OmaTiimi-malli, Pohjois-Savon hyvinvointialue (RRP4, INV1)
Toimintamallissa edistetään hoidon jatkuvuutta jakamalla väestö omatiimeille ja nimeämällä pitkäaikaissairaalle, monisairaalle ja paljon palveluita tarvitsevalle asiakkaalle oma-ammattilainen (omalääkäri- ja/tai -hoitaja).
Pohjois-Savon hyvinvointialue huolehtii yli 248 000 pohjoissavolaisen hyvinvoinnista. Työntekijöitä hyvinvointialueella on noin 12 800. Hyvinvointialue toimii 19 kunnan tai kaupungin alueella Pohjois-Savossa.
Pohjois-Savossa on maan sairaimmat asukkaat ja ikärakenne vahvasti vanheneva. Sen seurauksena palvelutarve kasvaa ja kustannukset pysyvät korkealla.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnistynyt palvelujärjestelmän uudistaminen, koska henkilöstön riittävyys, talouden tasapainottaminen ja kasvava palvelutarve haastavat nykyjärjestelmää. Vastaanottotoiminnan (kiireellinen ja kiireetön) uudistaminen perusterveydenhuollon osalta on osa kokonaisuudistusta. Palveluverkkouudistuksessa osa sotekeskuksista muuttuu osa-aikaisesti auki oleviksi.
Henkilöstön vaihtuvuus ja erityisesti lääkäreiden saatavuus haastavat tilannetta. Pienempiin, syrjemmässä sijaitseviin yksiköihin, lääkäreiden rekrytointi on vaikeampaa kuin isompiin yksiköihin. Hoitohenkilöstön tilanne on ollut parempi ja fysioterapeuttien saatavuus erityisesti isompiin yksiköihin on ollut hyvä.
Hoidon jatkuvuuden ja saatavuuden turvaaminen
Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa on sitouduttu siihen, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti yhtenä kokonaisuutena hoidon jatkuvuus turvaten. Sote-keskuksen toimenpideohjelmassa tavoitteeurvata vaikuttavien palveluiden saatavuus ja saavutettavuus hoitotakuun edellyttämällä tavalla.
2000-luvulla kertynyt vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat pienemmät, päivystyskäyntien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen määrä on pienempi, kuolleisuus on vähäisempää, sairauksien hoitotasapaino on parempi, liitännäissairauksien ja komplikaatioiden, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenvuotojen, sydäninfarktien riski pienenee, potilasturvallisuus paranee ja potilastyytyväisyys, potilaan turvallisuuden tunne ja luottamus lääkäriä kohtaan paranevat. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuuden parantaminen perusterveydenhuollossa tulee nostaa keskeiseksi perustehtäväksi hyvinvointialueiden johtamisessa.
Henkilöstötilanne Pohjois-Savossa
Kuten muuallakin Suomessa, lääkäripula kiusaa etenkin pieniä sosiaali- ja terveysasemia Pohjois-Savossa. Hyvinvointialueella vajaata 200 lääkärin virkaa hoitaa tällä hetkellä 140-150 lääkäriä ostopalvelut mukaan lukien. Lääkärin työajasta iso osa kuluu sektorityöhön ja suuri osa tekee työtä osa-aikaisesti. Vastaanottopalveluissa hoitohenkilökunnan tilanne on parempi. Osa sotekeskuksista toimii vajailla lääkäriresursseilla ja heillä tilannetta helpottamassa mm. digisotekeskusken etälääkärit. Tarvetta henkilöstön liikkuvuudelle HVA:n sisällä on myös. Henkilöstön työnjakoa, osaamisen vahvistamista ja tehtäväkuvien laajentamista kehitetään parhaillaan mm. sairaanhoitajan rajatun lääkkeen määrääminen työnjakopilottin kautta.
Palvelujärjestelmäuudistus
Uudistamista ohjaa hyvinvointialueen strategia, ja se kytkeytyy tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toteuttamiseen. Palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa valmistellaan neljä kokonaisuudistusta, jossa mm. palveluverkkoa uudistetaan.
Jatkossa palveluverkko kattaa neljä laajimman palvelutason sosiaali- ja terveyskeskusta Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa sekä 11 laajaa sosiaali- ja terveysasemaa ja 11 osa-aikaista sosiaali- ja terveysasemaa eri puolilla Pohjois-Savoa. Kangaslammin, Riistaveden ja Vuorelan terveysasemat on lakkautettu. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden ja ammattilaisten välistä yhteistyötä lisätään asiakkaan palvelun ja hoidon nopeuttamiseksi. Uudistukset toimeenpannaan vaiheittain vuosina 2024–2028.
Osa-aikaistettavat soteasemat tulee nk. liittää päivittäin olevien sotekeskusten toiminnan kylkeen, jolla pyritään turvaamaan hoidon saatavuus niissäkin tilanteissa kun lähiasema ei ole auki tai siellä ei ole lääkäripalveluita.
Yhteydenottoprosessin uudistaminen ja digi-sote keskuksen käynnistäminen
OmaTiimi -mallia rakennetaan samaan aikaan kun PSHVA:lla käynnistetään yhteydenottoprosessin yhdenmukaistaminen. Keskitettyä yhteydenottomallia ja uutta takaisinsoittopalvelujärjestelmää pilotoitiin aluksi keskisellä alueella ja laajennetaan syksyllä 2025 pohjoiselle ja eteläiselle alueelle. Asukkaille yhteydenottoprosessi sote-keskukseen tulee näyttäytymään selkeämpänä ja keskittämällä turvataan yhdenmukainen hoidon tarpeen arviointi sekä varmistetaan lainmukainen yhteydessaanti terveydenhuoltoon.
HVA:lla lisätään merkittävästi digiasiointia ja mm. Digi-sotekeskus käynnistyi keskitettynä toimintana tammikuussa 2025. Digisotekeskuksen lääkärit ja hoitajat ovat HVA:n omaa henkilöstöä ja osa työskentelee osa-aikaisena "kivijalassa" ja henkiköstö on hallinnollisesti osa jotakin "kivijalkasote-keskusta", joka parantaa yhteisten toimintamallien jalkautumista. Digitaalinen palvelualusta tulee käyttöön kaikillle sote-keskuksen ammattilaisille sekä alueen asukkaille, mutta mm. kiireettömien viestin käyttöönottoa sotekeskuksissa ei ole toteutettu uuden tietojärjestelmän kautta kun vanhat järjestelmät päättyivät 4/2025.
Kehittämistä tulee toteuttaa yhdessä eri kehittämishankkeiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Keskiöön nousee mm. asiakassegementaatio: kuka hyötyy digisote-keskuksen nopeasta etäpalvelusta, kuka ohjataan OmaTiimiin tai oma-ammattilaiselle ja kenen asioita voidaan hoitaa joustavasti missä tahansa HVA:n sote-keskuksessa ylialueellisesti.
Projektia johtaa projektipäällikkö ohjausryhmän sekä sotekeskusjohdon sekä peruspalveluiden toimilinjajohtoryhmän ohjauksessa. Projektinasiantuntijat tukevat paikallisia kehittämisryhmiä järjestämällä työpajoja sekä valmennustapaamisia etänä ja lähikäynteinä.
Sotekeskuksen kehittämistiimit ja tiimien esihenkilöt suunnittelevat ja toteuttavat muutoksia valmennustiimin tuella. Sotekeskuksista kehittämistiimeissä on lähiesihenkilöiden lisäksi pääosin hoitajia ja lääkäreitä. Yhteiskehittämiseen osallistuu myös kuntoutuksen ja mielenterveys- ja/tai päihdehuollon henkilöstöä. Projektiasiantuntijoiden tehtävänä on ensisijaisesti tukea yksiköiden johtoa muutoksen eteenpäin viennissä omissa yksiköissä.
- Mari Kiema, projektipäällikkö
Projektiasiantuntijat / valmennustiimi
- Katja Soininen, projektiasiantuntija
- Heli Komulainen, projektisuunnittelija
- Antti Sairanen, projektiasiantuntija
Sotekeskusjohdon jäsenistöä:
- Pauliina Sulku, Sotekeskuksen vs palveluyksikköjohtaja
- Antti Sandén, avoterveydenhuollon ylilääkäri, eteläinen sotekeskus, asiantuntijalääkäri, OTSO-hanke
- Leena Kuusikko, alue-esihenkilö, eteläinen sotekeskus
- Sari Niskanen, avoterveydenhuollon ylilääkäri, keskinen sotekeskus
- Minna Rautiainen, alue-esihenkilö, keskinen sotekeskus
Pohjois-Savon hyvinvointialueen OmaTiimi-mallilla edistetään hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta:
Saatavuustavoitteet:
- Hoidon tarpeen arvio tehdään samana arkipäivänä yhteydenotosta
- Kiireellisten oireiden vuoksi annetaan vastaanottoaika HTA:n yhteydessä (100 %)
- Kiireettömät asiat hoidetaan 14 vrk sisällä alle 23-vuotiailla ja muille vähintään kolmessa kuukaudessa (6 viikossa)
Jatkuvuustavoitteet:
- Joka päivä arvioidaan ja tunnistetaan hoidon jatkuvuudesta hyötyvät potilaat, joille nimetään oma-ammattilainen
- PPT –potilaiden HTA tekee aina omahoitaja / omatiimin hoitaja
- Omahoitajien / omalääkäreiden kiireettömät kontaktit kohdistuvat pääsääntöisesti (50 %) omaan väestöön (omiin potilaisiin)
- Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan kaikille pitkäaikaissairaille tai erityistä tukea tarvitseville potilaille.
OmaTiimi-mallin eteneminen vaiheittain
-
Pilottivaihe, väestö n. 51 700, 2024-2025 kevät
-
Karttula, Lapinlahti, Siilinjärvi, Varkaus
-
-
Toinen aalto, väestö n. 95 600, 2025 syksy
-
Iisalmi, Kuopio (Pyörö, Koillinen tiimi, Keskinen 1B), Leppävirta, Pielavesi-Keitele
-
-
Kolmas ja viimeinen aalto vuoden 2026 aikana
Päivittäiset tavoitteet ja mittarit (5/2025)
- Saatavuustavoite: Hoidon tarpeen arvio tehdään samana arkipäivänä yhteydenotosta
- Mittari: HTA:n toteutuminen > Potilaat (lkm.), joiden HTA ei toteutunut samana arkipäivänä
- Saatavuustavoite: Kiireellisten oireiden vuoksi annetaan vastaanottoaika HTA:n yhteydessä (100 %)
- Mittari : Potilaat (lkm.), jotka eivät saaneet kiireellistä aikaa HTA:ssa
- Saatavuustavoite : Kiireettömät asiat hoidetaan 14 vrk sisällä alle 23-vuotiailla ja muille vähintään kolmessa kuukaudessa (6 viikossa)
- Mittari : Kiireettömän hoitoon pääsyn viive (lakisääteinen)
- Jatkuvuustavoite: Joka päivä arvioidaan ja tunnistetaan hoidon jatkuvuudesta hyötyvät potilaat, joille nimetään oma-ammattilainen
- Mittari : Tunnistettujen PPT-potilaiden lukumäärä päivittäin
- Jatkuvuustavoite: PPT –potilaiden HTA tekee aina omahoitaja / omatiimin hoitaja
- Mittari: Omahoitajan PPT – potilaille tekemät HTA / kaikki hoitajan tekemät HTA
- Jatkuvuustavoite: Omahoitajien / omalääkäreiden kiireettömät kontaktit kohdistuvat pääsääntöisesti (50 %) omaan väestöön (omiin potilaisiin)
- Mittari: OPR (own patient rate) > OPR - Omatiimi ja OPR -omalääkäri / OPR -omahoitaja
- Jatkuvuustavoite: Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan kaikille pitkäaikaissairaille tai erityistä tukea tarvitseville potilaille.
- Mittari: Suunnitelmien määrä/ vko
Lisäksi jatkuvuusmittarina COCI
Kohderyhmä on Pohjois-Savon hyvinvointialueella perustason terveyspalveluita käyttävät asukkaat ja erityisesti paljon tai pitkään palveluita tarvitsevat potilaat.
Palveluverkkouudistusta varten oli toteutettu asukaskysely hyvinvointialueella.
OTSO-hankkeen aikana perustettiin OmaTiimin ja Opetusvastaanotto Osmon yhteinen asiakasraati lisäämään asiakasymmärrystä. Raatiin haettiin vapaamuotoisella hakemuksella. Raatiin saatiin 10 eri ikästä, eri sukupuolta olevia ja eri taustaista henkilöitä ympäri Pohjoi-Savoa. Raati kokooontui kevään aikana 2 kertaa ja syksyllä vielä 2 kertaa kahden tunnin ajan työskentelemään eri teemojen parissa. Linkeissä yhteenvedot tuloksista uutisten/ blogien muodossa.