Omaolon terveystarkastuksen käyttöönotto monialaisessa asiakasohjauksessa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I4)

Omaolon terveystarkastuksen käyttöönotto Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Asukkaat voivat arvioida terveydentilaansa itselleen sopivalla hetkellä ja lähettää tulokset monialaisen asiakasohjauksen ammattilaiselle.

Toimintaympäristö

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite koostuu kahdeksasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Hyvinvointialueella työskentelee noin 4000 työntekijää. 

Nykyiset maailmanlaajuiset megatrendit, kuten hyvinvointi, digitalisaatio ja kustannuspaineet, ovat osa Soiten strategiaa. Soiten palvelustrategian päämäärinä ovat digitaalisen asioinnin edistäminen, selkeät palvelukokonaisuudet, monipuolinen palvelutuottajaverkko, joustavat asiointikanavat sekä oikea-aikaisuus, ennaltaehkäisevät toimet, hoitopolut ja –prosessit koko alueella yhteistyössä läpi organisaation.  

Soitessa on laadittu digiohjelma, jonka avulla pyritään tarjoamaan asukkaille digitaalisia palveluita ensisijaisena tapana asioida. Palveluverkkokyselyn perusteella asukkaista 92 % käyttää internettiä ja digipalveluiden kysyntä on kasvussa. Vuonna 2020 Soite otti käyttöön Omaolon, joka on kansallinen sähköinen palvelu- ja asiointikanava sosiaali-, terveys- ja suunterveydenhuoltoon. Se tukee itsehoitoa ja ohjaa tarvittaessa käyttäjän sopivan avun piiriin.

Toimintamallissamme olemme laajentaneet Omaolo-palvelun käyttöönottoa mahdollistamalla alueen asukkaille  terveystarkastustulosten lähettämisen ammattilaiselle hoidon tarpeen arvioimiseksi.  

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyvinvointialueen palvelutuotannon ammattilaiset ja asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti kehittämiseen. Kehittäjäryhmä pitää säännöllisiä tapaamisia projektin eri vaiheissa. Sidosryhmät koostuvat hyvinvointialueen sisäisistä palveluista sekä Omaolosta.

Liitteet
Kuva
Sidosryhmät kuvattuna,  jossa on seitsemän segmenttiä keskipisteestä ulottuen. Jokaisessa segmentissä on suomenkielistä tekstiä.
Sidosryhmät koostuvat hyvinvointialueen sisäisistä palveluista sekä Omaolon valmistajasta.
Tavoiteltu muutos

Asiakaslähtöiset ja sujuvat palvelupolut Soiten monialaiseen asiakasohjaukseen terveystarkastusprosessiin. Asukkaiden terveyden edistäminen, sairastumisriskin vähentäminen ja sen myötä elämänlaadun, sekä terveiden elinvuosien lisääminen. Tavoitteenamme on myös vaikuttaa terveyspalveluiden kustannuspaineisiin tarjoamalla oikea-aikaista ja joustavaa digitaalista palvelua asiakas- ja ammattilaislähtöisesti. 

Muutoksen mittaaminen

Arviointikriteerit ja indikaattorit: 

  • Terveystarkastuslomakkeen täyttömäärät
  • Ammattilaisen työjonolle ohjautuneet terveystarkastuslomakkeet
  • Tulosjakauma (vihreät, keltaiset, punaiset)
  • Jatkohoitoon ohjatut asiakkaat
  • Käyttäjäpalautteet
Toteutussuunnitelma
  • Tunnistetaan kaikki palvelut joihin asukas terveystarkastuksen perusteella voidaan ohjata.
  • Asiakassegmentointi ja asiakasprofilointi
  • Määritetään tarvittavat resurssit ja budjetti
  • Aikataulutetaan kehittämistyön vaiheet
  • Määritellään mahdolliset riskit ja tehdään suunnitelma näiden varalle
  • Tunnistetaan keskeiset sidosryhmät 
  • Kartoitetaan ja kuvataan nykyiset asiakasohjauksen prosessit ja tunnistetaan puuttuvat
  • Yhteistyössä sidosryhmien kanssa uusien ohjausprosessien kehittäminen
  • Kuvataan kaikki asiakasohjauksen prosessit kirjallisesti ammattilaisten työn tueksi
  • Koulutetaan ammattilaiset
  • Tehokas sisäinen viestintä
  • Alueellinen ulkoinen viestintä 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Omaolo on ollut Soitessa käytössä vuodesta 2020. Asukkailla on ollut mahdollisuus tehdä sähköinen terveystarkastus ja näin saada tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista ajasta ja paikasta riippumatta. Nyt terveystarkastuksen käyttäjän on mahdollista myös lähettää tulokset terveydenhuollon ammattilaiselle ja saada jatkohoito-ohjeita. Työjonoa käsitteleville ammattilaisille on kuvattu selkeät prosessit, joiden avulla asiakkaan asia hoidetaan ensimmäisellä yhteydenotolla. Lisäksi asukas saa linkkejä paikallisiin ja valtakunnallisiin sivustoihin itsehoidon tueksi. Asiakasymmärryksen parantamiseksi olemme kuvanneet asiakasprofiileja ja tehneet asiakassegmentointia.

Kohderyhmänä on alueen 18-70-vuotiaat asukkaat, jotka ovat kiinnostuneita omasta terveydentilasta ja hyvinvoinnista, ovat kyvykkäitä käyttämään digitaalisia palveluita ja joilla ei ole todettua vakavaa sairautta.

Liitteet
Kuva
Kuvassa on infografiikka, joka liittyy asiakasymmärrykseen ja kohderyhmiin. Keskushahmon ympärillä on erilaisia tekstikuplia, jotka yhdistyvät keskikuvaan. Tekstikuplat sisältävät suomenkielisiä lauseita.
Kohderyhmää ja asiakasymmärrystä havainnollistava kuva.
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Soitessa on käynnistetty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman puitteissa vuonna 2023 monialaisen asiakasohjauksen kehittämistyö, jonka tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen yhteydenotto mahdollisuus ja, että asukkaat saavat tarvitsemansa avun vaivattomasti yhdellä yhteydenotolla. Palvelun pilotointi sekä kehittäminen jatkuu vuoden 2024 ajan ja Omaolo terveystarkastuksen työjono sisällytetään osaksi heidän työtehtäviään. 

Liitteet
Idean valinta

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelustrategian mukaisesti pyrimme tarjoamaan digitaalisia palveluja asukkaille ensisijaisena keinona asioida ja vastaanottaa palveluita. Olemme tehostaneet digitaalisia palveluita laajentamalla Omaolon käyttöä asiakaslähtöisen terveystarkastuksen osalta. Soitessa on käynnistetty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman puitteissa vuonna 2023 monialaisen asiakasohjauksen kehittämistyö, jonka tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen yhteydenotto mahdollisuus ja, että asukkaat saavat tarvitsemansa avun vaivattomasti yhdellä yhteydenotolla. Palvelun pilotointi sekä kehittäminen jatkuu vuoden 2024 ajan ja Omaolo terveystarkastuksen työjono sisällytetään osaksi heidän työtehtäviään. Yhdelle työjonolle on keskitetty yhteydenotot kaikista hyvinvointialueen kunnista.

Kokeilun tavoitteet
  • Saavuttaa alueen terveysriskissä olevat asukkaat
  • Kehittää digitaalisia palveluita, jotka tarjoavat asiakkaille mahdollisimman sujuvan palvelupolun
  • Asukkailla on mahdollisuus saada tietoa terveydentilastaan ajasta ja paikasta riippumatta 
  • Tarjoamme matalan kynnyksen palvelua, joka ohjaa tutustumaan itsehoito-ohjelmiin ja valmennuksiin, pyrkien ennalta ehkäisevää toimintaan
  • Asiakkaat ohjautuvat yhdellä yhteydenotolla tarvittaviin palveluihin 
  • Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen
  • Asukkaiden mahdollisuus saada tietoa omasta terveydentilasta ajasta ja paikasta riippumatta 
  • Ammattilaisen työnkuorman vähentäminen 
  • Häiriökysyntä vähenee
Ratkaisun perusidea

Omaolon terveystarkastusten työjonolähetykset tulevat käyttöön Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa, osana monialaista asiakasohjausta. Soitessa vuonna 2023 aloitettu monialainen asiakasohjaus työllistää kokeneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Sen tarkoituksena on tarjota väestölle tietoa ja keinoja arjen haasteisiin, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja erilaisiin elämäntilanteisiin liittyen. Asiakas voi yhdellä yhteydenotolla saada tarvitsemansa tuen tai ohjautua oikean palvelun piiriin. Soitessa Omaolon palveluja on otettu käyttöön vaiheittain vuodesta 2020 lähtien.

Omaolon terveystarkastukset keskitetään koko Soiten alueelta monialaisen asiakasohjauksen työjonoon. Tämän ratkaisun tavoitteena on tunnistaa elintapasairauksien riskissä olevat asukkaat ja ohjata heidät ajallaan sopiviin palveluihin, varmistaen sujuvat asiakasohjausprosessit ja mahdollisimman pitkälle viety digitaalinen palvelupolku.

  • Vihreän tuloksen saaneet (ei todettua sairastumisriskiä) saavat linkkejä alueellisiin matalan kynnyksen palveluihin ja itsehoito-ohjeisiin. Vihreiden tulosten lähettäminen ammattilaisen työjonolle ei ole mahdollista. 
  • Keltaisen tuloksen saaneille (kohonnut sairastumisriski) ehdotetaan terveystarkastuksen lähettämistä ammattilaisen työjonoon. Ammattilainen ottaa yhteyttä 1–7 vuorokauden kuluessa lähetyksestä ja laativat yhdessä asiakkaan kanssa jatkohoitosuunnitelman. 
  • Punaisen tuloksen saaneille (merkittävä sairastumisriski) suositellaan terveystarkastuksen lähettämistä ammattilaisen työjonoon, ja ammattilainen ottaa yhteyttä 1–7 vuorokauden kuluessa lähetyksestä jatkohoitosuunnitelman laatimiseksi.

Omaolon palveluiden käyttöönottoon on Soitessa luotu vaiheistettu käyttöönottomalli, jonka mukaan kaikki käyttöönotot toteutetaan: 

  1. Aloituspalaveri - Projektin käynnistäminen.
  2. Nykytilan kuvaus ja asiakasprofilointi - Selvitetään, miten palvelua tarjotaan ennen käyttöönottoa ja kohderyhmä.
  3. Palveluajat, työjonot, palveluohjaustekstit - Päätetään, milloin palvelu on käytettävissä ja miten asukkaita ohjataan.
  4. Pääkäyttäjän toimet - Tekniset työt ja palvelun testaus. 
  5. Testiympäristön hyväksyntä ja palveluohjausten käännöstyöt - Varmistetaan, että kaikki toimii suunnitellusti ja pyydetään palveluohjausten kieliversiot hva:n kielenkääntäjiltä. 
  6. Ammattilaisten koulutus.
  7. Tuotantoon siirtyminen - Otetaan palvelu käyttöön. 
  8. Viestintä - Ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen.

 

 

Liitteet
Kuva
Kuvassa on terveysalan infografiikka, jossa on suomenkielistä tekstiä ja kuvituksia liittyen palveluprosessiin. Keskellä on otsikko “TERVEYSTARKASTUKSESTA KELTAISEN JA PUNAISEN TULOKSEN SAANEET”, ja sen ympärillä on useita osioita, jotka selittävät eri vaiheita tai toimenpiteitä palveluprosessissa. Kuvituksissa on hahmoja, jotka kuvaavat keskustelua, henkilöä tietokonepöydän ääressä, toista rastittamassa kohtia listalta, sekä nuolia, jotka viittaavat palveluihin ja prosesseihin.
Asiointipolku ja palveluun ohjautuminen keltaisissa ja punaisissa tuloksissa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Palvelu tehdään näkyväksi sekä sisäisesti, että ulkoisesti ja säännöllinen viestintä on keskeisessä roolissa. Terveystarkastukset ja asukkaiden ohjaaminen palveluiden pariin esitellään alueen asukkaille järjestetyissä tapahtumissa ja henkilökunnalle osastokokouksissa sekä sisäisissä tiedotuskanavissa. 
  • Monialaisen asiakasohjauksen prosessit on kuvattu selkeästi ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa on kehitetty sujuvat työmenetelmät sekä ohjauskanavat. Monialaisen asiakasohjauksen henkilöstölle on suunniteltu käytettävät ajanvarauskirjat sekä oikeudet pyytää tutkimuksia ja seurantaa tarpeen mukaan eri yksiköistä, joihin asiakkaita voidaan terveystarkastuksen perusteella ohjata. Asiakas ohjataan näin ollen suoraan hänelle sopivimpiin palveluihin ilman tarvetta useille yhteydenotoille. 
  • Sidosryhmien sitouttaminen ja yhteistyö ovat keskeisiä elementtejä palvelun onnistuneessa kehittämisessä ja asiakaslähtöisyyden takaamisessa.
  • Toimintamallin tehokas juurtuminen edellyttää prosessin jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Sekä henkilöstön, että asiakkaiden palautteen kerääminen on avainasemassa kehityskohteiden tunnistamisessa ja tarpeellisten muutosten tekemisessä. Säännölliset tarkastelut ja raportit takaavat, että toimintamalli säilyy ajan tasalla ja toimivana.
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Palvelun tarjoaman lisäarvon ja sen merkityksen ymmärtäminen asiakkaille on tärkeää. Tämä ymmärrys auttaa palvelun hyötyjen tehokkaassa viestinnässä ja sekä asiakkaiden, että sidosryhmien aktiivisen osallistumisen innostamisessa palvelun käyttöön ja sen kehittämiseen.
  • Datan analysointi on avainasemassa. Kerätyn datan, kuten palvelun käyttötilastojen ja asiakaspalautteen hyödyntäminen mahdollistaa tietoon perustuvien päätösten tekemisen, mikä auttaa kehityskohteiden tunnistamisessa ja resurssien ohjaamisessa sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Jatkuvan kehittämisen tarve on myös olennainen. Palvelun on sopeuduttava jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin ja käyttäjäpalautteeseen pysyäkseen ajantasaisena ja relevanttina. Tulosten mittaaminen on myös tärkeää; selkeiden tavoitteiden ja mittareiden asettaminen auttaa palvelun onnistumisen arvioinnissa ja kehittämistyön ohjaamisessa oikeaan suuntaan.
  • Henkilökunnan koulutus ja valmennus ovat keskeisiä. Säännöllinen koulutus varmistaa, että henkilökunta pysyy perillä palvelun käytöstä ja parhaista käytännöistä.
  • Aktiivinen ja avoin viestintä kaikkien sidosryhmien kanssa on elintärkeää. Se edistää läpinäkyvyyttä ja luottamusta palvelun ja sen käyttäjien välillä. Innovaation rohkaiseminen, muutoksen hallinta ja joustavuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka mahdollistavat palvelun nopean sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin.

Tämä ei ole pelkästään digitaalisen palvelun kehittämisen tekninen prosessi, vaan myös matka kohti alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.