Omaolon terveystarkastuksen käyttöönotto monialaisessa asiakasohjauksessa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I4)

Omaolon terveystarkastuksen käyttöönotto Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Asukkaat voivat arvioida terveydentilaansa itselleen sopivalla hetkellä ja lähettää tulokset monialaisen asiakasohjauksen ammattilaiselle.

Toimintamallin nimi
Omaolon terveystarkastuksen käyttöönotto monialaisessa asiakasohjauksessa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Omaolon terveystarkastuksen käyttöönotto Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Asukkaat voivat arvioida terveydentilaansa itselleen sopivalla hetkellä ja lähettää tulokset monialaisen asiakasohjauksen ammattilaiselle.

Toteutuspaikka
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Emma Pesola

Luotu

02.05.2024

Viimeksi muokattu

16.12.2024
Ratkaisun perusidea

Omaolon terveystarkastusten työjonolähetykset tulevat käyttöön Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa, osana monialaista asiakasohjausta. Soitessa vuonna 2023 aloitettu monialainen asiakasohjaus työllistää kokeneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Sen tarkoituksena on tarjota väestölle tietoa ja keinoja arjen haasteisiin, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja erilaisiin elämäntilanteisiin liittyen. Asiakas voi yhdellä yhteydenotolla saada tarvitsemansa tuen tai ohjautua oikean palvelun piiriin. Soitessa Omaolon palveluja on otettu käyttöön vaiheittain vuodesta 2020 lähtien.

Omaolon terveystarkastukset keskitetään koko Soiten alueelta monialaisen asiakasohjauksen työjonoon. Tämän ratkaisun tavoitteena on tunnistaa elintapasairauksien riskissä olevat asukkaat ja ohjata heidät ajallaan sopiviin palveluihin, varmistaen sujuvat asiakasohjausprosessit ja mahdollisimman pitkälle viety digitaalinen palvelupolku.

  • Vihreän tuloksen saaneet (ei todettua sairastumisriskiä) saavat linkkejä alueellisiin matalan kynnyksen palveluihin ja itsehoito-ohjeisiin. Vihreiden tulosten lähettäminen ammattilaisen työjonolle ei ole mahdollista. 
  • Keltaisen tuloksen saaneille (kohonnut sairastumisriski) ehdotetaan terveystarkastuksen lähettämistä ammattilaisen työjonoon. Ammattilainen ottaa yhteyttä 1–7 vuorokauden kuluessa lähetyksestä ja laativat yhdessä asiakkaan kanssa jatkohoitosuunnitelman. 
  • Punaisen tuloksen saaneille (merkittävä sairastumisriski) suositellaan terveystarkastuksen lähettämistä ammattilaisen työjonoon, ja ammattilainen ottaa yhteyttä 1–7 vuorokauden kuluessa lähetyksestä jatkohoitosuunnitelman laatimiseksi.

Omaolon palveluiden käyttöönottoon on Soitessa luotu vaiheistettu käyttöönottomalli, jonka mukaan kaikki käyttöönotot toteutetaan: 

  1. Aloituspalaveri - Projektin käynnistäminen.
  2. Nykytilan kuvaus ja asiakasprofilointi - Selvitetään, miten palvelua tarjotaan ennen käyttöönottoa ja kohderyhmä.
  3. Palveluajat, työjonot, palveluohjaustekstit - Päätetään, milloin palvelu on käytettävissä ja miten asukkaita ohjataan.
  4. Pääkäyttäjän toimet - Tekniset työt ja palvelun testaus. 
  5. Testiympäristön hyväksyntä ja palveluohjausten käännöstyöt - Varmistetaan, että kaikki toimii suunnitellusti ja pyydetään palveluohjausten kieliversiot hva:n kielenkääntäjiltä. 
  6. Ammattilaisten koulutus.
  7. Tuotantoon siirtyminen - Otetaan palvelu käyttöön. 
  8. Viestintä - Ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen.

 

 

Toimintaympäristö

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite koostuu kahdeksasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Hyvinvointialueella työskentelee noin 4000 työntekijää. 

Nykyiset maailmanlaajuiset megatrendit, kuten hyvinvoinnin edistäminen ja digitalisaatio ovat osa Soiten strategiaa. Soiten palvelustrategian päämäärinä ovat digitaalisen asioinnin edistäminen, selkeät palvelukokonaisuudet, monipuolinen palvelutuottajaverkko, joustavat asiointikanavat sekä oikea-aikaisuus, ennaltaehkäisevät toimet, hoitopolut ja –prosessit koko alueella yhteistyössä läpi organisaation.  

Soitessa on laadittu digiohjelma, jonka avulla pyritään tarjoamaan asukkaille digitaalisia palveluita ensisijaisena tapana asioida. Palveluverkkokyselyn perusteella asukkaista 92 % käyttää internettiä ja digipalveluiden kysyntä on kasvussa. Vuonna 2020 Soite otti käyttöön Omaolon, joka on kansallinen sähköinen palvelu- ja asiointikanava sosiaali-, terveys- ja suunterveydenhuoltoon. Se tukee itsehoitoa ja ohjaa tarvittaessa käyttäjän sopivan avun piiriin.

Toimintamallissamme olemme laajentaneet Omaolo-palvelun käyttöönottoa mahdollistamalla alueen asukkaille  terveystarkastustulosten lähettämisen ammattilaiselle hoidon ja palvelun tarpeen arvioimiseksi.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Omaolo on ollut Soitessa käytössä vuodesta 2020. Asukkailla on ollut mahdollisuus tehdä sähköinen terveystarkastus ja näin saada tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista ajasta ja paikasta riippumatta. Nyt terveystarkastuksen käyttäjän on mahdollista myös lähettää tulokset terveydenhuollon ammattilaiselle ja saada jatkohoito-ohjeita. Työjonoa käsitteleville ammattilaisille on kuvattu selkeät prosessit, joiden avulla asiakkaan asia hoidetaan ensimmäisellä yhteydenotolla. Lisäksi asukas saa linkkejä paikallisiin ja valtakunnallisiin sivustoihin itsehoidon tueksi. Asiakasymmärryksen parantamiseksi olemme kuvanneet asiakasprofiileja ja tehneet asiakassegmentointia.

Kohderyhmänä on alueen 18-70-vuotiaat asukkaat, jotka ovat kiinnostuneita omasta terveydentilasta ja hyvinvoinnista, ovat kyvykkäitä käyttämään digitaalisia palveluita ja joilla ei ole todettua vakavaa sairautta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Palvelu tehdään näkyväksi sekä sisäisesti, että ulkoisesti ja säännöllinen viestintä on keskeisessä roolissa. Terveystarkastukset ja asukkaiden ohjaaminen palveluiden pariin esitellään alueen asukkaille järjestetyissä tapahtumissa ja henkilökunnalle osastokokouksissa sekä sisäisissä tiedotuskanavissa. 
  • Monialaisen asiakasohjauksen prosessit on kuvattu selkeästi ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa on kehitetty sujuvat työmenetelmät sekä ohjauskanavat. Monialaisen asiakasohjauksen henkilöstölle on suunniteltu käytettävät ajanvarauskirjat sekä oikeudet pyytää tutkimuksia ja seurantaa tarpeen mukaan eri yksiköistä, joihin asiakkaita voidaan terveystarkastuksen perusteella ohjata. Asiakas ohjataan näin ollen suoraan hänelle sopivimpiin palveluihin ilman tarvetta useille yhteydenotoille. 
  • Sidosryhmien sitouttaminen ja yhteistyö ovat keskeisiä elementtejä palvelun onnistuneessa kehittämisessä ja asiakaslähtöisyyden takaamisessa.
  • Toimintamallin tehokas juurtuminen edellyttää prosessin jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Sekä henkilöstön, että asiakkaiden palautteen kerääminen on avainasemassa kehityskohteiden tunnistamisessa ja tarpeellisten muutosten tekemisessä. Säännölliset tarkastelut ja raportit takaavat, että toimintamalli säilyy ajan tasalla ja toimivana.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli oli käytössä Monialaisessa asiakasohjauksessa huhtikuusta 2024 marraskuuhun 2024, jolloin Monialainen asiakasohjaus lopetti vaiheistetusti toimintansa. Arviointiaika jäi niin lyhyeksi, että toimintamallin tuloksia ei voida mitata. Ammattilaispalaute toimintamalliin kehitetyistä palvelupoluista oli positiivista.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Palvelun tarjoaman lisäarvon ja sen merkityksen ymmärtäminen asiakkaille on tärkeää. Tämä ymmärrys auttaa palvelun hyötyjen tehokkaassa viestinnässä ja sekä asiakkaiden, että sidosryhmien aktiivisen osallistumisen innostamisessa palvelun käyttöön ja sen kehittämiseen.
  • Datan analysointi on avainasemassa. Kerätyn datan, kuten palvelun käyttötilastojen ja asiakaspalautteen hyödyntäminen mahdollistaa tietoon perustuvien päätösten tekemisen, mikä auttaa kehityskohteiden tunnistamisessa ja resurssien ohjaamisessa sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Jatkuvan kehittämisen tarve on myös olennainen. Palvelun on sopeuduttava jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin ja käyttäjäpalautteeseen pysyäkseen ajantasaisena ja relevanttina. Tulosten mittaaminen on myös tärkeää; selkeiden tavoitteiden ja mittareiden asettaminen auttaa palvelun onnistumisen arvioinnissa ja kehittämistyön ohjaamisessa oikeaan suuntaan.
  • Henkilökunnan koulutus ja valmennus ovat keskeisiä. Säännöllinen koulutus varmistaa, että henkilökunta pysyy perillä palvelun käytöstä ja parhaista käytännöistä.
  • Aktiivinen ja avoin viestintä kaikkien sidosryhmien kanssa on elintärkeää. Se edistää läpinäkyvyyttä ja luottamusta palvelun ja sen käyttäjien välillä. Innovaation rohkaiseminen, muutoksen hallinta ja joustavuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka mahdollistavat palvelun nopean sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin.

Tämä ei ole pelkästään digitaalisen palvelun kehittämisen tekninen prosessi, vaan myös matka kohti alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.