Päiväkeskustoiminta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Päiväkeskustoiminta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Sosiaalihuoltolain mukainen päiväkeskustoiminnan malli Soiten alueella.
Päiväkeskustoiminnan kehittämiseen vaikuttavat useat yhteiskunnalliset, lainsäädännölliset, taloudelliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät:
Päihteiden ongelmakäyttö, asunnottomuus, syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat edelleen merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Ihmisten elämäntilanteissa on usein erilaisia palvelutarpeita, mikä edellyttää matalan kynnyksen, joustavia ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Päiväkeskuspalvelu vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla perustarpeisiin vastaamista, sosiaalista tukea ja osallisuuden kokemuksia.
Lainsäädännölliset ja hallinnolliset tekijät:
Toiminnan kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on sosiaalihuoltolakiin (SHL 24 b §) kirjattu velvoite, jonka mukaan hyvinvointialueiden tulee 1.7.2023 alkaen järjestää päiväkeskuspalvelua päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille. Lainsäädäntö korostaa palvelun saavutettavuutta, nimettömyyttä sekä mahdollisuutta asioida myös päihtyneenä, mikä ohjaa toiminnan sisältöjä, rakenteita ja toimintatapoja. Päiväkeskustoiminta sijoittuu Soiten organisaatioissa riippuvuustyön sosiaalipalveluiden alle.
Taloudelliset tekijät:
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne vaikuttaa toiminnan resursointiin ja kehittämismahdollisuuksiin. Taloudellinen niukkuus lisää tarvetta kustannustehokkaille mutta vaikuttaville palveluille. Päiväkeskustoiminnan nähdään pitkällä aikavälillä voivan vähentää raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.
Kulttuuriset tekijät ja asenteet:
Yhteiskunnalliset asenteet päihteitä ongelmallisesti käyttäviä kohtaan vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja osallisuuden kokemukseen. Kehittämistyössä on pyritty vahvistamaan leimaamatonta ja kunnioittavaa toimintakulttuuria. Tässä työssä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden ja alan ammattilaisten osaamista.
Ympäristötekijät:
Palvelun fyysinen sijainti, saavutettavuus sekä tilojen turvallisuus ja viihtyisyys vaikuttavat merkittävästi kävijämääriin ja toiminnan onnistumiseen. Turvallinen ja helposti saavutettava toimintaympäristö tukee asiakkaiden hyvinvointia ja sitoutumista.
Osallistava kehittäminen:
Toiminnan käynnistyttyä kävijöiden toiveita ja tarpeita on huomioitu kyselyiden ja keskusteluiden pohjalta, mikä tukee toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja toimintaympäristön muutoksiin vastaamista.
Kehittämistyön tavoitteena on järjestää päihdetyön palveluna päiväkeskustoiminnan malli.
Painopisteenä on palvelujen piiriin pääsyn parantaminen. Kehittämistyön sisältö kiinnittyy hyvinvointialueen strategisiin painopisteisiin vahvat peruspalvelut alueella sekä ennakoivat, yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut ihmisen tukena arjessa.
Päiväkeskuksen toimintaan on koottu laaja-alainen ja monitoimijainen kehittäjäjoukko, joka tuo mukanaan eri alojen osaamista ja vastaa kävijöiden vaihteleviin tuen tarpeisiin. Yhteinen kehittämistyö perustuu matalan kynnyksen palveluihin, saavutettavuuteen ja kokonaisvaltaiseen asiakastyöhön. Päiväkeskuksessa eri toimijat kohdataan tasavertaisina kumppaneina, mikä lisää osallisuutta ja motivaatiota. Palaute kävijöiltä, kokemusasiantuntijoilta sekä ammattilaisilta vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä.
Kaikkia toimijoita motivoi yhteinen päämäärä. Parantaa kävijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarjota helposti saavutettavaa tukea.
- Suun terveydenhuollon ammattilaiset: tarjosivat tietoa ja ohjausta suun terveyteen liittyvissä asioissa sekä madalsivat kynnystä hakeutua hoitoon.
- Sairaalapappi: vierailee joka maanantai-aamu, hengellinen tuki ja mahdollisuus keskusteluun rauhallisessa ilmapiirissä.
- Asumisneuvoja: auttanut kävijöitä paikallisessa asuntotilanteessa ja asumiseen liittyvissä asioissa. Usein yhteydenotto jälkeenpäin on helpottunut, kun työntekijä on tullut tutuksi.
- Kokemusasiantuntijat: jakavat omia kokemuksiaan toipumisesta ja elämänmuutoksista. Toimivat vertaistuen tarjoajina ja tuovat toivoa muutokseen. Lisäävät turvallisuuden tunnetta ja ymmärrystä kävijöiden tilanteista.
- Kokkolan ensi- ja turvakoti ry, Liinan avopalveluyksikkö: tuovat tietoa palveluistaan sekä tarjoavat korva-akupunktiohoitoja, jotka voivat lievittää unettomuutta, ahdistusta, masennusta ja riippuvuuksia.
- Seurakunnan diakoniatyöntekijät: tuovat tietoa seurakunnan palveluista ja tarjoamasta avusta. Läsnäololla suuri merkitys.
- Päihdelääkäri: tuo tietoutta hyvinvointialueella olemassa olevista päihde- ja riippuvuuspalveluista. Vieroitukseen ja kuntoutukseen pääsyn kanavat on tärkeä olla tiedossa hoitoon pääsyn tueksi. Muutokseen kannustaminen ilman painostusta on myös tärkeää.
Päiväkeskuksen työntekijät ovat aktiivisesti jalkautuneet erilaisiin tapahtumiin, kuten Oman elämänsä sankarit -tapahtumaan ja kahtena vuonna Asunnottomien yö-tapahtumiin, levittäen tietoa tästä uudesta palvelusta. Lisäksi esitteitä ja muuta tietoa on jaettu eri toimipisteisiin ja palveluiden ammattilaisille.
Päiväkeskus vastaanottaa jatkuvasti vaatelahjoituksia ja on järjestänyt jatkuvan vaatejakelupisteen päiväkeskukseen. Päiväkeskuksen vastuulla on ollut myös koota vaatelahjoituksia Asunnottomien yö - tapahtumiin.
Päiväkeskuksen kävijöille tekemien kyselyiden ja haastattelujen pohjalta olemme saaneet tietoa siitä, mitä tukea ja apua päiväkeskustoiminta on antanut heidän elämäntilanteeseensa. Aamupala, lämmin ruoka ja yhteisön voima sekä tuki ovat merkittävässä roolissa kävijöiden keskuudessa. Se että heille on paikka, jossa kokevat olonsa turvalliseksi ja kohdatuksi on tärkeää. Kävijöiden toiveiden kuunteleminen ja heidän näkemyksiensä huomioiminen luo osallistujille tunteen hallinnasta ja arvostuksesta. Tämä vahvistaa turvallisuudentunnetta ja sitoutumista toimintaan.
Halusimme myös kartoittaa ammattilaisten havaintoja, kuinka päiväkeskuspalvelu näyttäytyy heidän asiakkaiden ja potilaiden elämäntilanteissa. Vastauksia kerättiin yhdelle dialle. Kokemuksia kysyttiin riippuvuustyön sosiaalipalveluista, lääkehoitoyksiköstä sekä aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden avohoidosta.
Kuva
Kuva
Kuva
Toimintaa seurattiin mittaamalla kokoontumiskertoja ja kävijämääriä. Uusia kävijöitä on löytänyt palvelun piiriin tasaisesti. Päiväkeskus on uudentyyppinen palvelu hyvinvointialueella, sillä palvelussa voi asioida täysin nimettömästi sekä myös päihtyneenä. Tästä syystä se herätti alkuun myös epäilyksiä. Ajan kanssa luottamus palvelua kohtaan on lisääntynyt.
Kuva
Päiväkeskuspalvelusta on tiedotettu lehdissä sekä jaettu esitteitä eri toimipisteisiin ja julkisiin paikkoihin. Olemme myös osallistuneet erilaisiin tapahtumiin, joissa tavoitetaan kohderyhmää. Olemme todenneet, että paras viestintäkanava palvelusta tiedottamiseen ovat kävijät itse. He ovat laittaneet sanaa kiertämään ja tuoneet mukanaan uusia kävijöitä.
Kehittämisen kohderyhmänä ovat alueen heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat paljon päihteitä käyttävät sekä asunnottomat.
Päiväkeskuksessa on tehty yhteistyötä sosiaalityön opiskelijan pro gradu -tutkimuksen kanssa. Hän tutkii kävijöiden kokemuksia palvelun vaikutuksista. Tutkimus on toteutettu vuorovaikutuksessa päiväkeskuksen henkilökunnan kanssa. Haastattelut on järjestetty seitsemälle kävijälle päiväkeskuksen aukioloaikoina, mikä on mahdollistanut matalan kynnyksen osallistumisen. Tämä tuottaa arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämiseksi.