Päivittäisjohtamisen toimintamalli (TulKoti-hanke Pohjois-Savo)
Osallistava päivittäisjohtamisen toimintamalli, joka perustuu valmentavan johtamisen viitekehykseen. Toimintamalli tarjoaa selkeän rakenteen päivittäisjohtamiselle Ikäkeskuksen palveluissa.
Toimintamallin nimi
Osallistava päivittäisjohtamisen toimintamalli, joka perustuu valmentavan johtamisen viitekehykseen. Toimintamalli tarjoaa selkeän rakenteen päivittäisjohtamiselle Ikäkeskuksen palveluissa.
Kuva
Kuva
Kuva
Osallistavan päivittäisjohtamisen toimintamallin tavoitteena on muodostaa rakenne Ikäkeskuksen palveluihin yhteisen tilannekuvan saamiseksi palveluiden toteutumisesta.
Yhteinen toimintamalli edistää päivittäisjohtamisen tavoitteellisuutta ja systemaattisuutta. Toimintamalli sisältää yhdessä määritellyt mittarit sekä aikataulut ja roolit jatkuvaan vuoropuheluun organisaation eri tasoilla.
Toimintamallia kehitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen Ikäkeskuksen palveluiden toimintaympäristössä. Ikäkeskuksen palveluyksiköitä ovat asumispalvelut, kotiin annettavat palvelut sekä asiakasohjaus ja geriatriset palvelut.
Ikäkeskuksen palveluyksiköissä työskentelee yhteensä noin 3000 työntekijää ja palveluyksiköiden päivittäisjohtamisesta vastaa noin 100 esihenkilöä.
Toimintaympäristön kannalta keskeisiä haasteita ovat väestön väheneminen ja vanheneminen. Kuten kaikkialla Suomessa, myös Pohjois-Savossa iäkkäiden määrä lisääntyy ja samanaikaisesti palvelutarve kasvaa.
Laadukkaiden palveluiden varmistaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä ja tavoitteellista päivittäisjohtamista, jotta kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata yhä vähenevillä resursseilla.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat Ikäkeskuksen johto, esihenkilöt, työntekijät ja asiakkaat.
Palvelulupauksen tavoitteet, mittarit ja päivittäisjohtamisen toimintamalli kehitetään yhdessä Ikäkeskuksen johdon ja työntekijöiden kanssa yhteisissä työpajoissa sekä hyödyntäen muita yhteiskehittämisen menetelmiä kehittämisen tukena. Toimintamallin kehittämisessä hyödynnettävä Ikäkeskuksen palvelulupaus on muodostettu yhdessä Ikäkeskuksen asiakkaiden kanssa.
Ikäkeskuksen henkilöstöä osallistetaan mukaan kehittämiseen mm. kopittelutehtävien kautta.
Kopittelutehtävien kautta työpajojen tuloksia käsitellään kaikissa ikäkeskuksen toimintayksiköissä esihenkilöiden johdolla. Tehtävien vastaukset kerätään kyselylomakkeiden avulla ja niitä hyödynnetään toimintamallin kehittämisessä ja työskentelyn suunnittelussa.
Uusi toimintamalli ei siirry osaksi toimintaa itsestään. Käyttöönotto vaatii tavoitteellista johtamista ja systemaattista työskentelyä, jotta uudesta tavasta toimia muodostuu uusi normaali.
- Toimintamallin käyttöönotto aloitetaan pilottikokeiluilla (kuva), joissa mittareita ja toimintamallia testataan aluksi pilottiyksiköissä.
- Pilottikokeiluiden kautta saadaan arvokasta tietoa mittareiden ja toimintamallin toimivuudesta Ikäkeskuksen eri toimintaympäristöissä.
- Kokemusten pohjalta toimintamallia voidaan vielä muokata ja tarkentaa ennen laajempaa käyttöönottoa.
Toimintamallin käyttöönottoprojekti (kuva) edellyttää riittävää resursointia. Projektille tarvitaan nimetty vastuuhenkilö (projektipäällikkö), joka vastaa käyttöönottoprojektin edistämisestä suunnitelmallisesti kohti tavoitteita.
Toimintamallin käyttöönoton myötä palvelulupauksen toteutumista mitataan systemaattisesti asiakaskokemuksen ja työntekijäkokemuksen näkökulmista. Mittareiden tuloksia arvioidaan ja toimintaa parannetaan jatkuvasti.
Toimintamallin mukaisessa työskentelyssä henkilöstö osallistuu aktiivisesti tulosten arviointiin, kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja priorisointiin sekä tavoitteiden ja määrittelyyn ja toiminnan kehittämiseen.
Toimintamalliin liittyvät jatkuvan parantamisen työpajat ja kehittämistyön etenemisen seuranta ja arviointi on integroitu osaksi Ikäkeskuksen olemassa olevaa johtamisen rakennetta.
Kansikuva
