Lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvan pilotointi osana hoidon jatkuvuusmallia PSHVA:lla
Lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvan pilotointi osana hoidon jatkuvuusmallia PSHVA:lla
Palvelujärjestelmän uudistamistyön ja hoidon jatkuvuusmallin osana implementoidaan lääkkeenmääräämishoitajien osaaminen täysimääräiseen käyttöön.
Laaditaan työnjaon, roolien muutoksen ja asiakasohjautumisen periaatteet sekä tehtävänkuvien mallit.
Toimintamallin nimi
Palvelujärjestelmän uudistamistyön ja hoidon jatkuvuusmallin osana implementoidaan lääkkeenmääräämishoitajien osaaminen täysimääräiseen käyttöön.
Laaditaan työnjaon, roolien muutoksen ja asiakasohjautumisen periaatteet sekä tehtävänkuvien mallit.
Lähtötilanteessa lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuva ja työohje olivat hyväksyttyinä, mutta eivät toteutuneet käytännössä. Kaikki koulutetut hoitajat eivät toimineet lääkkeenmääräämishoitajan tehtävässä.
- Implementointi aloitettiin alkuperäisellä tehtävänkuvauksella ja kehitettiin vaihtoehtoisia toimintamalleja eri ympäristöihin. Lääkkeenmääräämishoitajat irrotettiin sairaanhoitajien perustehtävistä ja toimintamalleja yhtenäistettiin.
- Huomioitiin asetusmuutoksen tuoma mahdollisuus laajentaa osaamista etäkontakteihin.
Pilotissa luotiin toimintamallit, jotka tukevat lääkkeenmääräämishoitajien työnjaon ja vastaanottotoiminnan uudistamista eri toteutusympäristöissä. Malleissa toteutetaan lääkkeenmääräämishoitajien erikoispätevyyden osaamista täysimääräisesti toiminta-alueen ja toimintaympäristöjen väestöpohjien, potilasmäärien sekä organisaatio- ja henkilöstörakenteen mukaisesti.
- Akuutti-malli:
Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutin päivystysmalli, painopisteinä lauantai–sunnuntai ja arkipäivät (aamu- ja iltavuorot säännöllisesti). Arkisin ohjaus ensisijaisesti sote-keskusten lääkkeenmääräämishoitajille. Jatkossa arvioidaan tarve laajentaa osaamisen hyödyntämistä myös arki-iltoihin. - Paikallinen malli:
Peruspalveluiden Sotekeskusten kiirevastaanotto ja kiireetön vastaanotto tiimeissä, joissa potilasmäärät riittävät. Toteutus arkisin sote-keskuksissa eri alueilla (eteläinen, keskinen, pohjoinen). - Alueellinen / Yli-alueellinen malli:
Peruspalveluiden Sotekeskusten kiirevastaanotto ja kiireetön vastaanotto toimintayksiköissä, joissa potilasmäärät ovat pieniä. Toteutus arkisin. Malli sisältää osa-aikaistetut terveysasemat ja kahden keskeisen terveysaseman yhteistyön. - Hybridimalli:
Tehtävän jakautuminen Peruspalveluiden Sotekeskukseen ja digisotekeskukseen. Chat-viestit, Omaolo-oirearviot ja kiireettömät viestit. Toteutus arkisin. Pilotoinnissa yksi yksikkö / lääkkeenmääräämishoitaja. Työpanos sotekeskuksessa kolme päivää ja digisotekeskuksessa kaksi päivää viikossa. On laajennettavissa asetusmuutoksen myötä. - Digisote-keskus (ei vielä tuotannossa):
Valmistautuminen asetuksen muutokseen ja digitaalisten palvelujen laajentamiseen. Mallissa huomioidaan omaolo-viestit, chat-palvelut ja etäkontaktien hoito lääkkeenmääräämishoitajien toimesta.
Kaikissa malleissa on huomioitu asetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010) mukainen lääkevalikoima, indikaatiot ja rajaukset sekä potilasohjautumisen periaatteet hoidonjatkuvuus huomioiden.
Keskeiset valmistelut ja tuotokset:
- Syksyn 2024 ja vuoden 2025 aikana koulutettiin kahdeksan (8) uutta sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden saanutta sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajille, joilla oli lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys, mutta ei osoitettua lääkkeenmääräämishoitajan tehtävää käynnistettiin lupaprosessit ja tehtävänkuvan muutokset.
- Uudet toimintamallit lääkkeenmääräämishoitajan osaamisen täysimääräiseen käyttöön ja hyödyntämiseen
- Lääkkeenmääräämishoitajien ja lääkäreiden työnjaon uudistamisen periaatteet ja roolien muutokset
- Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutti
- Peruspalveluiden Sotekeskukset
- Digisotekeskus
- Lääkkeenmäräämishoitajan rooli hoidonjatkuvuusmalleissa
- Asiakasohjautumisen periaatteet ja mallit
- Akuutin palveluyksikölle uusi toimintamalli ja lääkkeenmääräämishoitajan rooli ja tarkennettu työohje.
- Yhtenäiset työohjelmat, kohdennetut aikatyypit ja tilastointimerkinnät
- Kirjaamisen mallipohjat
- Ohje lääkkeenmääräämishoitajan lupaprosessiin ja toimintaoikeuksien käyttöönottoon (valmistelussa)
- Ohje koulutuskorvauksen hakemiseen (valmistelussa)
- Viestintäsuunnitelma (sisäinen ja ulkoinen): henkilöstötiedotteet, lääkärimeetingit, organisaation intra-sivusto, asiakastiedottaminen, sosiaalisen median tiedotteet
- Seurantamittareiden valmistelu
- Asetusmuutoksen lausunto
Pohjois-Savon hyvinvointialue toimii 19 kunnan alueella ja se on jaettu kolmeen toiminta-alueeseen: Pohjoiseen, Keskiseen ja Eteläiseen. Hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion ylliopistollinen sairaala (KYS) vastaa noin miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen väestöpohja on lähes 250 000 henkilöä ja työskentelee lähes 13 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan ammattilaista.
Toimimme Pohjois-Savon ja sen ihmisten hyväksi. Uudistumme ennakkoluulottomasti, teknologian mahdollisuuksia hyödyntäen ja asiakkaan tarpeet aina etusijalle asettaen. Tunnistamme erilaiset tarpeet ja edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Teemme työtä yhdessä - työkavereiden, asukkaiden ja yhteistyöverkostojen kanssa.
Alueen väestö ikääntyy, minkä vuoksi palvelujen tarve kasvaa erityisesti ikääntyneiden parissa. Rakenteellisia uudistuksia, palveluita ja toimintamalleja kehitetään vastraamaan palvelutarpeen kasvuun ja sen tuomiin taloudellisiin haasteisiin. Asukkaamme odottavat, että palvelumme ovat asiakaslähtöisiä, hoitoon pääsy on nykyistä nopeampaa ja palvelut ovat paremmin saavutettavia. Henkilöstön vaihtuvuus ja erityisesti lääkäreiden saatavuus haastavat tilannetta. Pienempiin, syrjemmässä sijaitseviin yksiköihin, lääkäreiden rekrytointi on vaikeampaa kuin isompiin yksiköihin. Hoitohenkilöstön tilanne on ollut parempi.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelurakenne ja palveluverkko vaikuttavat koko Pohjois-Savon elinvoimaan. Ne tukevat työvoiman veto- ja pitovoimaa. Terveys- ja hyvinvointiteknologia ja niihin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistavat osaamisen kasvua. Hyvinvointialueella hyödynnetään uusia innovaatioita kestävän kehityksen osana.
Kansanterveystyön painopiste on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ennaltaehkäisyssä ja perustason palveluiden vahvisamisessa.
Asiakasymmärrystä on saatu 2024 valmistuneella Palvelutarveanalyysillä (PSHVA). Analyysin mukaan terveysasemien vastaanottojen asiakkaista reilu 1% aiheuttaa suoritteista reilut 10%. Paljon palveluita käyttäneillä korostui psyyken sairaudet, neurologiset sairaudet, vammat ja silmäsairaudet. Paljon palveluita käyttävillä korostuivat toistuvat ja lisääntyneet hoitajavastaanotoilla käynnit. Harvoin palveluita käyttävät muodostavat kuitenkin puolet kaikista käynneistä.
Lääkkeenmääräämishoitaja hoitaa vastaanottonsa potilaat itsenäisesti, hyödyntäen tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä ja seuraten hoidon vaikuttavuutta. Hän tarjoaa yksilöllistä terveysneuvontaa vastaanotolla, puhelimitse ja digipalveluissa. Vaikka lääkkeenmääräämisoikeus on rajattu, hoitajalla on kliininen koulutus laaja-alaiseen tutkimiseen ja hoitamiseen myös asetuksen ulkopuolisissa tautitiloissa.
Kohderyhmänä ovat potilasryhmät, jotka on määritelty pilotin työpajoissa asiakasohjautumisen mallien avulla. Hoitaja voi toteuttaa lääkkeenmääräämishoitajan tavanomaisia vastaanottoja, tehdä lääkehoidon tarkistuksia ja arviointeja sekä selvittää laajempia potilastilanteita. Lääkkeitä määrätään rajatun oikeuden mukaisesti tai konsultoidaan lääkäriä tarpeen mukaan. Hoitaja toimii myös muun hoitohenkilökunnan konsultoitavana.
Asiakasnäkökulmasta hoitoon pääsy nopeutuu ja potilas saa avun sekä hoitosuunnitelman yhdellä käynnillä, mikä vähentää päällekkäistä työtä ja uusintakäyntejä. Kokonaisvaltainen omahoidon ohjaus parantaa sitoutumista ja rationaalista lääkkeiden käyttöä, mikä tukee hoidon vaikuttavuutta ja kustannussäästöjä. Lääkeneuvonta vähentää turhia lääkemääräyksiä. Asiakasymmärrystä vahvistetaan keräämällä säännöllisesti palautetta hoidon laadusta, saatavuudesta ja tyytyväisyydestä. Asiakasymmärryksen edistämiseksi on hyödynnetty myös OTSO-hankkeen OmaTiimin ja OSMO-opetusvastaanoton asiakasraadin kokoontumisia ja niiden yhteenvetoja.
- Osaamisen kohdentaminen: Lääkkeenmääräämishoitajien osaaminen tulee kohdentaa tehtävänkuvauksen mukaiseen työhön. Lääkäreiden työaikaa vapautuu ja kohdentuu vaativampiin tehtäviin, joita vain lääkäri voi toteuttaa.
- Omistajuus: Vastuu prosessin standardoinnista ja seurannasta siirretään jatkossa nimetylle vastuuhenkilölle. Tavoitteena on nimetä integraatiota vahvistava, nykyaikainen eri toimialat ylittävä prosessin omistaja, jolla on oikeus ja vastuu toimintamallien kehittämisestä, ylläpidosta, seurannasta ja arvioinnista.
- Työryhmän jatko: Työryhmän toiminta jatkuu jalkauttamisen tukemiseksi ja kehittämisosaamisen hyödyntämiseksi. Lääkkeenmääräämishoitajien ja lääkäreiden työajan kohdentaminen kehittämistehtäviin, raportointiin ja jalkauttamiseen tulee varmistaa. Keväällä 2026 toteutetaan kaksi seurantakokousta.
- Viestintä ja tiedottaminen: Jatketaan pilotin jälkeisen viestinnän toteuutamista. Kohdennetaan viestintä asukkaille, ammattilaisille ja yhteistyötahoille sisäisenä ja ulkoisena viestintänä eri kanavia hyödyntäen (esim. intra, internet, haastattelut, uutiset, esittelyvideo, tiedotteet).
- Verkostoituminen: Alueellinen ja kansallinen yhteistyö jatkuu.
- Digitaaliset alustat: Hankkeen aikana tuotetut materiaalit säilytetään ja hyödynnetään toimintamallin juurruttamisen, laajentamisen ja jatkokehittämisen tukena.
- Raportointipohjan kehittäminen: Luodaan yhtenäinen raportointipohja seurantaa ja jatkokehitystä varten.
- Tutkimus: Keväällä 2026 käynnistyy lääkkeenmääräämishoitajille ja toimintaan liittyville lääkäreille kohdistuva tieteellinen tutkimus (UEF).
10.12.2025 arviointikokouksen tulokset:
- Potilasohjautuminen: Sotekeskuksissa potilaiden ohjautuminen lääkkeenmääräämishoitajien vastaanotoille on parantunut, mutta edelleen soveltuvia potilaita ohjautuu lääkäreille tai muille sairaanhoitajille. Yli-alueellinen ohjautuminen kaipaa tehostamista. Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutissa toimintamalli ja rooli ovat käynnistyneet hyvin. Pilotti on kytketty osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen koko päivystystoiminnan uudistamistyötä. Digisotekeskus odottaa asetusmuutoksen voimaantuloa.
- Moniammatillinen yhteistyö: Peruspalveluiden Sotekeskuksissa potilaiden ohjautuminen lääkäreiltä lääkkeenmääräämishoitajille vaatii vielä tiimikohtaista sopimista ja ohjeiden kertaamista. Pilotissa on tunnistettu sotekeskuksissa työskentelevien lääkkeenmääräämishoitajien laaja-alaisen osaamisen kohdentamisen ja rajaamisen haasteet. Tärkeää on varmistaa, että oikea potilas ohjautuu oikealle ammattilaiselle. Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutissa uuden roolin käyttöönotto on selkeyttänyt työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä.
- Käytännön järjestelyt: Uusille lääkkeenmääräämishoitajille on tehty vastaavan lääkärin määräykset ja tarvittavat tietojärjestelmämuutokset. Yhteisiä fraaseja ja kirjaamisen mallipohjia on luotu. Palveluyksikkö Akuutilla työvuorosuunnittelu toimii lääkkeenmääräämishoitajien omana ryhmänä ja sotekeskuksissa palveluesihenkilöt huomioivat työvuorosuunnittelussa lääkkeenmääräämishoitajien yhtenäiset työpohjat.
- Kehittämistarpeet: Toimintakäsikirjassa lääkkeenmääräämishoitajille ohjattavat potilasryhmät kuvattu osittain – käsikirja tulee täydentää ja lisätä lääkkeenmääräämishoitajille oma otsikko, jonka alle ohjautuminen kuvataan. Asetusmuutoksen myötä potilasryhmiä voidaan jatkossa laajentaa.
- Haasteet: Keskitetystä puhelinpalvelusta ohjautuminen koettu vaikeaksi ja hoidon jatkuvuutta heikentäväksi. Koillis-Savossa ohjautuminen ei vielä täysin toteudu. Johtamisen haastena on resurssien epätasainen jakautuminen alueiden välillä. Lääkkeenmääräämishoitajat ovat sijoittuneet pääosin keskiselle alueelle ja palveluyksikkö Akuutille. Yli-alueellista mallia tulee edelleen kehittää. Lainsäädännölliset rajoitteet ovat hidastaneet osaamisen hyödyntämistä (helpottumassa asetusmuutoksen myötä).
- Tilastoinnin ja mittaroinnin puutteet: ei vielä käytettävissä kansallista geneeristä mittaroinnin mallia tai selkeää kustannusvaikutusten mittaria.
- Vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden mittaaminen vaikeaa → tarve kehittää raportointipohjia ja mittareita.
- Informointi ja viestintä: Aamuisin ajanvarauksen informointi ja työkirjojen tarkastelu ovat olleet tarpeen. Palveluyksikkö Akuutilla tiedottaminen on onnistunut hyvin. Sotekeskuksissa toimintamallien osalta on vielä epäselvyyksiä – viestintää tulee edelleen tehostaa.
- Viestinnän jatkotoimet: Asiakasviestintää ja sisäistä tiedottamista tulee tehostaa (intra, haastattelut, tiimikokoukset)
Kansikuva
