Omaishoitajien hyvinvointitarkastukset (TulKoti-hanke Pohjois-Savo)
Tavoitteena on luoda Pohjois-Savoon yhtenäinen omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksen malli, jolla voidaan tukea omaishoitajien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Malli kohdistuu ikääntyneiden palveluiden omaishoitajiin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on luoda Pohjois-Savoon yhtenäinen omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksen malli, jolla voidaan tukea omaishoitajien hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Malli kohdistuu ikääntyneiden palveluiden omaishoitajiin.
Toimintamalli lyhyesti
Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen toimintamalli ikääntyneiden palveluiden omaishoitajille
- Asiakasohjaaja informoi tarkastuksesta omaishoitajaa palvelutarpeenarviointikäynnillä ja kannustaa osallistumaan tarkastukseen. Omaishoitajan tarkastus on maksuton ja vapaaehtoinen.
- Asiakasohjaaja pyytää omaishoitajalta luvan hänen yhteystietojensa toimittamiseksi terveystarkastuksia tekevälle hoitajalle terveydenhuoltoon.
- Mikäli omaishoitaja ei anna suostumusta tiedonsiirtoon, niin asiakasohjaaja ohjaa omaishoitajaa ottamaan itsenäisesti yhteyttä terveydenhuoltoon tarkastusajan varaamiseksi.
- Palvelutarpeenarviointikäynnillä omaishoitajalle annetaan myös esite tarkastuksesta. Esitteessä kerrotaan tarkastuksen sisällöstä ja siitä löytyy tarkastuksia toteuttavan hoitajan yhteystiedot.
- Omaishoitajan yhteystiedot toimitetaan terveydenhuoltoon tarkastuksia toteuttavalle taholle tietoturvallisesti.
- Hoitaja ottaa omaishoitajaan yhteyttä puhelimitse ajan varaamiseksi tarkastukseen.
- Hoitaja lähettää esitietolomakkeen kirjeitse omaishoitajalle.
- Tarkastuksessa keskustellaan omaishoitajan terveydestä ja hyvinvoinnista esitietolomakkeen ja omaishoitajan tarpeiden pohjalta. Tehdään tarvittavat mittaukset ja arvio laboratoriotutkimuksista, tarvittavista muista jatkotutkimuksista. Konsultoidaan/varataan tarvittaessa aika lääkärille. Annetaan ohjausta ja neuvontaa omaishoitajan hyvinvointia tukevista palveluista (esim. järjestöt, srk, yritykset jne.) hänen tarpeittensa mukaisesti. Voidaan hyödyntää järjestöjen tuen piiriin ohjaamisessa www.hyvinvointitarjotin.fi -alustaa. Tehdään tarvittaessa yhteistyötä mm. asiakasohjauksen kanssa.
- Hoitaja ohjelmoi seuraavan tarkastuksen kutsujärjestelmään.
Huomioidaan palveluissa omaishoitajan hyvinvoinnin tukeminen kokonaisvaltaisesti: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa informoidaan omaishoitajaa järjestöjen tarjoamasta tuesta, myös jo ennen omaishoitajuutta.
Vuonna 2019 Suomessa oli 1,2 miljoona 65 vuotta täyttänyttä kansalaista. Suomalaisista joka viides mies ja joka neljäs nainen on 65 vuotta täyttänyt tai vanhempi. Yli 64-vuotiaan väestön kasvu on yhtä aikaa voimavara ja haaste niin yhteiskunnalle kuin sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämiselle ja tuottamiselle. (1)
Ikääntyneiden määrän kasvaessa ikääntyvien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen on entistä tärkeämpää. Ikääntyvän väestön kotona asumista tulee tukea. Omaishoito mahdollistaa usein ikääntyneen kotona asumisen pidempään. Omaishoito tarkoittaa hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön avulla, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen hyvinvointialueen kanssa (2).
Omaishoitoon liittyviä faktoja:
-
Suomessa on noin 51 600 omaishoidettavaa
-
Omaishoitajia on noin 50 200
-
Valtaosa omaishoitajista on naisia
-
Omaishoidon yleisin syy ovat muistisairaudet. (2)
Omaishoito on usein sitovaa ja raskasta. Tästä huolimatta noin 40 % toimeksiantosopimuksen tehneistä omaishoitajista ei saa muuta tukea kuin palkkion ja lakisääteiset vapaapäivät. Yhä useampi omaishoitaja on hoitaa puolisoaan ja on itsekin iäkäs. Iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla uupumisen riski on erityisen suuri. Tarpeenmukainen ja hyvin koordinoitu tuki ehkäisee omaishoitajan uupumusta sekä kohentaa hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan omaishoidettavan elämänlaatua. (2)
Omaishoitajan hyvinvoinnin tukemiseen tuleekin panostaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhtenä tukimuotona toimivat omaishoitajille suunnatut hyvinvointi- ja terveystarkastukset. Toimintaa tulee kehittää saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa omaishoitaja saa tarvitsemansa tuen sosiaali- ja terveyspalveluista ja lisäksi ohjausta ja neuvontaa myös muista häntä mahdollisesti hyödyttävistä tukimuodoista.
Lähteet:
1. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020, Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2020:31.
2. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2023, Omaishoito ja perhehoito.
Toimintamalli koskee ikääntyneiden palveluiden omaishoitajia ja omaishoidon tuen asiakasohjaajia ja tarkastuksia tekeviä hoitajia. Toimintamalli selkeyttää omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen palvelupolkua. Kehittämisessä on hyödynnetty omaishoitajien kokemusasiantuntijuutta hyvinvointi- ja terveystarkastusten kehittämistyöpajoissa ja muissa tapaamisissa, omaishoidon järjestötoimijoita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja muiden sidosryhmien asiantuntemusta.
Luotua toimintamallia pilotoitiin PSHVA:n palvelutuotannossa pohjoisella alueella Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kunnissa 25.9.-30.11.2023 ajan. Pilotoinnin aikana toimintamallia ja tarkastuksen sisältöä muokattiin kokemusten perusteella. Pilotointi tuotti arvokasta tietoa toimintamallin toimivuudesta.
Ikääntyneiden palveluiden omaishoitajien tarkastuksiin ohjautumisen mallia joudutaan vielä tulevaisuudessa kehittämään ja muokkaamaan uusien asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönoton myötä. Muuttuva ikääntyneiden palveluiden asiakasohjauksen kenttä, jossa omaishoidon tukea tullaan keskittämään, vaikuttaa ohjautumisen toimintamallin käyttöönottoon ja jatkokehittämiseen hyvinvointialueella. Tarkastusten toteuttamisen osalta tarvittavat sote-keskusten hoitajaresurssit terveydenhuollon puolelta täsmentynevät vuoden 2024 aikana. Tarkastusten sisältö pyritään saamaan käyttöön koko hyvinvointialueelle.
Tavoitteena on, että omaishoitajien tarkastusten mallin käyttöönottoa tullaan laajentamaan koko hyvinvointialueelle tulevina vuosina osana RRP-hankkeen toimia.
Pilotointi tuotti tietoa siitä, että ikääntyneiden palveluiden omaishoitajat ohjautuvat tarkastuksiin parhaiten, kun omaishoidontuen asiakasohjaus voi toimittaa heidän tietonsa terveydenhuoltoon. Mikäli ajanvaraus jää omaishoitajan vastuulle, niin aika jää usein varaamatta. Tämä tulos vahvisti aiempaa kokemustietoa asiasta.
Pilotin asiakaspalautteiden perusteella omaishoitajien tarkastusten NPS-luku (Net Promoter Score, palvelun suositteluhalukkuuden mittari) oli 64 ja vastausten keskiarvo 9,0 eli valtaosa käyneistä suosittelisi palvelua lämpimästi läheiselleen. Yhtenäinen tarkastuksen raami saatiin luotua hankkeen aikana. Tarkastuksen sisältö, esitietolomake asiakkaalle ja kirjaamis- ja tilastointiohje hoitajalle koettiin hyväksi. Tarkastuksiin ohjautumisen toimintamallissa havaittiin pilotoinnin aikana haasteita suostumusten hankkimisen ja tiedonsiirron osalta.
Kansikuva
