Osaamisen vahvistaminen ja palvelupolkujen kehittäminen nuorten aikuisten palveluissa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)

Haavoittuvan asiakasryhmän kanssa työskenteleville ammattilaisille järjestettiin työpajoja ja koulutusta, joilla vastattiin tunnistettuihin osaamistarpeisiin. Tavoitteena oli parantaa palveluiden laatua ammattilaisten osaamista vahvistamalla. 

Toimintaympäristö

Tarve haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten palveluiden kehittämiselle on tunnistettu aiemmissa kehittämishankkeissa niin kansallisella tasolla (Hirschovits-Gerz ym. 2023), kuin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueellakin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hankkeessa (Yhdessä aikuistumiseen – elämässä eteenpäin -hanke 2020–2023) havaittiin, että aikuistumiseen elämänvaiheena ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota sote-palveluissa, nuorten aikuisten tarpeet ja erityispiirteet jäävät monesti tunnistamatta ja asiakasryhmän palvelut toteutuvat usein pirstaleisesti (Hirschovits-Gerz ym. 2023). Keski-Uudellamaalla näihin haasteisiin vastattiin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (TulSote) -hankkeen puitteissa muodostetulla Nuorten aikuisten toimintamallilla (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024), joka kehitettiin ohjaamaan aikuistuvien nuorten palveluiden toteuttamista hyvinvointialueella. Toimintamalli muodostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat keskeisessä asemassa nuoren aikuisen sujuvassa palvelupolussa. Toimintamallin mukaan kaikissa nuorten aikuisten palveluissa tulisi olla mahdollisuus asioida helposti useita eri kanavia pitkin ja ammattilaisilla tulisi olla riittävä ymmärrys nuorten aikuisten tarpeista ja itsenäistymisestä elämänvaiheena. Tämän lisäksi asiakkaalle tulisi nimetä mielenterveys-, päihde- tai sosiaalipalveluista tarvittaessa omatyöntekijä ja useita palveluita käyttävän asiakkaan palvelukokonaisuus tulisi yhteensovittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024)

 

Tämä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Kestävä kasvu -hankkeen (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2023) kehittämistoimenpide linkittyy yllä kuvattuun Nuorten aikuisten toimintamalliin ja TulSote- hankkeessa aloitettuun kehittämistyöhön nuorten aikuisten palveluissa. Toimenpiteellä tähdättiin nuorten aikuisten parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen muun muassa nuoruusiän erityispiirteiden sekä ammattilaisten välisen yhteistyön osalta. 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Nuorten aikuisten parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen on osa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) Kestävä kasvu -hanketta (RRP2). Hankkeessa muun muassa syvennetään aiempaa kehittämistyötä ja kehitetään erityisesti hoito-, kuntoutus- ja palveluvajeanalyysin perusteella suurimmassa tarpeessa olevien haavoittuvien asiakasryhmien palveluita. Yksi hankkeen kehittämiskokonaisuus pitää sisällään joukon toimenpiteitä, joilla vahvistetaan nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Nuorten aikuisten tiimien osaamisen vahvistaminen on osa tätä kehittämiskokonaisuutta (pilari 4, investointi 1, työpaketti 1). (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2023)

 

Nuorten aikuisten tiimejä perustettiin Keusoten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (TulSote) -hankkeen aikana. TulSote-hankkeen puitteissa havaittiin tarve vahvistaa nuorten aikuisten parissa työskentelevän henkilöstön osaamista muun muassa nuoruusiän erityispiirteiden sekä moniammatillisen yhteistyön osalta. 

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimenpiteen suunnitteluvaiheessa projektijohto linjasi, että kehittämiseltä odotetaan etenkin palvelurajat ylittävän yhteistyön vahvistamista nuorten aikuisten palveluissa. Tiedossa oli koulutustarve liittyen nuoruusiän erityispiirteisiin ja aikuistumiseen elämänvaiheena. Muita tarpeita kartoitettiin kehittämisen edetessä työpajoihin ja koulutuksiin osallistuvalta henkilöstöltä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työryhmään koottiin joukko esihenkilöitä ja asiantuntijoita mielenterveys- ja päihdepalveluista (2), nuorten aikuisten asiakasohjauksesta (2) sekä opiskeluhuollosta (1). Työryhmä osallistui työpajojen suunnitteluun, fasilitointiin, tulosten purkuun sekä työpajoista poikineiden asioiden eteenpäin viemiseen. Lisäksi työryhmässä suunniteltiin muun muassa viestintää. Työryhmälle varattiin säännöllisiä kokouksia, joihin kutsuttiin tarpeen mukaan muita asiantuntijoita mukaan. 

Tavoiteltu muutos

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Kestävä kasvu -hankkeen hankesuunnitelman (2023) mukaisesti toimenpiteellä tähdättiin mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden ja prosessien parantamiseen sekä palveluiden jatkuvuuden ja yhteensovittamisen tukemiseen. Näihin tavoitteisiin pyrittiin vahvistamalla nuorten aikuisten parissa työskentelevän henkilöstön yhteistyöosaamista ja asiakasryhmän erityispiirteiden tuntemusta sekä järjestämällä koulutusta henkilöstön tarpeiden mukaan. 

Liitteet
Muutoksen mittaaminen

Työpajojen ja koulutusten tuloksia mitattiin työntekijäpalautteiden avulla. Palautetta kerättiin työpajojen ja koulutusten yhteydessä tai jälkeen. Työpajapalautteissa pyydettiin osallistujia arvioimaan muun muassa sitä, saiko ammattilainen työpajassa uutta tietoa tai uskoiko ammattilainen työpajan edistävän palvelurajat ylittävää yhteistyötä. 

Toteutussuunnitelma

Suunnitelmana oli järjestää neljä eri teemaista työpajaa aiemmassa hankkeessa (TulSote) tunnistettujen sekä ammattilaisilta nousevien tarpeiden mukaisesti. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tämän kehittämistoimenpiteen kohderyhmänä oli erityisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöisiä nuoria aikuisia työssään kohtaavat ammattilaiset. Asiakasymmärrystä kerrytettiin edellisessä hankkeessa (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke), jossa em. asiakasryhmän edustajia haastateltiin heidän tarpeisiinsa liittyen. Muun muassa haastatteluiden pohjalta tunnistettiin kehittämistarpeita ammattilaisten osaamisen vahvistamisessa. (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024) Tarkempia osaamis- ja kehittämistarpeita kartoitettiin lisäksi ammattilaisilta esimerkiksi työpajapalautteiden yhteydessä. 

Tässä toimenpiteessä asiakkaille tarjottiin mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen asiakaskyselyn kautta. Nuorten aikuisten palveluissa meneillään olevasta kehittämisestä tiedotettiin asiakkaita monikanavaisesti. Tiedottamisen yhteydessä tarjottiin mahdollisuus vastata lyhyeen, sähköiseen kyselyyn. Palautetta tavoiteltiin etenkin nuorilta aikuisilta, mutta kysely itsessään oli kaikille avoin. Kysely oli avoinna kahden kuukauden ajan. Vastauksia tuli kohtalaisen niukasti ja vastaukset koskivat pitkälti jo tiedossa olevia kehittämistarpeita. 

Liitteet
Ideointi

Ensimmäisen työpajan agendana oli pitkälti tunnistaa ja koota kehittämistarpeita nuorten aikuisten palveluiden ja ammattilaisten osaamisen osalta sekä ideoida tulevien työpajojen ja koulutusten aiheita yhteisesti. Ensimmäiseen työpajaan tavoiteltiin mahdollisimman monipuolista edustusta nuorten aikuisten parissa työskentelevistä ammattilaisista. Työpajan koulutuksellinen osuus keskittyi aikuistumiseen elämänvaiheena nuorisolääketieteen näkökulmasta ja johdatteli osallistujia työpajan teeman pariin. 

 

Ensimmäisen työpajan keskusteluissa ja palautteissa nousi erityisesti tarve kehittää mielenterveys- ja päihdeongelmien ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä palveluohjausosaamista. Koulutusta toivottiin muun muassa itsemurhien ehkäisystä.  

Idean valinta

Toisen työpajan aiheeksi valikoitui mielenterveys- ja päihdeongelmien ennalta ehkäisy, varhainen tuki ja hoitoonohjaus. Työntekijät tunnistivat tarpeen tiivistää erityisesti opiskeluhuollon ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteistyötä. Aiheen valinnassa nähtiin myös mahdollisuus tukea Terapiat etulinjaan -menetelmien käytön jalkautumista opiskeluhuoltoon (tämä oli myös erillisenä kehittämistoimenpiteenä samassa kehittämiskokonaisuudessa). Työpajassa päätettiin esitellä idea hoitoonohjauksen pilotista, jossa opiskeluhuollossa toteutettujen interventioiden jälkeen asiakkaalle voisi varata suoraan ajan mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Henkilöstö ideoi työpajassa pilotin toteutusta. Pilotin toteuttaminen nähtiin perustelluksi, koska se tukisi varhaista avunsaantia, vähentäisi päällekkäistä arviointia sekä sujuvoittaisi nuorten aikuisten hoitoon pääsyä nuorten aikuisten mipä-asiakasohjauksen päättyessä (myös yksi hankkeen toimenpiteistä). 

 

Kolmanteen työpajaan valittiin aiheeksi palveluohjausosaaminen. Työpaja toteutettiin kahden hankekokonaisuuden yhteistyönä (RRP2, P4, I2 Alueellisten toimintamallien käyttöönotto asiakkaiden ohjaustyössä). Mukaan kutsuttiin Keusoten ammattilaisten lisäksi järjestöjen, kuntien ja seurakuntien toimijoita, jotka järjestävät toimintaa etenkin mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiville nuorille aikuisille. Hyvinvointialueen ja järjestötoimijoiden yhteistyön vahvistaminen on nähty tarpeelliseksi niin hyvinvointialueen ammattilaisten kuin hankkeen valtiontasoisen ohjausryhmän toimesta. Työpajassa tarjottiin mahdollisuus verkostoitumiseen, tuotiin esille asiakkaiden tarpeita ja tehtiin tutuksi jo olemassa olevia palveluita. 

 

Neljännen työpajan sijaan viimeinen toteutus piti sisällään kaksi verkkoluentoa. Itsemurhien ehkäisyn käsittelyyn toivottiin omaa koulutustilaisuutta ensimmäisessä työpajassa. Väkivaltatyön teemat jäivät vähemmälle huomiolle kolmannessa työpajassa. Tällä perusteella luentojen aiheiksi valikoituivat mielenterveysongelmien kohtaaminen ja itsemurhien ehkäisy sekä nuorisoväkivallan ajankohtaiset ilmiöt ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Koulutus päätettiin toteuttaa verkossa, jotta toivotut puhujat ja mahdollisimman moni henkilöstön jäsen pystyisi osallistumaan luennoille. 

Ratkaisun testaaminen

Työpajojen sisältöä ja toteutusta suunniteltiin kyseistä tarkoitusta varten perustetussa työryhmässä. Toiseen työpajaan kutsuttiin laajasti etenkin mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä opiskeluhuollon edustusta, ja kolmanteen työpajaan taas mahdollisimman kattava edustus eri palveluista, joissa kohdataan nuoria aikuisia. Työpajat ja koulutukset pyrittiin aikatauluttamaan sekä hankkeen että palvelutoiminnan kannalta sopivalla tavalla. Työpajojen sisällöillä pyrittiin lisäämään henkilöstön yhteistyöosaamista, virittämään palvelurajat ylittävää yhteistyötä sekä käynnistämään yhteistyön toteutumista edistävää kehittämistä seuraavalla tavalla: 

  • Toisen työpajan jälkeen hoitoonohjauksen pilottia koskevan työskentelyn tulokset koottiin ja perustettiin työryhmä, joka käynnisti pilotin suunnittelun. Pilottiin päätettiin ottaa mukaan toisen asteen oppilaitosten terveydenhoitajat ja psykologit. Suunnitteluun varattiin aikaa syksylle 2024 ja pilotin sovittiin käynnistyvän alkuvuodesta 2025. Työryhmä kokoontui noin kuukauden välein ja sopi pilotin käytännön toteutukseen liittyvistä asioista, kuten pilottiin soveltuvien asiakkaiden kriteereistä ja konsultoimismahdollisuudesta. Opiskeluhuoltoon muodostettiin ohje ja henkilöstölle järjestettiin lisäkoulutusta hoidon tarpeen arviointiin (mielenterveys- ja päihdeasioissa). Koulutuksessa käsiteltiin myös kirjaamista ja ajanvarausta. Ammattilaiset käsittelivät ohjetta työyhteisöissä ja pilotin käynnistymisestä tiedotettiin yhteisessä koulutustilaisuudessa. Pilotin seuranta toteutui pilottia suunnitelleen työryhmän yhteisissä palavereissa keväällä 2025. 
  • Kolmannessa työpajassa tunnistettiin tarve hyvinvointialueen sisäisten ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyöareenoille ja keskitetylle tiedottamiselle. Työpajan tiimoilta syntyi työryhmä, jossa yhteistyön tiivistämisen työstäminen jatkuu priorisoitujen teemojen osalta. Hyvinvointialueen esihenkilöitä ja johtajia on tiedotettu ja kannustettu hyödyntämään sekä alueen teemaverkostoja että lähellä.fi-palvelua. Hyvinvointialueelle ollaan kehittämässä sähköistä kalenteria, joka kokoaa eri toimijoiden järjestämää toimintaa samaan paikkaan. 

 

Verkkoluentojen ohjelma rakentui suunniteltujen teemojen ympärille. Toteutuksen aikataulussa otettiin huomioon palvelutoiminnan lisäksi puhujina toimineiden asiantuntijoiden aikataulut. Laajan kuulijakunnan tavoittamiseksi verkkoluennot tallennettiin ja tallenteista tiedotettiin laajasti. Hyvinvointialueen esihenkilöitä ja johtajia on suositeltu integroimaan tallenteet osaksi eri yksiköiden ja palvelualueiden koulutussuunnitelmia soveltuvin osin. 

Kokeilun tavoitteet

Kehittämisen tavoitteina oli vahvistaa henkilöstön yhteistyö- ja palveluohjausosaamista, tukea palvelurajat ylittävän yhteistyön toteutumista nuorten aikuisten palveluissa sekä edistää ammattilaisten tietämystä asiakasryhmän (nuoret aikuiset) kannalta keskeisistä aiheista. 

  • Toisella työpajalla pyrittiin lisäämään ymmärrystä työnkuvista eri toiminnoissa sekä tukemaan menetelmäosaamista opiskeluhuollossa. Hoitoonohjauksen pilotin tavoitteina oli vahvistaa mielenterveys- tai päihdehäiriöstä kärsivän nuoren aikuisen sujuvaa hoitoon pääsyä, vähentää asiakkaan toistuvaa arviointia sekä tiivistää opiskeluhuollon ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteistyötä etenkin hoitoonohjauksen nivelvaiheessa. 
  • Kolmannella työpajalla haluttiin edistää hyvinvointialueen ulkopuolisten toimijoiden tuntemusta, verkostoitumista sekä palveluohjausosaamista. Osallistujia kannustettiin yhteistyöhön jo olemassa olevien rakenteiden, kuten ryhmien pitämisen osalta. 
  • Verkkoluentojen tavoitteina oli tarjota nuorten aikuisten parissa työskentelevälle henkilöstölle työkaluja itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen sekä lähisuhdeväkivallan uhrin tai tekijän auttamiseen. 
Kokeilussa opittua

Kehittämisessä nousi esille muutamia asioita, jotka olisi hyvä ottaa huomioon jatkossa: 

  • Toisten ammattilaisten työnkuvien tuntemus hyvinvointialueen eri palveluissa koettiin riittämättömäksi. Työnkuvien tuntemusta tulisi vahvistaa, jotta vastakkainasettelua ei synny virheellisten uskomusten takia.  Palvelurajat ylittävälle yhteistyölle tulisi löytyä areenoja ja käytänteissä olla joustoa (etenkin nuorten aikuisten kohdalla). 
  • Hyvinvointialueen ulkopuolisten toimijoiden järjestämää toimintaa tunnetaan vaihtelevasti. Monesti kontaktit perustuvat yksittäisen työntekijän omiin verkostoihin ja aktiivisuuteen. Verkostojen tuntemusta arvostetaan, mutta samalla sitä pidetään usein ylimääräisenä tai toissijaisena, ei perustyöhön kuuluvana asiana. 
Ratkaisun perusidea

Tässä kehittämistoimenpiteessä oli tarkoitus jatkaa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa (TulSote) aloitettua kehittämistyötä nuorten aikuisten parissa työskentelevän henkilöstön osaamisen vahvistamisen osalta. TulSote-hankkeessa havaittiin, että ammattilaisilla esiintyy puutteita osaamisessa ainakin asiakasryhmän erityispiirteiden tuntemuksen sekä yhteistyötaitojen osalta. 

Ratkaisuna henkilöstölle järjestettiin moniammatillisia työpajoja ja koulutusta aiheista, joiden käsittelylle oli työntekijäpalautteen perusteella eniten tarvetta. Yhteistyöosaamisen vahvistamisella pyrittiin siihen, että asiakas pääsisi jatkossa helpommin tarpeitaan vastaaviin palveluihin ja palveluiden yhteensovittaminen sekä nivelvaiheet olisivat sujuvampia. Koulutuksilla tavoiteltiin muun muassa parempaa asiakasymmärrystä ja palveluiden vahvempaa vaikuttavuutta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteistyöosaamisen vahvistaminen keskittyi opiskeluhuollon ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä Keusoten palveluiden ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyön kehittämiseen.

  • Opiskeluhuollon ja mipä-palveluiden yhteistyön kehittämisen keskiössä oli uusi hoitoonohjauksen malli, jota pilotoitiin toisen asteen opiskeluhuollon terveydenhoitajilla ja psykologeilla. Henkilöstö osallistettiin pilotin suunnitteluun. Henkilöstön osaaminen varmistettiin lisäkoulutuksella ja pilotin alkamisesta tiedotettiin henkilöstöä pilottiin liittyvässä koulutustilaisuudessa. Kehittämistyön päättyessä pilotti on edelleen käynnissä ja uusien käytänteiden seurantaa toteutetaan suunnitelmallisesti.
  • Keusoten sisäisten ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyön tiivistäminen jatkuu hankeaikana perustetun työryhmän koordinoimana. Teemojen rajaamisella ja priorisoimisella pyritään pääsemään yhteistyön kehittämisessä konkreettiselle tasolle. Työn tuloksellisuus vaatii suunnitelmallista, pitkäjänteistä työskentelyä valittujen aiheiden parissa. 

 

Henkilöstön yhteistyöosaamisen vahvistuminen vaatii lisäksi

  • mahdollisuutta toteuttaa moniammatillista yhteistyötä (resurssien puolesta) 
  • sitoutumista uusiin käytänteisiin ja toimintamalleihin, esihenkilöiden tukea & muutosjohtamista
  • ajoittain asennetyöskentelyä; avointa mieltä, toisten ammattilaisten tekemän työn arvostamista ja esimerkillä johtamista esihenkilöiden osalta

 

Koulutusta järjestettiin nuoruusiän erityispiirteistä, mielenterveysongelmien kohtaamisesta ja itsemurhien ehkäisystä sekä nuorten väkivaltakokemuksista ja lähisuhdeväkivaltatyöstä. 

  • Nuoruusiän erityispiirteitä koskeva koulutusmateriaali sijoitettiin nuorten aikuisten parissa työskentelevän henkilöstön saataville. 
  • Mielenterveysongelmien kohtaamista ja itsemurhien ehkäisyä sekä nuorten väkivaltakokemuksia ja lähisuhdeväkivaltatyötä koskevat verkkoluennot tallennettiin. Tallenteet sijoitettiin koko hyvinvointialueen henkilöstön saataville, ja niistä tiedotettiin laajasti. Koulutusten integroimista koulutussuunnitelmiin on suositeltu eri palveluissa soveltuvin osin. 
  • Itsemurhien ehkäisyn ja väkivaltatyön osaamisen vahvistuminen vaatii mahdollisuutta osallistua koulutuksiin tai katsoa tallenteet. Aiheet ovat ajankohtaisia muun muassa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen PYLL-tilastot huomioon ottaen. 
Vinkit toimintamallin soveltajille

Henkilöstön osaamisen vahvistaminen vaatii sitä, että koulutuksia ym. järjestävä taho tietää henkilöstön ajankohtaisista kehittymistarpeista sekä pinnalla olevista ilmiöistä, joista kannattaa tarjota koulutusta sote-ammattilaisille. On hyödyllistä ottaa henkilöstö mukaan suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla osaamista on tarkoitus vahvistaa. 

 

Yhteistyön kehittämisestä jäi kokemus, että eri toimijoille yhteiset tilaisuudet koetaan hyödyllisinä ja niitä kannattaa järjestää, mutta yhteistyön kehittämiselle on asiakastyötä tekevien ammattilaisten arjessa valitettavan vähän aikaa. Jotta yhteistyöosaaminen voisi vahvistua ja yhteistyökäytänteet vakiintua osaksi toimintatapoja, tulisi moniammatilliselle yhteistyölle löytyä paikkansa myös perustyön rinnalla/osana. Yhteistyön juurtumista vakiintuneeksi toimintatavaksi voidaan tukea huolehtimalla, että henkilöstöllä on yhteistyöhön ajallisten resurssien osalta mahdollisuus sekä kannustamalla moniammatilliseen tiimityöhön ja verkostojen hyödyntämiseen organisaation puolelta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteistyön määrän ja laadun mittaaminen on haasteellista, joten arvioinnissa tyydyttiin hyödyntämään henkilöstön arviota työpajojen potentiaalista edistää yhteistyötä. Koulutusten osalta käytettiin vastaavasti mittarina henkilöstön arviota koulutuksen hyödyllisyydestä.

 

Kaikista työpajoista kerättiin osallistujilta sähköinen palaute. Palautetta pyydettiin muun muassa työpajojen sisällöstä, ilmapiiristä sekä toiveista seuraaviin työpajoihin/koulutuksiin. Kyselyissä oli geneeristen kysymysten lisäksi työpajakohtaisia kysymyksiä. Tähän arviointiin on valittu tarkasteltavaksi osallistujien arviot työpajojen hyödyllisyydestä, uuden tiedon saamisesta sekä siitä, voisiko työpaja edesauttaa palvelurajat ylittävää yhteistyötä.

  • Ensimmäiseen työpajaan osallistui 34 henkilöä ja 15 (n. 44 %) vastasi sähköiseen palautekyselyyn. Työpajan koki jossain määrin hyödyllisenä peräti 86,7 % vastaajista. 6,7 % ei osannut sanoa ja 6,7 % ei pitänyt työpajaa lainkaan hyödyllisenä. Uutta tietoa arvioi saaneensa ainakin jossain määrin 66,7 % vastaajista. 26,7 % vastaajista ei osannut sanoa, ja 6,7 % arvioi, ettei saanut lainkaan uutta tietoa. 80,0 % vastaajista uskoi, että työpaja voisi edesauttaa palvelurajat ylittävää yhteistyötä, ja vastaavasti 20,0 % uskoi, että ei. 
  • Toiseen työpajaan osallistui 70 henkilöä, joista 29 (n. 41 %) vastasi sähköiseen palautekyselyyn. Työpajan koki ainakin jossain määrin hyödylliseksi 68,9 % vastaajista, 27,6 % ei osannut sanoa ja 3,4 % ei kokenut työpajaa lainkaan hyödylliseksi. Ainakin jonkin verran uutta tietoa koki saaneensa 69,0 % vastaajista, 20,7 % ei osannut sanoa ja 10,3 % arvioi, ettei saanut työpajassa lainkaan uutta tietoa. Kukaan ei kuitenkaan kokenut, ettei työpaja voisi edesauttaa palvelurajat ylittävää yhteistyötä. 79,3 % vastaajista uskoi työpajan edesauttavan yhteistyötä ja 20,7 % ei osannut sanoa.
  • Kolmannesta työpajasta saatiin positiivisimmat vastaukset ja korkein vastaajaprosentti palautekyselyyn. Kolmanteen työpajaan osallistui 64 henkilöä ja palautetta antoi 54 henkilöä (n. 84 % osallistujista). Lähes kaikki vastaajat (94,4 %) kokivat työpajan hyödylliseksi, 5,6 % ei osannut sanoa. Työpajan aiheeseen liittyvää uutta tietoa koki saaneensa 96,3 % vastaajista (3,7 % ei osannut sanoa). 88,9 % vastaajista uskoi työpajan edesauttavan yhteistyötä työpajaan osallistuneiden toimijoiden välillä (11,1 % ei osannut sanoa). 

 

Hankekehittämisen päättyessä opiskeluhuollon ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden välinen hoitoonohjauksen pilotti on edelleen käynnissä. Ensimmäisen parin kuukauden ajalta ohjaukset ovat jääneet vähäisiksi. Jatkossa on hyvä tarkastella, miksi ohjauksia tulee vähän (esim. ovatko uudet käytänteet riittävän selkeitä, tarpeellisia ja juurtuneet kunnolla käytäntöön). 

 

Verkkoluentoja pidettiin pääosin hyödyllisinä. Mielenterveysongelmien kohtaamista ja itsemurhien ehkäisyä koskevaa luentoa piti ainakin jossain määrin hyödyllisenä 89 % vastaajista, ja nuorten väkivaltakokemuksia ja lähisuhdeväkivaltatyötä koskevaa luentoa 95 % vastaajista. Kyselyt toteutettiin sähköisesti luentojen yhteydessä ja vastaajina oli suorana luentoa seuranneita ammattilaisia.