ohjaukseen ja tuen löytämiseen osana Varhan Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta.
Rahoitus ja jatkuvuus
Omahelpperin kehittämistä rahoitetaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Palvelun jatkuvuus ja juurtuminen edellyttävät kuitenkin alueellista strategista sitoutumista ja resurssien turvaamista myös hankekauden jälkeen. Tämä koskee niin teknistä ylläpitoa kuin sisällöntuotantoa ja palveluohjauksen tukirakenteita.
Kohderyhmä: Nuoret Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomessa palveluiden löydettävyydessä ja saavutettavuudessa on merkittäviä haasteita. Kehitystyön tavoitteena on tarjota nuorille matalan kynnyksen verkkopalvelu, joka kokoaa hajallaan olevat palvelut yhteen ja mahdollistaa oikea-aikaisen tuen.
Omahelpperi-verkkopalvelu on suunnattu 13–29-vuotiaille nuorille, jotka ovat hyvin monimuotoinen ryhmä. Heihin kuuluu esimerkiksi:
- peruskoululaisia
- toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoita
- työelämässä olevia
- työn ja opintojen ulkopuolella olevia
- nuoria vanhempia
Palveluiden käyttöön vaikuttavat nuoren elämäntilanteen lisäksi myös asuinalue (kaupunki, maaseutu, saaristo), kielitausta, perhetilanne ja koulutustaso.
Varsinais-Suomessa asuu noin 97 550 nuorta (2023), mikä on 19,7 % alueen väestöstä. Heistä yli puolet asuu Turussa. Noin 84 % nuorista asuu kaupunkialueilla ja 16 % maaseudulla tai saaristossa. Suomenkielisiä on 83 %, ja vieraskielisten osuus on jo yli 10 %. (Tilastokeskus 2024a; Tilastokeskus 2024b.)
Asiakasymmärryksen kerryttäminen
Kohderyhmän ymmärtämiseksi on hyödynnetty:
- väestö- ja hyvinvointitilastoja
- ammattilaisten kokemustietoa eri puolilta Varsinais-Suomea (haastattelut ja keskustelut)
- työpajoja, joissa on syvennetty nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä
Näiden pohjalta on laadittu käyttäjäprofiileja, jotka ovat ohjanneet palvelun suunnittelua. On myös huomioitu, että nuorten digitaidot ja tuen tarve vaihtelevat: osa käyttää digipalveluita sujuvasti, osa tarvitsee ammattilaisten tukea.
Asiakkaiden osallistaminen
Nuoret ovat olleet monipuolisesti mukana kehittämistyössä. Kolme pilotointiryhmää testaa Omahelpperiä noin kuuden kuukauden ajan ja antaa palautetta käytettävyydestä, soveltuvuudesta ja osallisuuden kokemuksesta.
Pilotointiin osallistuu:
- Yläkoulun 8. luokka saaristokunnasta (N=21)
- Kaksi toisen asteen opiskelijaryhmää kaupungista (N=19)
Lisäksi järjestetään Omahelpperi-suunnistuksia, joissa eri taustoista tulevat nuoret testaavat palvelua käytännössä (N=46, tilanne 11.6.2025).
Käyttöönoton haasteet ja kehittäminen
Omahelpperi on nuorille suunnattu digitaalinen palvelu, jonka onnistunut käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua, riittäviä resursseja ja selkeää käyttäjätukea. Aito nuorten osallistuminen prosessiin on elintärkeää – pinnallinen osallistaminen heikentää sitoutumista ja käyttöastetta.
Viestinnän tulee olla nuorille suunnattua, helposti lähestyttävää ja heidän kanavissaan. Pilottivaiheessa saadun palautteen perusteella käyttöliittymältä toivotaan selkeyttä ja visuaalisuutta.
Samalla ammattilaisille on tarjottava työkalut, koulutus ja jatkuva tuki, jotta Omahelpperi tukee tehokkaasti palveluohjaustyötä.
Näitä oppeja on hyvä hyödyntää kaikissa käyttöönoton vaiheissa ja eri hyvinvointialueilla.
Kevään 2025 aikana testasimme Omahelpperiä yli 600 nuoren ja ammattilaisen kanssa. Tulokset vahvistivat palvelun tarpeellisuuden – ja toivat esiin konkreettisia kehittämisehdotuksia, joista osa voitiin viedä välittömästi DigiFinlandin tuotekehityksen jonoon ja on jo huomioitu kehitystyössä. Osa ehdotuksista puolestaan jää osaksi iteratiivista jatkokehittämistä, jota edistetään pidemmällä aikavälillä.
Arvioinnin tulokset
Keväällä 2025 toteutimme kahdeksan työpajaa (N=86), kolme pilottiryhmää sekä laajan ammattilaiskyselyn. Lisäksi Omahelpperiä testattiin Taitaja2025-tapahtumassa 500 nuoren toimesta. Mukana oli monipuolisesti eri taustoista tulevia nuoria: yläkoululaisia saaristokunnasta, toisen asteen opiskelijoita suurkaupungista, nuorisoverstaan osallistujia sekä korkeakouluopiskelijoita. Testaukseen osallistui myös kahdeksaa eri kieltä puhuvia nuoria, mikä auttoi arvioimaan palvelun saavutettavuutta ja selkeyttä eri kieliryhmien näkökulmasta. Ammattilaiskyselyyn vastasi laaja joukko koulun, sosiaalipalveluiden, opiskeluhuollon ja järjestöjen työntekijöitä.
Nuorten havainnot:
- Tarve yhdelle, luotettavalle ja ajantasaiselle palvelupaikalle (erityisesti mielenterveys, opinnot ja asuminen)
- Mobiiliystävällisyys ja selkeä käyttöliittymä ovat ratkaisevia
- Lisää selkokielisyyttä ja visuaalisia elementtejä toivottiin
- Osallistuminen lisäsi nuorten kokemusta vaikutusmahdollisuuksista
Ammattilaisten näkökulmat:
- Tarve työkalulle, joka tukee ohjaustyötä ja mahdollistaa myös anonyymin tuen
- Käyttöönoton motivaatioasteikko: keskiarvo 8,5 / 10
- 85,4 % nuorista käyttäisi palvelua jatkossakin
- Käytettävyysarvosana 4,68 / 5 Taitaja2025-tapahtumassa
Kehittämistoimenpiteet esitetty DigiFinlandille:
- Käyttöliittymän selkeyttäminen
- Etusivun rakenteen uudistaminen
- Tietosisältöjen laajentaminen
- Hakutoimintojen logiikan parantaminen
Kansikuva
