Osaamisen vahvistaminen ja palvelupolkujen kehittäminen nuorten aikuisten palveluissa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Haavoittuvan asiakasryhmän kanssa työskenteleville ammattilaisille järjestettiin työpajoja ja koulutusta, joilla vastattiin tunnistettuihin osaamistarpeisiin. Tavoitteena oli parantaa palveluiden laatua ammattilaisten osaamista vahvistamalla.
Toimintamallin nimi
Haavoittuvan asiakasryhmän kanssa työskenteleville ammattilaisille järjestettiin työpajoja ja koulutusta, joilla vastattiin tunnistettuihin osaamistarpeisiin. Tavoitteena oli parantaa palveluiden laatua ammattilaisten osaamista vahvistamalla.
Tässä kehittämistoimenpiteessä oli tarkoitus jatkaa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa (TulSote) aloitettua kehittämistyötä nuorten aikuisten parissa työskentelevän henkilöstön osaamisen vahvistamisen osalta. TulSote-hankkeessa havaittiin, että ammattilaisilla esiintyy puutteita osaamisessa ainakin asiakasryhmän erityispiirteiden tuntemuksen sekä yhteistyötaitojen osalta.
Ratkaisuna henkilöstölle järjestettiin moniammatillisia työpajoja ja koulutusta aiheista, joiden käsittelylle oli työntekijäpalautteen perusteella eniten tarvetta. Yhteistyöosaamisen vahvistamisella pyrittiin siihen, että asiakas pääsisi jatkossa helpommin tarpeitaan vastaaviin palveluihin ja palveluiden yhteensovittaminen sekä nivelvaiheet olisivat sujuvampia. Koulutuksilla tavoiteltiin muun muassa parempaa asiakasymmärrystä ja palveluiden vahvempaa vaikuttavuutta.
Tarve haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten palveluiden kehittämiselle on tunnistettu aiemmissa kehittämishankkeissa niin kansallisella tasolla (Hirschovits-Gerz ym. 2023), kuin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueellakin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hankkeessa (Yhdessä aikuistumiseen – elämässä eteenpäin -hanke 2020–2023) havaittiin, että aikuistumiseen elämänvaiheena ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota sote-palveluissa, nuorten aikuisten tarpeet ja erityispiirteet jäävät monesti tunnistamatta ja asiakasryhmän palvelut toteutuvat usein pirstaleisesti (Hirschovits-Gerz ym. 2023). Keski-Uudellamaalla näihin haasteisiin vastattiin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (TulSote) -hankkeen puitteissa muodostetulla Nuorten aikuisten toimintamallilla (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024), joka kehitettiin ohjaamaan aikuistuvien nuorten palveluiden toteuttamista hyvinvointialueella. Toimintamalli muodostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat keskeisessä asemassa nuoren aikuisen sujuvassa palvelupolussa. Toimintamallin mukaan kaikissa nuorten aikuisten palveluissa tulisi olla mahdollisuus asioida helposti useita eri kanavia pitkin ja ammattilaisilla tulisi olla riittävä ymmärrys nuorten aikuisten tarpeista ja itsenäistymisestä elämänvaiheena. Tämän lisäksi asiakkaalle tulisi nimetä mielenterveys-, päihde- tai sosiaalipalveluista tarvittaessa omatyöntekijä ja useita palveluita käyttävän asiakkaan palvelukokonaisuus tulisi yhteensovittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024)
Tämä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Kestävä kasvu -hankkeen (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2023) kehittämistoimenpide linkittyy yllä kuvattuun Nuorten aikuisten toimintamalliin ja TulSote- hankkeessa aloitettuun kehittämistyöhön nuorten aikuisten palveluissa. Toimenpiteellä tähdättiin nuorten aikuisten parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen muun muassa nuoruusiän erityispiirteiden sekä ammattilaisten välisen yhteistyön osalta.
Tämän kehittämistoimenpiteen kohderyhmänä oli erityisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöisiä nuoria aikuisia työssään kohtaavat ammattilaiset. Asiakasymmärrystä kerrytettiin edellisessä hankkeessa (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke), jossa em. asiakasryhmän edustajia haastateltiin heidän tarpeisiinsa liittyen. Muun muassa haastatteluiden pohjalta tunnistettiin kehittämistarpeita ammattilaisten osaamisen vahvistamisessa. (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024) Tarkempia osaamis- ja kehittämistarpeita kartoitettiin lisäksi ammattilaisilta esimerkiksi työpajapalautteiden yhteydessä.
Tässä toimenpiteessä asiakkaille tarjottiin mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen asiakaskyselyn kautta. Nuorten aikuisten palveluissa meneillään olevasta kehittämisestä tiedotettiin asiakkaita monikanavaisesti. Tiedottamisen yhteydessä tarjottiin mahdollisuus vastata lyhyeen, sähköiseen kyselyyn. Palautetta tavoiteltiin etenkin nuorilta aikuisilta, mutta kysely itsessään oli kaikille avoin. Kysely oli avoinna kahden kuukauden ajan. Vastauksia tuli kohtalaisen niukasti ja vastaukset koskivat pitkälti jo tiedossa olevia kehittämistarpeita.
Yhteistyöosaamisen vahvistaminen keskittyi opiskeluhuollon ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä Keusoten palveluiden ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyön kehittämiseen.
- Opiskeluhuollon ja mipä-palveluiden yhteistyön kehittämisen keskiössä oli uusi hoitoonohjauksen malli, jota pilotoitiin toisen asteen opiskeluhuollon terveydenhoitajilla ja psykologeilla. Henkilöstö osallistettiin pilotin suunnitteluun. Henkilöstön osaaminen varmistettiin lisäkoulutuksella ja pilotin alkamisesta tiedotettiin henkilöstöä pilottiin liittyvässä koulutustilaisuudessa. Kehittämistyön päättyessä pilotti on edelleen käynnissä ja uusien käytänteiden seurantaa toteutetaan suunnitelmallisesti.
- Keusoten sisäisten ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyön tiivistäminen jatkuu hankeaikana perustetun työryhmän koordinoimana. Teemojen rajaamisella ja priorisoimisella pyritään pääsemään yhteistyön kehittämisessä konkreettiselle tasolle. Työn tuloksellisuus vaatii suunnitelmallista, pitkäjänteistä työskentelyä valittujen aiheiden parissa.
Henkilöstön yhteistyöosaamisen vahvistuminen vaatii lisäksi
- mahdollisuutta toteuttaa moniammatillista yhteistyötä (resurssien puolesta)
- sitoutumista uusiin käytänteisiin ja toimintamalleihin, esihenkilöiden tukea & muutosjohtamista
- ajoittain asennetyöskentelyä; avointa mieltä, toisten ammattilaisten tekemän työn arvostamista ja esimerkillä johtamista esihenkilöiden osalta
Koulutusta järjestettiin nuoruusiän erityispiirteistä, mielenterveysongelmien kohtaamisesta ja itsemurhien ehkäisystä sekä nuorten väkivaltakokemuksista ja lähisuhdeväkivaltatyöstä.
- Nuoruusiän erityispiirteitä koskeva koulutusmateriaali sijoitettiin nuorten aikuisten parissa työskentelevän henkilöstön saataville.
- Mielenterveysongelmien kohtaamista ja itsemurhien ehkäisyä sekä nuorten väkivaltakokemuksia ja lähisuhdeväkivaltatyötä koskevat verkkoluennot tallennettiin. Tallenteet sijoitettiin koko hyvinvointialueen henkilöstön saataville, ja niistä tiedotettiin laajasti. Koulutusten integroimista koulutussuunnitelmiin on suositeltu eri palveluissa soveltuvin osin.
- Itsemurhien ehkäisyn ja väkivaltatyön osaamisen vahvistuminen vaatii mahdollisuutta osallistua koulutuksiin tai katsoa tallenteet. Aiheet ovat ajankohtaisia muun muassa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen PYLL-tilastot huomioon ottaen.
Yhteistyön määrän ja laadun mittaaminen on haasteellista, joten arvioinnissa tyydyttiin hyödyntämään henkilöstön arviota työpajojen potentiaalista edistää yhteistyötä. Koulutusten osalta käytettiin vastaavasti mittarina henkilöstön arviota koulutuksen hyödyllisyydestä.
Kaikista työpajoista kerättiin osallistujilta sähköinen palaute. Palautetta pyydettiin muun muassa työpajojen sisällöstä, ilmapiiristä sekä toiveista seuraaviin työpajoihin/koulutuksiin. Kyselyissä oli geneeristen kysymysten lisäksi työpajakohtaisia kysymyksiä. Tähän arviointiin on valittu tarkasteltavaksi osallistujien arviot työpajojen hyödyllisyydestä, uuden tiedon saamisesta sekä siitä, voisiko työpaja edesauttaa palvelurajat ylittävää yhteistyötä.
- Ensimmäiseen työpajaan osallistui 34 henkilöä ja 15 (n. 44 %) vastasi sähköiseen palautekyselyyn. Työpajan koki jossain määrin hyödyllisenä peräti 86,7 % vastaajista. 6,7 % ei osannut sanoa ja 6,7 % ei pitänyt työpajaa lainkaan hyödyllisenä. Uutta tietoa arvioi saaneensa ainakin jossain määrin 66,7 % vastaajista. 26,7 % vastaajista ei osannut sanoa, ja 6,7 % arvioi, ettei saanut lainkaan uutta tietoa. 80,0 % vastaajista uskoi, että työpaja voisi edesauttaa palvelurajat ylittävää yhteistyötä, ja vastaavasti 20,0 % uskoi, että ei.
- Toiseen työpajaan osallistui 70 henkilöä, joista 29 (n. 41 %) vastasi sähköiseen palautekyselyyn. Työpajan koki ainakin jossain määrin hyödylliseksi 68,9 % vastaajista, 27,6 % ei osannut sanoa ja 3,4 % ei kokenut työpajaa lainkaan hyödylliseksi. Ainakin jonkin verran uutta tietoa koki saaneensa 69,0 % vastaajista, 20,7 % ei osannut sanoa ja 10,3 % arvioi, ettei saanut työpajassa lainkaan uutta tietoa. Kukaan ei kuitenkaan kokenut, ettei työpaja voisi edesauttaa palvelurajat ylittävää yhteistyötä. 79,3 % vastaajista uskoi työpajan edesauttavan yhteistyötä ja 20,7 % ei osannut sanoa.
- Kolmannesta työpajasta saatiin positiivisimmat vastaukset ja korkein vastaajaprosentti palautekyselyyn. Kolmanteen työpajaan osallistui 64 henkilöä ja palautetta antoi 54 henkilöä (n. 84 % osallistujista). Lähes kaikki vastaajat (94,4 %) kokivat työpajan hyödylliseksi, 5,6 % ei osannut sanoa. Työpajan aiheeseen liittyvää uutta tietoa koki saaneensa 96,3 % vastaajista (3,7 % ei osannut sanoa). 88,9 % vastaajista uskoi työpajan edesauttavan yhteistyötä työpajaan osallistuneiden toimijoiden välillä (11,1 % ei osannut sanoa).
Hankekehittämisen päättyessä opiskeluhuollon ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden välinen hoitoonohjauksen pilotti on edelleen käynnissä. Ensimmäisen parin kuukauden ajalta ohjaukset ovat jääneet vähäisiksi. Jatkossa on hyvä tarkastella, miksi ohjauksia tulee vähän (esim. ovatko uudet käytänteet riittävän selkeitä, tarpeellisia ja juurtuneet kunnolla käytäntöön).
Verkkoluentoja pidettiin pääosin hyödyllisinä. Mielenterveysongelmien kohtaamista ja itsemurhien ehkäisyä koskevaa luentoa piti ainakin jossain määrin hyödyllisenä 89 % vastaajista, ja nuorten väkivaltakokemuksia ja lähisuhdeväkivaltatyötä koskevaa luentoa 95 % vastaajista. Kyselyt toteutettiin sähköisesti luentojen yhteydessä ja vastaajina oli suorana luentoa seuranneita ammattilaisia.
Kansikuva
