Pohjois-Savo - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Pohjois-Savo - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kestävän kasvun ohjelman hanke on nimeltään Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon.
Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kestävän kasvun ohjelman hanke on nimeltään Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon.
Hankkeen tarkoituksena on sote-palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen, sekä työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen hyvinvointialueella. Hankkeen tavoitteena on lyhentää erityisesti haavoittuviin ryhmiin kohdistunutta hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa.
Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin 1.6. - 31.12.2022.
Toisen vaiheen toteutus 1.1.2023 - 31.12.2025.
Mukana kehittämisessä ovat hyvinvointialueen luovuttajaorganisaatiot, vastuuvalmistelijat, kolmassektori, TE- ja työvoimapalvelut, muut hankkeet, asiakkaat ja potilaat.
Hankkeessa kehitetään erityisesti koronapandemiasta kärsineiden haavoittuvien ryhmien palvelukokonaisuuksia ja niihin liittyviä digipalveluita. Hyvinvointialueella tunnistettiin indikaattoreiden avulla viisi haavoittuvaa ryhmää.
Koronan vaikutukset ovat näkyneet sosiaalisena eristäytymisenä, yksinäisyytenä, sosiaalisen tuen puutteena ja taloudellisina huolina. Mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö on yksi suurimpia huolenaiheita, ja niiden hoitaminen ja ennaltaehkäisy vaatii monialaista asiantuntijuutta. Pandemia on iskenyt erityisen voimakkaasti nuoriin (1). Kolmen seuraavan vuoden aikana vahvistetaan perheiden arjen tukea mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä, nepsy-nuorten perheiden tukea sekä toisen asteen opiskelijoiden tukea jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien avulla. Työikäisten (2) ja ikäihmisten (3) mielenterveys- ja päihdehäiriöihin saa apua tulevaisuudessa entistä matalammalla kynnyksellä ja nopeammalla neuvontapalvelulla. Lisäksi Kuopioon suunnitellaan ja toteutetaan kauan kaivattu selviämisasema.
Lastensuojelun asiakkaiden (4) tuen tarve lisääntyi koronaepidemian seurauksena. Haavoittuvassa asemassa olevien asiakaslasten ja -perheiden tapaamiset sosiaalityöntekijän ja muiden tukiverkostojen kanssa vähenivät pandemia-aikana. Hankkeessa vahvistetaan systeemistä toimintamallia toimenpide- ja rakennesuunnitelmalla ja palvelujen kohdentamiseksi kootaan tilastollisen tiedon pohjalta lastensuojelun tarvetta aiheuttavia tekijöitä.
Ikäihmisten omais- ja perhehoidon asiakkaiden (5) osalta tavoitteena on turvata ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään ja lisätä omais- ja perhehoidon määrää yhtenäisillä toimintamalleilla.
Hankkeen päämääränä on parantaa Pohjois-Savon asukkaiden hyvinvointia vahvistamalla mielenterveys- ja päihdepalveluita, ennaltaehkäisyä, työkyvyn tukea sekä digitaalista palvelutuotantoa. Tavoitteena on hoitotakuun toteutuminen, palvelujen saatavuuden nopeutuminen ja palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden paraneminen pysyvästi koko hyvinvointialueella.
Päätavoitteita ovat
Mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä niiden haittojen vähentyminen
– Ennaltaehkäisy vahvistuu, hoitoon pääsy nopeutuu ja palvelut yhtenäistyvät.
Työelämän ulkopuolella olevien ja osatyökykyisten työkyvyn ja työllistymisen parantaminen
– Työkyvyn tuen rakenteet, toimintamallit ja ammattilaisten osaaminen vahvistuvat.
Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen lisääminen ja integrointi palvelupolkuihin
– Etäpalvelut, sähköinen asiointi ja digipolut laajenevat yhdenvertaisesti.
Vaikuttavuustiedon ja tiedolla johtamisen kehittyminen
– Kirjaamiskäytännöt yhdenmukaistuvat ja vaikuttavuusperusteinen ohjaus vahvistuu.
Työntekijöiden ja esihenkilöiden kehittämisvalmiuksien paraneminen
– Valmentava työote ja kehittämisen kulttuuri juurtuvat pysyviksi käytännöiksi.
TAVOITELLUT TULOKSET
1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut
- NEPSY-tiimin toiminta laajenee 4–29-vuotiaisiin.
- Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat toimivat yhä laajemmin perus- ja toisen asteen ympäristöissä.
- Lasten psykososiaalisten menetelmien juurruttamisen malli valmistuu ja otetaan käyttöön.
- Työikäisten ja ikääntyvien etsivän työn mallit luodaan.
- Selviämishoitoaseman käynnistämissuunnitelma valmistuu.
2. Työkyvyn tuki (Pilari 3)
- Työkyvyn tuen tiimi pilotoitu ja toimintamalli valmis käyttöönottoon.
- LATU-tuetun työllistymisen malli otettu käyttöön.
- IPS-työhönvalmennusmalli pilotoitu ja palvelupaletti laadittu.
- Työkykykoordinaattorien ja ammattilaisten osaamisen vahvistuminen.
3. Digitaaliset palvelut
- Etäpalvelut (chat, chatbot, videovastaanotto) käytössä laajasti.
- Sähköinen perhekeskus otettu käyttöön.
- Digihoitopolut (mm. valtimotauti, diabetes) vakiinnutettu.
- Sähköisen ajanvarauksen käyttö laajentunut.
4. HYTE-toiminta
- Palvelumuotoiltu HYTE-toimintamalli haavoittuville ryhmille.
- Yhteisöluotsien ja yhteisökoordinaattorin toimintamalli pilotoitu.
- Digitaalinen palvelutarjotin suunniteltu ja käyttöön otettu.
5. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
- Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
- Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelma valmis.
- Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen strategia ja raportointikokonaisuudet valmiina.
- Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilotti toteutettu.
TUOTOKSET
Toimintamallit ja rakenteet
- Työkyvyn tuen tiimin käsikirja ja ohjekortit.
- LATU- ja IPS-työhönvalmennuksen palvelumallit.
- Monialaisen tiimityön mallin rakenteet ja käytännöt.
- Yhtenäinen omais- ja perhehoidon prosessi ja tukimuodot.
- Perhekeskuksen sähköinen alusta ja siihen liittyvät palvelukuvaukset.
Digitaaliset ratkaisut
- Etäpalveluiden ja digityövälineiden yhtenäiset toimintamallit.
- Sähköinen ajanvaraus laajasti käytössä.
- Terveyskylän laajennettu käyttö, mobiilisovellukset ja omahoito-ohjelmat.
- HYTE-palvelutarjotin / digitaalinen alusta palveluiden näkyväksi tekemiseksi.
Koulutus- ja osaamismateriaalit
- Ammattilaisten koulutuspaketit kirjaamisesta, työkyvyn tuesta ja digipalveluista.
- Perhehoitajien valmentamisen ja lisäkoulutuksen malli.
- Psykososiaalisten menetelmien juurruttamisen lisäosa.
Tietopohja ja raportointi
- Vaikuttavuusmittaristot, PROM/PREM/CROM-mittarit.
- Raportointikokonaisuudet mm. masennuksen ja 2-tyypin diabeteksen hoitoon.
- Sosiaalihuollon rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon malli.
VAIKUTUKSET
Asiakkaille
- Nopeampi hoitoon pääsy ja yhden yhteydenoton periaate toteutuu.
- Ennaltaehkäisy vahvistuu ja riskiryhmät tunnistetaan aiemmin.
- Monikanavaiset ja digitaaliset palvelut lisäävät saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
- Työkyvyn tuki ja työllistymisen mahdollisuudet paranevat.
- Yksinäisyys, osattomuus ja päihdehaitat vähenevät.
Ammattilaisille
- Työn sujuvuus paranee yhtenäisten prosessien ja digivälineiden avulla.
- Osaaminen vahvistuu (työkyky, kirjaaminen, psykososiaaliset menetelmät).
- Työhyvinvointi paranee valmentavan työotteen ja selkeiden rakenteiden kautta.
Hyvinvointialueelle
- Palvelujärjestelmä muuttuu ennakoivammaksi ja kustannusvaikuttavammaksi.
- Tiedolla johtaminen perustuu yhtenäisiin ja luotettaviin tietorakenteisiin.
- Digitaalisten palvelujen laaja käyttöönotto vähentää kuormitusta.
- Integraatio perus-, erityis- ja sosiaalipalvelujen välillä vahvistuu.
