Nuorten aikuisten mielenterveys-ja päihdepalvelujen asiakasohjaus, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Mielenterveys- ja/tai riippuvuushäiriöstä kärsivää nuorta aikuista autetaan hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan moniammatillisesti ja matalalla kynnyksellä. Nuori saa avun oikea-aikaisesti, joustavasti koko elämäntilanne huomioiden.
Toimintamallin nimi
Mielenterveys- ja/tai riippuvuushäiriöstä kärsivää nuorta aikuista autetaan hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan moniammatillisesti ja matalalla kynnyksellä. Nuori saa avun oikea-aikaisesti, joustavasti koko elämäntilanne huomioiden.
Tarkoituksena oli toteuttaa helposti saatavissa oleva, sujuva, oikea-aikainen palvelu, jossa kohtaavat sosiaali-, mielenterveys ja päihdepalvelut samassa paikassa jolloin voidaan vaikuttaa palvelupolun kestoon ja ylisukupolvisuuteen sekä huomioida asiakasohjausyksikön yhteiset tavoitteet. Tiimimallin toteuttamisessa otettiin huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tarvittaessa kohdennettiin katse erityisryhmiin, jolloin yhdistettiin moniammatillinen työskentely asiakkaan toiveiden mukaisesti.
• Tarjota helposti saavutettavaa matalan kynnyksen asiakasohjausta nuorille aikuisille.
• Arvioida nuoren aikuisen tilanne nopeasti mutta yksilöllisesti, jotta hänen akuutit tarpeensa saadaan nopeasti ratkaistua.
• Kohdentaa palvelut tehokkaasti tunnistamalla nuoren kyvyt ja preferenssit asioida kanssamme.
• Tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa, jotta nuoren ei tarvitse seikkailla palveluverkostossa – meillä on samat tavoitteet, joita toteutamme nuoren tarpeen ympärillä.
• Turvata siirtovaihe niin, ettei nuori jää yksin.
Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023. Mielenterveyden hoidosta, päihde- ja riippuvuushoidosta sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään nyt ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa.
Yleisenä tavoitteena on parantaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksia saada yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja kaikissa ikäryhmissä.
Uudistuksessa selkeytetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyössä ja –hoidossa sekä siten vahvistetaan niiden yhteensovittamista ja toimivien palvelukokonaisuuksien muodostumista.
Tavoitteena on myös yhdistää mielenterveyteen ja päihteisiin sekä riippuvuuksiin liittyvät palvelut aikaisempaa selkeämmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä vähentää palvelujen käyttöön liittyvää leimautumista.
Nuorten aikuisten asiakasohjaushanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) koordinoimaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Kestävä kasvu -hanke (RRP2) v.2023-2025
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät vaikuttavuusperusteisen järjestämisen ja palvelutuotannon toteuttamiseen erityisesti digitalisaation ja uusien toimintamallien keinoin.
Investointi 1: Edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa
Työpaketti 1.1: Helposti saavutettavat ja vaikuttavat nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) nuorten aikuisten tuen ja avun saamisessa oli havaittu samoja haasteita kuin kansallisesti, ja tarpeena oli kehittää toimintamalli, joka vahvistaisi etenkin nuoren aikuisen palveluihin pääsyä palveluiden piiriin.
Keusoteen perustettiin asiakasohjausyksikkö v. 2021. Asiakasohjausyksikön toiminnan tavoitteeksi asetettiin; ohjata asiakkaita aiempaa nopeammin asiakkaiden tarvetta parhaiten vastaaviin palvelujen piiriin sekä varmistaa, että asiakas saa tarpeidensa mukaiset palvelut yhteen sovitettuna kokonaisuutena, jolloin asiakkaan saamien palvelujen oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus paranevat. Ongelmat nuorten aikuisten palveluihin pääsyn vaikeudessa huomattiin heti Keusoten Asiakasohjausyksikön perustamisen jälkeen.
Asiakasohjausyksikössä Mielenterveys- ja päihdetyön asiakasohjauksessa ilmeni asiakasryhmä, joilla palveluun pääsyn ja kiinnittymisen suhteen oli erityisiä haasteita. Tunnistettiin, että itsenäistyvillä nuorilla aikuisilla ei ole kannattelevaa tukiverkkoa ja palveluihin hakeutumisen kynnys on usein suuri. Vastuun kantaminen omista asioita vaatii vielä opettelua ja nuori ei välttämättä malta odottaa palveluun pääsyä. Todettiin, että tarvitaan vahvaa motivointityötä ja aikaa luottamuksen rakentamiselle. Havaittiin, että tarvitaan nuorille aikuisille suunnattua erilaista työorientaatiota.
Nuoret aikuiset 18-29v, joilla on mielenterveys-ja päihdeongelmaa ja jotka eivät ole vielä asiakkuudessa vaan tulevat ensimmäisiä kertoja palvelujen piiriin. Tälle asiakasryhmälle on tärkeää järjestää matalalla kynnyksellä palveluun pääsyn mahdollisuus ja antaa aikaa luottamuksen syntymiselle ja motivaatioin kehittymiselle.
Nuorten aikuisten asiakasohjausmallin laadinnassa hyödynnettiin jälkihuoltonuorilta ja ohjaamon ryhmistä kerättyä haastattelumateriaalia. Haastattelut toteutettiin RRP1 Aura- hankkeessa syksyllä 2022. Mukana oli 27 nuorta.
- Nuoret ovat kokeneet paljon pallottelua eri tahojen välillä; Ammattilaiset eivät tunnu tietävän, mikä asia kuuluu kullekin taholle. Nuori joutuu usein sijaiskärsijäksi, kun ammattilaiset eivät kommunikoi keskenään.
- Monen kokemus poiskäännyttämisestä johtunee myös vastuualueiden epäselvyydestä ja nuorten palveluiden pirstaleisuudesta.
- Resurssipula näyttäytyy nuorille kohtuuttoman pitkinä odotusaikoina, jonka aikana ongelmat ehtivät eskaloitua.
- Nuoret korostivat kohtaamisen merkitystä, jossa ei tuomita tai leimata. Kärsivällisyyttä ja joustavuutta arvostetaan suuresti.
Hanke aloitettiin Kick off tilaisuudella 5.5.2023. Sinne kutsuttiin Keusoten työntekijöitä ja sidosryhmäläisiä, jotka olivat osallistuneet Nuorten aikuisten Mipä asiakasohjausmallin 1. version työstämiseen Aura pilotin aikana. Hankkeen aikana järjestettiin 3 muuta työpajaa, joissa valmisteltiin mm. toimintamallin 2. versiota. Lisäksi hankkeen työntekijät osallistuivat nuorten ammattilaisten kehittäjäverkostoon, joka kokoontui kerran kuukaudessa. Hankkeen esihenkilöstöä osallistui syksyn 2024 aikana työpajoihin, joissa valmistellaan Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kohdistuvaa organisaatiomuutosta. Keskusteluissa ja päätöksenteossa on huomioitu Nuorten aikuisten Mipä asiakasohjauksen jatkuvuuden turvaaminen hankkeen aikana kerättyjä vaikuttavuustietoja hyödyntäen.
Hankkeen myötä nuorten aikuisten ongelmiin/haasteisiin on pystytty vastaamaan aiempaa nopeammin ja edistämään niitä, koska resurssi on ollut koko mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa parempi. Yhteydenotot ja jonoissa olevat nuoret pystytty hoitamaan nopeammin. Aikaa on ollut enemmän käytettävissä nuoren asioissa, joten on pystytty tekemään ns. mikrotyötä ja perehtymään asiaan entistä paremmin. Hankkeessa tehty lyhytinterventioita; ohjattua omahoitoa, kannatteluhoitoja, mitä ei aiemmin pystytty tekemään mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa resurssien vähyyden vuoksi. Lääkärikonsultaatiot ovat mahdollistaneet sen, että nuori aikuinen saanut mm. lääkitysasioissa tai hoidon jatkojen suunnittelussa nopeammin apua
Ohjaamotyö on mahdollistanut paremman saavuttavuuden terveydenhuollon ammattihenkilöön(sairaanhoitaja), kun nuori aikuinen on voinut kävellä walk-in tyyppisesti ohjaamoon ja saanut heti apua ongelmaansa tai haasteisiinsa. Ohjaamotyö on myös mahdollistanut nuorien aikuisten lyhytinterventiot, ohjatut omahoidot, kannatteluhoidot tai muut sairaanhoidolliset tapaamiset ohjaamoissa. Nuorta aikuista on voitu tavata moniammatillisesti (esim. sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä).
Opastus ja ohjaus on aiempaa parempaa ja tiedonkulku eri ammattilaisten välillä on parantunut ja ollut sujuvampaa. Verkostot on tavoitettu paremmin ja tätä tehty monipuolisemmin. Ammattilaisverkoston kokoontumiset ovat vahvistaneet myös yhteistyötä. Yhteistyökumppanit ottaneet yhteyttä matalammalla kynnyksellä; myös henkilökohtaisesti suoraan työntekijään. Yhteistyö ollut helpompaa ja monipuolisempaa.
Nuoret aikuiset on tavoitettu pääosin hyvin; työssä painotettu nuoren olevan pääosassa, olemalla häntä varten, ja pyrkimyksenä on edistää juuri hänen asioitaan. Nuoret ovat olleet pääosin motivoituneita esim. palvelytarpeen arvioin teKemiseen. Nuoret aikuiset antaneet palautetta jopa itsenäisesti. Turhia puhelinsoittoja ei ole juurikaan tullut.
Kun akuutit tilanteet sosiaalityössä on voitu hoitaa nopeasti ensin, niin tämän jälkeen nuori aikuinen ollut usein sitoutuneempi hoitoon/apuun(porkkana).
Kansikuva
