Perustason terveydenhuollon ammattilaisten psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen Pirkanmaalla​ (RRP2, P4, I1)

Perustason terveydenhuollon ammattilaisten osaamista vahvistetaan kouluttamalla työntekijöitä Terapiat etulinjaan- toimintamallin mukaisiin sekä alueellisesti kehitettyihin yhtenäisiin psykososiaalisiin menetelmiin. 

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueiden perustaminen ja siihen liittyvä organisaation ja palveluiden tarkastelu haastaa toimintaa myös Pirkanmaalla. Organisaatio on toistaiseksi jatkuvassa muutoksessa, mikä vaikuttaa myös kehittämistyöhön ja henkilökunnan mahdollisuuksiin sitoutua toiminnan kehittämiseen. 

Mielenterveyspalveluiden henkilöstöpula ja koronapandemian kiihdyttämä palvelutarpeen kasvu ovat kriisiyttäneet myös aikuisten mielenterveyspalvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pirkanmaalla mielenterveyspalveluiden henkilöstöpula ja koronapandemian kiihdyttämä palvelutarpeen kasvu ovat kriisiyttäneet myös aikuisten mielenterveyspalvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. Tämä on näkynyt pitkinä  jonoina erikoissairaanhoitoon. Vuonna 2023 Pirkanmaalla toteutettu psykiatrian ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitys ohjaa osaltaan strategista kehittämistyötä Pirkanmaalla. Mielenterveys- ja päihdehoidon painopistettä pyritään entistä enemmän siirtämään perustasolle lievä- ja keskivaikeasti oireilevien kohdalla.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Perustasolla toteutettava mielenterveys- ja päihdetyö edellyttää sujuvia rakenteita ja  henkilökunnalta vahvaa osaamista sekä toimivia konsultaatiokäytänteitä. Osana TulSote- hanketta perustason mielenterveys- ja päihdeosaamista on vahvistettu useamman vuoden ajan kouluttamalla yleisvastaanottojen työntekijöiden arviointi- ja terapiaosaamista. Lisäksi syksystä 2022 Terapiat etulinjaan- toimintamallissa on koulutettu mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisille lyhytterapeuttisia taitoja ja Ohjatun omahoidon osaamista  sekä syvennetty mielenterveystaitoja.

Tavoiteltu muutos

Tarkoituksena oli yhdistää TulSotessa ja Terapiat etulinjaan toimintamallissa toteutettu kehittämistyö luomalla yhteinen mielenterveys- ja päihdetyön koulutuskokonaisuus perustason vastaanottotoiminnan työntekijöille soteasemille.

Tavoitteena on vahvistaa perustason, niin mielenterveys- ja päihdeammattilaisten kuin soteasemien yleisvastaanottoja toteuttavien työntekijöiden mielenterveys- ja päihdeosaamista sekä auttaa heitä ottamaan käyttöön strukturoituja, määrämittaisia ja tavoitteellisia hoitomalleja. 

Vahvistamalla ammattilaisten osaamista asiakkaat saavat laadukasta hoitoa tasa-arvoisesti asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta nopeammin ja lähempää, omalta soteasemaltaan.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan seuraamalla koulutettavien työntekijöiden määrää, keräämällä vaikuttavuustietoa toteutetuista hoidoista sekä seuraamalla toimenpideluokitusten määrällisiä tilastoja. 

Toteutussuunnitelma

Tavoitellun muutoksen saavuttamisen yhtenä keinona on vahvistaa työntekijöiden osaamista kouluttamalla ja implementoimalla uusia psykososiaalisia hoitomenetelmiä niin yleisvastaanoton työntekijöiden kuin mielenterveys-ja päihdeammattilaisten työvälineeksi. 

Ohjatun omahoidon koulutus pyritään tarjoamaan mahdollisimman laajasti yleisvastaanoton työntekijöille. Koulutus rakentuu aloitusinfosta, 2-4 h verkkokoulutuksesta sekä taitopajoista, menetelmäohjauksella on tärkeä osuus koulutuksessa. Mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisia koulutetaan ohjattuun omahoitoon sekä vuoden kestävään Kognitiivisen lyhytterapiaan, johon kuuluu  teoriaopinnot, koulutuspotilaiden hoitaminen ja menetelmäohjaus.  

Vuoden 2024 loppuun mennessä noin 50 mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaista perustason miepäpaveluista on käynyt loppuun kognitiivisen lyhytterapiakoulutuksen ja useampi sata on käynyt vähintään ohjatun omahoidon perehdytyksen, sekä saanut kouluttautumiseen tarvittavat tunnukset tai aloittanut itsenäisesti suoritettavan verkkokoulutuksen. 

Hankekauden lopulla aloitetiin myös räätälöity koulutus; Riippuvuuksien psykososiaaliset menetelmät ja Ahdistuksen hoitomalli, jotta mahdollisemman monen mielenterveys- ja päihdeammattilaisen taitoja saadaan syvennettyä. Lähes kaikki koulutuksen aloittaneet jatkoivat kognitiivisen lyhytterapian opintoja. Opintojen jatkaminen mahdollistui linjalta tulleen menetelmäohjaaja resurssin vahvistuttua.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Jokaisella soteasemalla työskentelee iso joukko terveydenhuollon ammattilaisia, jotka kohtaavat päivittäin omassa työssään asiakkaita, joilla on eri asteisia mielenterveys- tai päihdeoireita. Haasteet saattavat olla myös yhdistettynä somaattiseen oirekuvaan tai yksittäisinä, erillisinä oireina. Yleisvastaanoton työntekijöiden tulisi vastata  hoidon porrastuksen mukaisesti lieväoireisten mt- ja päihdeasiakkaiden arvioinnista ja hoidosta.  

Pirkanmaalla on vuosien saatossa vahvistettu soteasemien mielenterveysosaamista kouluttamalla, mutta myös henkilöstörakenteita kehittämällä ja resursseja lisäämällä. Jokaisella soteasemalla on mielenterveys- ja päihdetiimit ns. miepätiimit, jotka sovitun päivitetyn  hoidonporrastuksen mukaisesti hoitavat  keskivaikeasti  tai  toisinaan vaikeastikin oireilevia mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. 

Ammattiryhmien osaamisen vahvistaminen on keskeistä, jotta asiakkaat voivat saada apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo perustasolta, soteasemilta. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Pirkanmaalla on otettu käyttöön aikuisten palveluissa Terapiat etulinjaan- toimintamallista; Terapianavigaattori, Ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapia.

www.terapiatetulinjaan.fi

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on koulutettu yli 250 vastaanottotoiminnan työntekijää Ohjattuun omahoitoon ja vahvistettu lisäksi erillisellä koulutuksellaan heidän päihdehoidon osaamistaan. 

Lisäksi on koulutettu lähes 50 mielenterveystyön ammattilaista kognitiiviseen lyhytterapiaan vuoden mittaisella koulutuksella. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kognitiivinen lyhytterapiakoulutus vaatii toteutuakseen menetelmäohjaajaresurssin. Koulutuksen teoriaosuus  opiskellaan itsenäisesti Mielenterveystalon verkkokoulutusalustalla ja oleellisena osana kouluttautumiseen kuuluu koulutuspotilaiden hoitaminen sekä menetelmäohjaus. Pirkanmaalla on menetelmäohjattu ja jalkautettu koulutusta hankeresurssein 01/2023 lähtien. Tavoitteena on saada menetelmäohjaajia rekrytoitua palvelulinjalta, jotta uusien koulutettavien menetelmäohjaaminen voi jatkua hankekauden päätyttyä. Oman työn ohessa kahden ryhmän ohjaaminen on hyvä vaihtoehto ja vie resurssia noin 1,5 päivää kuukaudessa. Yhdessä menetelmäohjausryhmässä on km 4-5 työntekijää. Palvelulinjalta ammattilaisten kanssa on valmisteltu yhteistyössä rakennetta, joka mahdollistaa koulutusten koordinointia hankekauden päättymisen jälkeen. Koulutusten koordinoinnin hankekauden päätyttyä ottaa vastuulleen asiantuntijahoitaja. Linjalta on saatu menetelmäohjaajaresurssia toteuttamaan menetelmäohjauksia, joka mahdollistaa ammattilaisten kouluttamisen mallin mukaisesti hankekauden jälkeenkin.

Yleisvastaanoton Ohjatun omahoidon koulutusperehdytyksiä on järjestetty 1.5-2 h mittaisina Teams- tai livekoulutuksina. Työntekijät ovat ilmoittautuneet infoihin itsenäisesti tai osastonhoitajan toimesta. Lisäksi on järjestetty  soteasemakohtaisia livekoulutusinfoja. Infon jälkeen verkkokoulutuksen läpikäynti on vaatinut työntekijöiltä lisäksi 2-4 h panostuksen, jonka lähiesimiehet ovat pyrkineet kalenteroimaan työntekijöiden arkeen. 

Koulutusinfojen lisäksi on järjestetty taitopajoja, jossa on käyty läpi case-esimerkkejä. Lisäksi on pyritty keräämään vaikuttavuustietoa toteutuneista hoidoista ammattilaisten toimesta. Myös toimenpidekoodien kirjaamiseen ollaan ohjattu. 

Haastavimmaksi on osoittautunut resurssien rajallisuus ja toimintatapojen ja prosessien muuttaminen. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehitetyn toiminnan seurauksena mielenterveys-ja päihdetyön ammattilaisten mielenterveystaidot ovat entisestään syventyneet, sekä lyhytterapeuttisen hoitotyön taidot lisääntyneet. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitojen kestoon on ruvettu myös aiempaa enemmän kiinnittämään huomiota. Hoidon tavoitteellisuus ja strukturoitu eteneminen hoitotyössä myös parantunut. Myös yleisvaastaanotoille toteutuneiden koulutusten myötä on voitu entisestään lisätä ja syventää ammattilaisten mielenterveys-  ja päihdeosaamista ja se on mahdollistanut strukturoitujen hoitojen tarjoamisen asiakkaille jo soteasemilla. Toimenpidekoodien tilastoista on ollut nähtävissä kasvua  ammattilaisten toteuttamissa ohjatuissa omahoidoissa sekä kognitiivisissa lyhytterapiajaksoissa  hankekaudella. Ohjattuja omahoitoja on toteutettu sekä yleisvastaanotoilla että miepä- ammattilaisten toimesta.  Lisäksi kognitiivisessa lyhytterapiakoulutuksessa olleiden ammattilaisten hoitamien potilaiden hoidon vaikuttavuutta on seurattu. Tulokset ovat olleet lupaavia ja seurannan mukaan keskimäärin noin 38 % potilaista ei ole tarvinnut jatkohoitoa 5-10 kerran lyhytterapiajakson jälkeen. 

Toimintojen kehittäminen  ei ole kuitenkaan tapahtunut ympäröivässä tyhjiössä. Jatkuvat ympäristön ja organisaation muutokset  YT- neuvotteluineen ja resurssimuutoksineen ovat olleet osaltaan hidastamassa muutosta. Yleisvastaanotoille rakennettu koulutuskokonaisuus ei ehkä ole tule olemaan yhtä laajassa käytössä hankekauden päättymisen jälkeen. Palvelulinjan johdon kanssa tulee arvioida ne elementit, jotka tulee säilyttää jatkossa.