Nuorten aikuisten mielenterveys-ja päihdepalvelujen asiakasohjaus, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Mielenterveys- ja/tai riippuvuushäiriöstä kärsivää nuorta aikuista autetaan hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan moniammatillisesti ja matalalla kynnyksellä. Nuori saa avun oikea-aikaisesti, joustavasti koko elämäntilanne huomioiden.
Toimintamallin nimi
Mielenterveys- ja/tai riippuvuushäiriöstä kärsivää nuorta aikuista autetaan hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan moniammatillisesti ja matalalla kynnyksellä. Nuori saa avun oikea-aikaisesti, joustavasti koko elämäntilanne huomioiden.
Tarkoituksena oli toteuttaa helposti saatavissa oleva, sujuva, oikea-aikainen palvelu, jossa kohtaavat sosiaali-, mielenterveys ja päihdepalvelut samassa paikassa jolloin voidaan vaikuttaa palvelupolun kestoon ja ylisukupolvisuuteen sekä huomioida asiakasohjausyksikön yhteiset tavoitteet. Tiimimallin toteuttamisessa otettiin huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tarvittaessa kohdennettiin katse erityisryhmiin, jolloin yhdistettiin moniammatillinen työskentely asiakkaan toiveiden mukaisesti.
• Tarjota helposti saavutettavaa matalan kynnyksen asiakasohjausta nuorille aikuisille.
• Arvioida nuoren aikuisen tilanne nopeasti mutta yksilöllisesti, jotta hänen akuutit tarpeensa saadaan nopeasti ratkaistua.
• Kohdentaa palvelut tehokkaasti tunnistamalla nuoren kyvyt ja preferenssit asioida kanssamme.
• Tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa, jotta nuoren ei tarvitse seikkailla palveluverkostossa – meillä on samat tavoitteet, joita toteutamme nuoren tarpeen ympärillä.
• Turvata siirtovaihe niin, ettei nuori jää yksin.
Mielenterveys on nykypäivän vaativissa ja alati muuttuvissa ympäristöissä entistäkin tärkeämpi voimavara ja mahdollistaa muun muassa osallisuuden erilaisissa yhteisöissä. Fyysisen terveyden ja elinajanodotteen kohentuessa väestötasolla, mielenterveyttä kuvaavissa tilastoissa ei ole nähty vastaavaa positiivista muutosta. Jopa puolet väestöstä kärsii jossain elämänsä vaiheessa jostakin mielenterveyshäiriöstä. Mielenterveyden haasteet vaikuttavat usein toimintakykyyn ja esimerkiksi suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuukin nykyisin mielenterveyden häiriöistä. (Vorma ym. 2020)
Mielenterveyteen ja päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat koskettavat erityisesti nuoria aikuisia. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden osalta jakauma on huolestuttava; kokonaisuudessaan mielenterveyden häiriöt aiheuttavat 44 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, ja alle 35-vuotiaiden ryhmässä peräti 82 % työkyvyttömyyseläkkeistä (Eläketurvakeskus 2024). Myös huumausainekokeilut ja -haitat korostuvat nuorilla aikuisilla. Esimerkiksi huumausainekuolemia oli vuonna 2023 ennätyksellisen paljon ja eniten juuri 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka osalta huumausainekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vain vuoden mittaisella tarkastelujaksolla (Tilastokeskus 2024). Vielä 2020-luvulla mielenterveys- ja päihdehoidon saatavuus ei ole kuitenkaan kehittynyt samalle tasolle kuin fyysisten sairauksien hoito (Vorma ym. 2020).
Mielenterveys- ja päihdehoitoon on yritetty vaikuttaa muun muassa lainsäädäntöä uudistamalla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2025) sekä kehittämishankkein. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Suomen Kestävän kasvun ohjelmassa (Valtioneuvosto 2021) on tavoitteina muun muassa vahvistaa hoitoon pääsyä ja vaikuttavan hoidon saatavuutta sekä edistää ongelmien varhaista tunnistamista. Keski-Uudellamaalla Kestävä kasvu -hankkeen toimenpiteet kohdentuivat erityisesti palveluvajeanalyysin mukaisesti haavoittuvimpien ryhmien palveluihin. Yksi näistä haavoittuvista asiakasryhmistä oli mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivät nuoret aikuiset. (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2023) Mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien nuorten aikuisten erityistarpeet on tunnistettu myös kansallisella tasolla (Hirschovits-Gerz, Heino, Laine & Weckroth 2023) ja aiemmassa kehittämistyössä (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024).
Nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasohjauksen kehittäminen on osa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) Kestävä kasvu -hanketta. Tarpeena oli kehittää toimintamalli, joka vastaisi paremmin nuorten aikuisten tarpeisiin ja parantaisi etenkin palvelun saavutettavuutta.
Nuorten aikuisten asiakasohjauksen kohderyhmänä olivat 18–29-vuotiaat hyvinvointialueen asukkaat, joilla esiintyi mielenterveys- tai päihdeongelmia ja jotka eivät olleet vielä asiakkuudessa, vaan tulivat ensimmäistä kertaa palvelujen piiriin.
Ymmärrys asiakasryhmän erityistarpeista alkoi muodostua jo vuonna 2021 asiakasohjausyksikön perustamisen jälkeen. Asiakasohjauksessa tunnistettiin, että itsenäistyvillä nuorilla aikuisilla saattoi olla puutteita sosiaalisissa tukiverkoissa, ja palveluihin hakeutumisen kynnys oli usein suuri. Monella asiakkaalla vastuun kantaminen omista asioita oli vasta kehittymässä, ja asiakas ei välttämättä malttanut odottaa palveluun pääsyä, jos se ei ollut heti mahdollista motivaation hetkellä. Asiakasohjauksessa todettiin, että kyseisen asiakasryhmän kanssa tarvitaan muun muassa enemmän aikaa motivointityölle ja luottamuksen rakentamiselle.
Tämän toimintamallin laadinnassa hyödynnettiin myös asiakkailta kerättyä haastattelumateriaalia. Haastateltavana oli yhteensä 27 nuorta jälkihuollosta sekä Ohjaamon ryhmistä. Aineisto kerättiin nuorten aikuisten asiakasohjauksen pilotoinnin yhteydessä syksyllä 2022. Haastateltavat kuvasivat haasteita erityisesti palveluihin pääsyssä sekä kohtaamisissa ammattilaisten kanssa:
- Nuoret aikuiset olivat kokeneet paljon pallottelua eri palveluiden välillä; Ammattilaisilla esiintyi epäselvyyttä työnjaossa sekä kommunikaatiokatkoksia, joiden seurauksena palvelun piiriin pääsy ja avun saaminen viivästyi ja hankaloitui. Monella asiakkaalla esiintyi kokemuksia pois ohjaamisesta. Nuorten aikuisten palvelut näyttäytyivät pirstaleisina.
- Sote-alan resurssipula oli aiheuttanut nuorille kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja, joiden aikana ongelmat olivat monesti ehtineet syventyä.
- Nuoret aikuiset korostivat kohtaamisen merkitystä. Haastateltavat toivoivat, että kohtaamisissa ei tuomittaisi tai leimattaisi asiakasta. Kärsivällisyyttä ja joustavuutta arvostettiin suuresti.
Nuorten aikuisten näkemyksiä palvelupolkujen sujuvuudesta kartoitettiin myös TulSote-hankkeen puitteissa (1–3/2023) Nuorten aikuisten toimintamallin muodostamiseksi. Asiakkaiden näkemykset olivat näissä haastatteluissa samansuuntaisia ammattilaisten yhteistyön ja kohtaamisen osalta. Lisäksi toivottiin monipuolisempia mahdollisuuksia käyttää erilaisia yhteydenottoväyliä sekä ammattilaisilta joustavuutta. (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024)
Hanke aloitettiin Kick off tilaisuudella 5.5.2023. Sinne kutsuttiin Keusoten työntekijöitä ja sidosryhmäläisiä, jotka olivat osallistuneet Nuorten aikuisten Mipä asiakasohjausmallin 1. version työstämiseen Aura pilotin aikana. Hankkeen aikana järjestettiin 3 muuta työpajaa, joissa valmisteltiin mm. toimintamallin 2. versiota. Lisäksi hankkeen työntekijät osallistuivat nuorten ammattilaisten kehittäjäverkostoon, joka kokoontui kerran kuukaudessa. Hankkeen esihenkilöstöä osallistui syksyn 2024 aikana työpajoihin, joissa valmistellaan Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kohdistuvaa organisaatiomuutosta. Keskusteluissa ja päätöksenteossa on huomioitu Nuorten aikuisten Mipä asiakasohjauksen jatkuvuuden turvaaminen hankkeen aikana kerättyjä vaikuttavuustietoja hyödyntäen.
Hankkeen myötä nuorten aikuisten ongelmiin/haasteisiin on pystytty vastaamaan aiempaa nopeammin ja edistämään niitä, koska resurssi on ollut koko mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa parempi. Yhteydenotot ja jonoissa olevat nuoret pystytty hoitamaan nopeammin. Aikaa on ollut enemmän käytettävissä nuoren asioissa, joten on pystytty tekemään ns. mikrotyötä ja perehtymään asiaan entistä paremmin. Hankkeessa tehty lyhytinterventioita; ohjattua omahoitoa, kannatteluhoitoja, mitä ei aiemmin pystytty tekemään mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa resurssien vähyyden vuoksi. Lääkärikonsultaatiot ovat mahdollistaneet sen, että nuori aikuinen saanut mm. lääkitysasioissa tai hoidon jatkojen suunnittelussa nopeammin apua
Ohjaamotyö on mahdollistanut paremman saavuttavuuden terveydenhuollon ammattihenkilöön(sairaanhoitaja), kun nuori aikuinen on voinut kävellä walk-in tyyppisesti ohjaamoon ja saanut heti apua ongelmaansa tai haasteisiinsa. Ohjaamotyö on myös mahdollistanut nuorien aikuisten lyhytinterventiot, ohjatut omahoidot, kannatteluhoidot tai muut sairaanhoidolliset tapaamiset ohjaamoissa. Nuorta aikuista on voitu tavata moniammatillisesti (esim. sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä).
Opastus ja ohjaus on aiempaa parempaa ja tiedonkulku eri ammattilaisten välillä on parantunut ja ollut sujuvampaa. Verkostot on tavoitettu paremmin ja tätä tehty monipuolisemmin. Ammattilaisverkoston kokoontumiset ovat vahvistaneet myös yhteistyötä. Yhteistyökumppanit ottaneet yhteyttä matalammalla kynnyksellä; myös henkilökohtaisesti suoraan työntekijään. Yhteistyö ollut helpompaa ja monipuolisempaa.
Nuoret aikuiset on tavoitettu pääosin hyvin; työssä painotettu nuoren olevan pääosassa, olemalla häntä varten, ja pyrkimyksenä on edistää juuri hänen asioitaan. Nuoret ovat olleet pääosin motivoituneita esim. palvelytarpeen arvioin teKemiseen. Nuoret aikuiset antaneet palautetta jopa itsenäisesti. Turhia puhelinsoittoja ei ole juurikaan tullut.
Kun akuutit tilanteet sosiaalityössä on voitu hoitaa nopeasti ensin, niin tämän jälkeen nuori aikuinen ollut usein sitoutuneempi hoitoon/apuun(porkkana).
Kansikuva
