Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Omaishoitajien hyvinvointitarkastukset (TulKoti-hanke Pohjois-Savo)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on luoda Pohjois-Savoon yhtenäinen omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksen malli, jolla voidaan tukea omaishoitajien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Malli kohdistuu ikääntyneiden palveluiden omaishoitajiin.

Toimintaympäristö

Vuonna 2019 Suomessa oli 1,2 miljoona 65 vuotta täyttänyttä kansalaista. Suomalaisista joka viides mies ja joka neljäs nainen on 65 vuotta täyttänyt tai vanhempi. Yli 64-vuotiaan väestön kasvu on yhtä aikaa voimavara ja haaste niin yhteiskunnalle kuin sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämiselle ja tuottamiselle. (1) 

Ikääntyneiden määrän kasvaessa ikääntyvien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen on entistä tärkeämpää. Ikääntyvän väestön kotona asumista tulee tukea. Omaishoito mahdollistaa usein ikääntyneen kotona asumisen pidempään. Omaishoito tarkoittaa hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön avulla, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen hyvinvointialueen kanssa (2).   

Omaishoitoon liittyviä faktoja: 

  • Suomessa on noin 51 600 omaishoidettavaa 

  • Omaishoitajia on noin 50 200 

  • Valtaosa omaishoitajista on naisia 

  • Omaishoidon yleisin syy ovat muistisairaudet. (2) 

Omaishoito on usein sitovaa ja raskasta. Tästä huolimatta noin 40 % toimeksiantosopimuksen tehneistä omaishoitajista ei saa muuta tukea kuin palkkion ja lakisääteiset vapaapäivät. Yhä useampi omaishoitaja on hoitaa puolisoaan ja on itsekin iäkäs. Iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla uupumisen riski on erityisen suuri. Tarpeenmukainen ja hyvin koordinoitu tuki ehkäisee omaishoitajan uupumusta sekä kohentaa hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan omaishoidettavan elämänlaatua. (2) 

Omaishoitajan hyvinvoinnin tukemiseen tuleekin panostaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhtenä tukimuotona toimivat omaishoitajille suunnatut hyvinvointi- ja terveystarkastukset. Toimintaa tulee kehittää saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa omaishoitaja saa tarvitsemansa tuen sosiaali- ja terveyspalveluista ja lisäksi ohjausta ja neuvontaa myös muista häntä mahdollisesti hyödyttävistä tukimuodoista. 

Lähteet: 

1. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020, Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2020:31. 

2. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2023, Omaishoito ja perhehoito.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin tarvitaan yhtenäinen toimintamalli Pohjois-Savon alueelle. Ikääntyvien omaishoitajien hyvinvointitarkastuksia on pilotoitu v. 2022 POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Tämän pilotin kokemuksia hyödynnetään tarkastusten kehittämistyössä, jota jatketaan osana Pohjois-Savon Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut (TulKoti) -hanketta.

Omaishoitajien tukea kehitetään laajemminkin Pohjois-Savossa. Yhteistyötä tehdään käynnissä olevan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta rahoitettavan hankkeen kanssa, jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa omaishoitajien saamaa tukea sekä lisätä omaishoitajien määrää Pohjois-Savossa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työskentely aloitettiin kartoittamalla nykytilaa siitä, miten omaishoitajien tarkastukset on järjestetty Pohjois-Savossa ennen hyvinvointialuetta. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin ei ole Pohjois-Savossa käytössä yhtenevää toimintamallia. Tarkastuksista tiedottaminen eri kunnissa on ollut vaihtelevaa eikä sosiaali- ja terveyspalveluiden nettisivuilla ole välttämättä ollut edes tietoa tarkastuksista. Jatkossa tiedotuksen täytyy olla selkeää ja tiedon tulee olla helposti löydettävissä. 

Nykyisellään tarkastuksia toteutetaan erilaisin käytännöin Pohjois-Savon alueella. Kaikkialla tarkastukset eivät välttämättä toteudu lainkaan. Tarkastusten toteuttamiseen ei ole olemassa hyvinvointialueen laajuista yhtenäistä ohjeistusta. Asiakasohjauksen ja terveydenhuollon yhteistyö on sen varassa, mitä paikallisesti on mahdollisesti sovittu. Ammattilaisten tueksi täytyy sopia yhtenäiset toimintatavat ja laatia työohje tarkastusten tekemiseen. 

Organisaatiossa ei ole tällä hetkellä määritelty rakenteita ja prosesseja hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamiseen. Alueellinen kokonaiskäsitys puuttuu siitä, ketkä tarkastuksia tekevät, miten niitä tehdään ja mihin organisaation yksikköön tarkastukset sijoittuvat. Tarkastuksia tekevät henkilöt ja nykyiset toimintatavat täytyy kartoittaa ja yhtenäistää, millä varmistetaan myös palveluiden alueellinen yhdenvertaisuus ja saatavuus. 

Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttaminen vaatii organisaatiolta riittävän resurssoinnin, tarkastuksia tekevien terveyden- tai sairaanhoitajien riittävän perehdyttämisen ja kouluttamisen omaishoidon erityispiirteisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön mahdollistamisen. 

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja aiemmissa kokeiluissa niin Pohjois-Savon kuin muunkin Savo-Karjalan alueella on todettu, että ikääntyneiden palveluissa omaishoitajien ohjautuminen tarkastuksiin vaatii terveydenhuollon ammattilaisen suoran yhteydenoton omaishoitajaan ajan varaamiseksi. Tämä vaatii sujuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja sovitut toimintatavat omaishoitajan yhteystietojen siirtämiseksi asiakasohjauksesta terveydenhuoltoon omaishoitajan suostumuksella. Kehittämistyössä pyritään luomaan sujuva ohjautumisen prosessi Pohjois-Savon alueelle ikääntyneiden omaishoitajien osalta. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Yhtenäistä alueellista omaishoitajien tarkastusten toimintamallia lähdettiin rakentamaan monitoimijaisen työpajatyöskentelyn kautta. Työpajoihin kasattiin edustus asiakasohjauksesta, tarkastuksia tekevistä hoitajista, kehittäjäasiakkaista (omaishoitaja ja perhehoitaja), Pohjois-Savon Omaishoitajat ry:stä, Perhehoitoliitosta sekä omais- ja perhehoidon muista kehittäjistä. Työpajatoiminnan tarkoituksena oli kartoittaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen nykyisiä käytänteitä, lisätä yhteistä ymmärrystä omaishoidosta ja omaishoitajan tukemisesta, kehittää yhdessä alueellista toimintamallia ja mahdollistaa osanottajien verkostoituminen aihealueen piirissä toimivien kesken. 

Kehittäjät ovat verkostoituneet Savo-Karjalan hyvinvointialueiden kehittäjistä ja työntekijöistä koostuvan ryhmän kanssa ja kokoontuneet säännöllisesti omais- ja perhehoitajien tarkastusten yhteiskehittämisen merkeissä. Lisäksi osallistuminen valtakunnalliseen omaishoidon kehittäjäverkostoon on mahdollistanut benchmarkkaamisen ja yhdessä eri alueilta tulevien kehittäjien kesken omaishoitoon liittyvien asioiden pohtimisen ja tiedonjaon.

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyöllä tavoitellaan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle yhteneväistä toimintamallia omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Toimintamalliin on luotu myös tarkastuksen sisältö (esite, esitietolomake, kirjaamis- ja tilastointiohje). Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen palveluprosessi pyritään luomaan mahdollisimman sujuvaksi. Tavoitteena on yhtenäisen mallin myötä saada luotua laadukas ja yhdenvertainen sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelu omaishoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi.

Toteutussuunnitelma

Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toimintamallia kokeillaan loppuvuodesta 2023 Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutettavassa pilotissa. Pilotin aikana toimintamallia muokataan tarvittaessa saatujen kokemusten ja havaintojen perusteella. Pilotoinnista saatujen tulosten perusteella ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen tarkastuksiin määrittelemien resurssien puitteissa voidaan tehdä suunnitelma toimintamallin laajentamisesta koko alueen käyttöön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli koskee ikääntyneiden palveluiden omaishoitajia ja omaishoidon tuen asiakasohjaajia ja tarkastuksia tekeviä hoitajia. Toimintamalli selkeyttää omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen palvelupolkua. Kehittämisessä on hyödynnetty omaishoitajien kokemusasiantuntijuutta hyvinvointi- ja terveystarkastusten kehittämistyöpajoissa ja muissa tapaamisissa, omaishoidon järjestötoimijoita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja muiden sidosryhmien asiantuntemusta.

Ratkaisun perusidea

Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen toimintamalli ikääntyneiden palveluiden omaishoitajille 

  • Asiakasohjaaja informoi tarkastuksesta omaishoitajaa palvelutarpeenarviointikäynnillä ja kannustaa osallistumaan tarkastukseen. Omaishoitajan tarkastus on maksuton ja vapaaehtoinen. 
  • Asiakasohjaaja pyytää omaishoitajalta luvan hänen yhteystietojensa toimittamiseksi terveystarkastuksia tekevälle hoitajalle terveydenhuoltoon. 
  • Mikäli omaishoitaja ei anna suostumusta tiedonsiirtoon, niin asiakasohjaaja ohjaa omaishoitajaa ottamaan itsenäisesti yhteyttä terveydenhuoltoon tarkastusajan varaamiseksi. 
  • Palvelutarpeenarviointikäynnillä omaishoitajalle annetaan myös esite tarkastuksesta. Esitteessä kerrotaan tarkastuksen sisällöstä ja siitä löytyy tarkastuksia toteuttavan hoitajan yhteystiedot. 
  • Omaishoitajan yhteystiedot toimitetaan terveydenhuoltoon tarkastuksia toteuttavalle taholle tietoturvallisesti. 
  • Hoitaja ottaa omaishoitajaan yhteyttä puhelimitse ajan varaamiseksi tarkastukseen. 
  • Hoitaja lähettää esitietolomakkeen kirjeitse omaishoitajalle. 
  • Tarkastuksessa keskustellaan omaishoitajan terveydestä ja hyvinvoinnista esitietolomakkeen ja omaishoitajan tarpeiden pohjalta. Tehdään tarvittavat mittaukset ja arvio laboratoriotutkimuksista, tarvittavista muista jatkotutkimuksista. Konsultoidaan/varataan tarvittaessa aika lääkärille. Annetaan ohjausta ja neuvontaa omaishoitajan hyvinvointia tukevista palveluista (esim. järjestöt, srk, yritykset jne.) hänen tarpeittensa mukaisesti. Voidaan hyödyntää järjestöjen tuen piiriin ohjaamisessa www.hyvinvointitarjotin.fi -alustaa. Tehdään tarvittaessa yhteistyötä mm. asiakasohjauksen kanssa. 
  • Hoitaja ohjelmoi seuraavan tarkastuksen kutsujärjestelmään. 

Huomioidaan palveluissa omaishoitajan hyvinvoinnin tukeminen kokonaisvaltaisesti: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa informoidaan omaishoitajaa järjestöjen tarjoamasta tuesta, myös jo ennen omaishoitajuutta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Luotua toimintamallia pilotoitiin PSHVA:n palvelutuotannossa pohjoisella alueella Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kunnissa 25.9.-30.11.2023 ajan. Pilotoinnin aikana toimintamallia ja tarkastuksen sisältöä muokattiin kokemusten perusteella. Pilotointi tuotti arvokasta tietoa toimintamallin toimivuudesta. 

Ikääntyneiden palveluiden omaishoitajien tarkastuksiin ohjautumisen mallia joudutaan vielä tulevaisuudessa kehittämään ja muokkaamaan uusien asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönoton myötä. Muuttuva ikääntyneiden palveluiden asiakasohjauksen kenttä, jossa omaishoidon tukea tullaan keskittämään, vaikuttaa ohjautumisen toimintamallin käyttöönottoon ja jatkokehittämiseen hyvinvointialueella. Tarkastusten toteuttamisen osalta tarvittavat sote-keskusten hoitajaresurssit terveydenhuollon puolelta täsmentynevät vuoden 2024 aikana. Tarkastusten sisältö pyritään saamaan käyttöön koko hyvinvointialueelle.

Tavoitteena on, että omaishoitajien tarkastusten mallin käyttöönottoa tullaan laajentamaan koko hyvinvointialueelle tulevina vuosina osana RRP-hankkeen toimia. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tätä toimintamallia voi soveltaa muillakin hyvinvointialueilla. Kehitetty toimintamalli on kohdennettu ikääntyneiden palveluiden omaishoitajille, mutta on hyödynnettävissä tarkastuksen sisällön osalta myös muille omaishoitajille. Jo aiemman tiedon ja kokemusten perusteella ikääntyneiden omaishoitajien kohdalla on huomattu tärkeäksi, että yhteydenotto tarkastusajan varaamiseksi tulisi tapahtua terveydenhuollosta omaishoitajaan. Tämä lisää tarkastusten toteutumista ja ikääntyneet omaishoitajat ovat kokeneet yhteydenoton myönteisenä. Työikäisten omaishoitajien kohdalla ajan varaaminen tarkastukseen itse voi olla toimivampi tapa.

Haasteet, jotka kannattaa huomioida:

  • Jouheva tiedonsiirto asiakasohjauksesta terveydenhuoltoon tarkastuksia toteuttavalle taholle on äärimmäisen tärkeää. Sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen tiedonsiirtoon tarvitaan asiakkaan suostumus. Teknisesti suostumuksen saamisen ja tiedonsiirron toimijoiden välillä tulisi olla yksinkertaista ja helppoa. Suostumuslomakkeen tulisi olla helposti ymmärrettävä asiakkaalle. Pohjois-Savon alueella haasteita aiheuttavat nykyiset monet eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä ei-helppokäyttöinen suostumuslomake sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen tiedonsiirtoon ja luovutukseen.
  • Tarkastuksia toteuttavilla hoitajilla tulisi olla riittävä osaaminen ja ymmärrys omaishoidosta. Tähän työhön selkeästi kohdennettu resurssi ja nimetyt työntekijät helpottaisivat osaamisen ylläpitoa ja lisäämistä. 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotointi tuotti tietoa siitä, että ikääntyneiden palveluiden omaishoitajat ohjautuvat tarkastuksiin parhaiten, kun omaishoidontuen asiakasohjaus voi toimittaa heidän tietonsa terveydenhuoltoon. Mikäli ajanvaraus jää omaishoitajan vastuulle, niin aika jää usein varaamatta. Tämä tulos vahvisti aiempaa kokemustietoa asiasta.

Pilotin asiakaspalautteiden perusteella omaishoitajien tarkastusten NPS-luku (Net Promoter Score, palvelun suositteluhalukkuuden mittari) oli 64 ja vastausten keskiarvo 9,0 eli valtaosa käyneistä suosittelisi palvelua lämpimästi läheiselleen. Yhtenäinen tarkastuksen raami saatiin luotua hankkeen aikana. Tarkastuksen sisältö, esitietolomake asiakkaalle ja kirjaamis- ja tilastointiohje hoitajalle koettiin hyväksi. Tarkastuksiin ohjautumisen toimintamallissa havaittiin pilotoinnin aikana haasteita suostumusten hankkimisen ja tiedonsiirron osalta.