Perustason terveydenhuollon ammattilaisten psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen Pirkanmaalla​, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)

Perustason terveydenhuollon ammattilaisten psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen Pirkanmaalla​, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)

Tekijä Noora Vehmas , 19 huhtikuu 2024
Perustason terveydenhuollon ammattilaisten psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen Pirkanmaalla​, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)

Tekijä

Noora Vehmas

Luotu

19.4.2024

Viimeksi muokattu

7.1.2026
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Perustason terveydenhuollon ammattilaisten osaamista vahvistetaan kouluttamalla työntekijöitä Terapiat etulinjaan- toimintamallin mukaisiin sekä alueellisesti kehitettyihin yhtenäisiin psykososiaalisiin menetelmiin. 

Aihealueet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Ilmiöt
Kohderyhmä
Markup - Required info - Basic information

* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.

Markup - Hero - Basic information

Perustiedot

Toteutuspaikka
Pirkanmaan hyvinvointialue, sosiaali- ja terveysasemat, vastaanottopalvelut
Markup - Required info - Realise and understand

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Markup - Hero - Realise and understand

Oivalla ja ymmärrä

Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueiden perustaminen ja siihen liittyvä organisaation ja palveluiden tarkastelu haastaa toimintaa myös Pirkanmaalla. Organisaatio on toistaiseksi jatkuvassa muutoksessa, mikä vaikuttaa myös kehittämistyöhön ja henkilökunnan mahdollisuuksiin sitoutua toiminnan kehittämiseen. 

Mielenterveyspalveluiden henkilöstöpula ja koronapandemian kiihdyttämä palvelutarpeen kasvu ovat kriisiyttäneet myös aikuisten mielenterveyspalvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pirkanmaalla mielenterveyspalveluiden henkilöstöpula ja koronapandemian kiihdyttämä palvelutarpeen kasvu ovat kriisiyttäneet myös aikuisten mielenterveyspalvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. Tämä on näkynyt pitkinä  jonoina erikoissairaanhoitoon. Vuonna 2023 Pirkanmaalla toteutettu psykiatrian ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitys ohjaa osaltaan strategista kehittämistyötä Pirkanmaalla. Mielenterveys- ja päihdehoidon painopistettä pyritään entistä enemmän siirtämään perustasolle lievä- ja keskivaikeasti oireilevien kohdalla.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Perustasolla toteutettava mielenterveys- ja päihdetyö edellyttää sujuvia rakenteita ja  henkilökunnalta vahvaa osaamista sekä toimivia konsultaatiokäytänteitä. Osana TulSote- hanketta perustason mielenterveys- ja päihdeosaamista on vahvistettu useamman vuoden ajan kouluttamalla yleisvastaanottojen työntekijöiden arviointi- ja terapiaosaamista. Lisäksi syksystä 2022 Terapiat etulinjaan- toimintamallissa on koulutettu mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisille lyhytterapeuttisia taitoja ja Ohjatun omahoidon osaamista  sekä syvennetty mielenterveystaitoja.

Tavoiteltu muutos

Tarkoituksena oli yhdistää TulSotessa ja Terapiat etulinjaan toimintamallissa toteutettu kehittämistyö luomalla yhteinen mielenterveys- ja päihdetyön koulutuskokonaisuus perustason vastaanottotoiminnan työntekijöille soteasemille.

Tavoitteena on vahvistaa perustason, niin mielenterveys- ja päihdeammattilaisten kuin soteasemien yleisvastaanottoja toteuttavien työntekijöiden mielenterveys- ja päihdeosaamista sekä auttaa heitä ottamaan käyttöön strukturoituja, määrämittaisia ja tavoitteellisia hoitomalleja. 

Vahvistamalla ammattilaisten osaamista asiakkaat saavat laadukasta hoitoa tasa-arvoisesti asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta nopeammin ja lähempää, omalta soteasemaltaan.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan seuraamalla koulutettavien työntekijöiden määrää, keräämällä vaikuttavuustietoa toteutetuista hoidoista sekä seuraamalla toimenpideluokitusten määrällisiä tilastoja. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Jokaisella soteasemalla työskentelee iso joukko terveydenhuollon ammattilaisia, jotka kohtaavat päivittäin omassa työssään asiakkaita, joilla on eri asteisia mielenterveys- tai päihdeoireita. Haasteet saattavat olla myös yhdistettynä somaattiseen oirekuvaan tai yksittäisinä, erillisinä oireina. Yleisvastaanoton työntekijöiden tulisi vastata  hoidon porrastuksen mukaisesti lieväoireisten mt- ja päihdeasiakkaiden arvioinnista ja hoidosta.  

Pirkanmaalla on vuosien saatossa vahvistettu soteasemien mielenterveysosaamista kouluttamalla, mutta myös henkilöstörakenteita kehittämällä ja resursseja lisäämällä. Jokaisella soteasemalla on mielenterveys- ja päihdetiimit ns. miepätiimit, jotka sovitun päivitetyn  hoidonporrastuksen mukaisesti hoitavat  keskivaikeasti  tai  toisinaan vaikeastikin oireilevia mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. 

Ammattiryhmien osaamisen vahvistaminen on keskeistä, jotta asiakkaat voivat saada apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo perustasolta, soteasemilta. 

Toteutussuunnitelma

Tavoitellun muutoksen saavuttamisen yhtenä keinona on vahvistaa työntekijöiden osaamista kouluttamalla ja implementoimalla uusia psykososiaalisia hoitomenetelmiä niin yleisvastaanoton työntekijöiden kuin mielenterveys-ja päihdeammattilaisten työvälineeksi. 

Ohjatun omahoidon koulutus pyritään tarjoamaan mahdollisimman laajasti yleisvastaanoton työntekijöille. Koulutus rakentuu aloitusinfosta, 2-4 h verkkokoulutuksesta sekä taitopajoista, menetelmäohjauksella on tärkeä osuus koulutuksessa. Mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisia koulutetaan ohjattuun omahoitoon sekä vuoden kestävään Kognitiivisen lyhytterapiaan, johon kuuluu  teoriaopinnot, koulutuspotilaiden hoitaminen ja menetelmäohjaus.  

Vuoden 2024 loppuun mennessä noin 50 mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaista perustason miepäpaveluista on käynyt loppuun kognitiivisen lyhytterapiakoulutuksen ja useampi sata on käynyt vähintään ohjatun omahoidon perehdytyksen, sekä saanut kouluttautumiseen tarvittavat tunnukset tai aloittanut itsenäisesti suoritettavan verkkokoulutuksen. 

Hankekauden lopulla aloitetiin myös räätälöity koulutus; Riippuvuuksien psykososiaaliset menetelmät ja Ahdistuksen hoitomalli, jotta mahdollisemman monen mielenterveys- ja päihdeammattilaisen taitoja saadaan syvennettyä. Lähes kaikki koulutuksen aloittaneet jatkoivat kognitiivisen lyhytterapian opintoja. Opintojen jatkaminen mahdollistui linjalta tulleen menetelmäohjaaja resurssin vahvistuttua.

Markup - Hero - Imagine and try

Kuvittele ja kokeile

Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Pirkanmaalla on otettu käyttöön aikuisten palveluissa Terapiat etulinjaan- toimintamallista; Terapianavigaattori, Ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapia.

www.terapiatetulinjaan.fi

Markup - Hero - Describe and share

Kuvaa ja jaa

Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.

Markup - Required info - Describe and share

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on perehdytetty yli 500 vastaanottopalveluiden työntekijää Ohjattuun omahoitoon ja vahvistettu lisäksi erillisellä koulutuksellaan heidän päihdehoidon osaamistaan. 

Lisäksi on koulutettu lähes 80 mielenterveystyön ammattilaista kognitiiviseen lyhytterapiaan vuoden mittaisella koulutuksella. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kognitiivinen lyhytterapiakoulutus vaatii toteutuakseen alueelta menetelmäohjaajaresurssin. Koulutuksen teoriaosuus  opiskellaan itsenäisesti Mielenterveystalon verkkokoulutusalustalla ja oleellisena osana kouluttautumiseen kuuluu koulutuspotilaiden hoitaminen sekä menetelmäohjaus. 

Pirkanmaalla on menetelmäohjattu ja jalkautettu koulutusta hankeresurssein 01/2023 lähtien.  Menetelmäohjaajia rekrytoitiin palvelulinjalta jauusien koulutettavien menetelmäohjaaminen jatkuu hankekauden päätyttyä. Oman työn ohessa kahden ryhmän ohjaaminen on hyvä vaihtoehto ja vie resurssia noin 1,5 päivää kuukaudessa. Yhdessä menetelmäohjausryhmässä on km 4-5 työntekijää. 

Palvelulinjalta ammattilaisten kanssa on valmisteltu yhteistyössä rakennetta, joka mahdollistaa koulutusten koordinointia hankekauden päättymisen jälkeen. Koulutusten koordinoinnin hankekauden päätyttyä ottaa vastuulleen asiantuntijahoitaja. Linjalta on lisäksi saatu menetelmäohjaajaresurssia toteuttamaan menetelmäohjauksia, joka mahdollistaa ammattilaisten kouluttamisen mallin mukaisesti hankekauden jälkeenkin. Menetelmäohjauksen koordinoinnin vastuu tulee omaan myös palvelulinjalla.

Yleisvastaanoton Ohjatun omahoidon koulutusperehdytyksiä on järjestetty 1.5-2 h mittaisina Teams- tai livekoulutuksina. Työntekijät ovat ilmoittautuneet infoihin itsenäisesti tai osastonhoitajan toimesta. Lisäksi on järjestetty  soteasemakohtaisia livekoulutusinfoja. Infon jälkeen verkkokoulutuksen läpikäynti on vaatinut työntekijöiltä lisäksi 2-4 h panostuksen, jonka lähiesimiehet ovat pyrkineet kalenteroimaan työntekijöiden arkeen. 

Koulutusinfojen lisäksi on järjestetty taitopajoja, jossa on käyty läpi case-esimerkkejä. Lisäksi on pyritty keräämään vaikuttavuustietoa toteutuneista hoidoista ammattilaisten toimesta. Myös toimenpidekoodien kirjaamiseen ollaan ohjattu. 

Haastavimmaksi on osoittautunut resurssien rajallisuus ja toimintatapojen ja toimintaprosessien muuttaminen yhtenäisiksi. 

Liitteet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin etenemistä on arvioitu hankekauden aikana säännöllisesti. Arvioinnissa on seurattu koulutettujen työntekijöiden määrää, hoidettuja koulutuspotilaita, vaikuttavuusmittareiden käyttöä, sekä toimenpidekoodien ( IDY03 ja IHZ19) määrän muutoksia.  Lisäksi on toistettu kahdesti työntekijöille ja esihenkilöille tarkoitukseen sovellettu NoMAD- kysely kognitiivisen lyhytterapian implementoinnin arvioimiseksi.  Arviointia on lisäksi vahvistettu havainnoin ja ammattilaisilta ja esimiehiltä saaduin palautteen myötä. 

 Havaintojen ja arvioiden pohjalta voidaan todeta, että kehitetyn toiminnan seurauksena mielenterveys-ja päihdetyön ammattilaisten mielenterveystaidot ovat entisestään syventyneet  sekä lyhytterapeuttisen hoitotyön taidot lisääntyneet. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitojen kestoon ja määrämittaisuuteen on ruvettu myös aiempaa enemmän kiinnittämään huomiota. Työntekijöiden arvioiden mukaan hoidon tavoitteellisuus ja strukturoitu eteneminen hoitotyössä myös parantunut niiden työntekijöiden toimesta, jotka ovat kognitiivisen lyhytterapiakoulutuksen saaneet. Toiminnan muutoksen on todettu kuitenkin olevan maltillista. Parhaiten muutos on onnistunut niissä yksiköissä, joissa suurin osa tiimistä on joko saanut tai on ajankohtaisesti lyhytterapiakoulutuksessa. 

 Myös yleisvastaanotoille toteutuneiden koulutusten myötä on voitu entisestään lisätä ja syventää ammattilaisten mielenterveys-  ja päihdeosaamista. Osaamisen vahvistaminen on mahdollistanut strukturoitujen hoitojen tarjoamisen asiakkaille jo soteasemilla.

Toimenpidekoodien tilastoista on ollut nähtävissä kasvua  ammattilaisten toteuttamissa ohjatuissa omahoidoissa sekä kognitiivisissa lyhytterapiajaksoissa  hankekaudella. Ohjattuja omahoitoja on toteutettu sekä yleisvastaanotoilla että miepäammattilaisten toimesta.  Lisäksi kognitiivisessa lyhytterapiakoulutuksessa olleiden ammattilaisten hoitamien potilaiden hoidon vaikuttavuutta on seurattu. Tulokset ovat olleet lupaavia ja seurannan mukaan keskimäärin noin 38 % potilaista ei ole tarvinnut jatkohoitoa 5-10 kerran lyhytterapiajakson jälkeen. 

Kognitiivisen lyhytterapian implementoinnin  NoMAD- arviointikysely toteutettiin vuoden 2024 aikana kaksi kertaa. Kysely kohdennettiin KLT koulutetuille tai koulutuksessa oleville miepäammattilaisille sekä heidän esihenkilöilleen. Kaikki kyselyyn vastanneet   käyttivät kognitiivista lyhytterapeuttista otetta työssään, ja näkivät  kuinka työote vaikuttaa omaan työhön. He olivat myös avoimia lyhytterapeuttiseen menetelmään liittyville uusille  työtavoille. Vastauksissa nousi esille myös se, että omasta työyhteisöstä ei aina saa tukea menetelmän käyttöön, esihenkilöiltä saadun tuen kokemus myös hieman vaihteli ja samoin organisaation yhteinen ymmärrys menetelmän tarkoituksesta. Kyselyn tulokset osoittavat,  että menetelmän implementointi on  alueella hyvässä vauhdissa, mutta tarvitsee edelleen tukea. Palvelulinjan ammattilaisten  ja esihenkilöiden kanssa implementoinnin rakenteiden edistämistä. 

Toimintojen kehittäminen  ei ole tapahtunut ympäröivässä tyhjiössä. Jatkuvat ympäristön ja organisaation muutokset  YT- neuvotteluineen ja resurssimuutoksineen ovat olleet osaltaan hidastamassa arjen muutosta. Yleisvastaanotoille rakennettu koulutuskokonaisuus ei ehkä ole tule olemaan yhtä laajassa käytössä hankekauden päättymisen jälkeen, erityisesti resurssien niukkuuden vuoksi. Palvelulinjan johdon kanssa tulee arvioida ne elementit, jotka tulee säilyttää jatkossa.

Miepä- vastuualueelle koulutettua kognitiivista lyhytterapiakoulutusta menetelmäohjauksineen tullaan jatkamaan myös jatkossa ja menetelmän implementointia käytäntöön tukemaan eri keinoin.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kansallisesti käytössä oleva verkkokoulutusalusta on toiminut erinomaisena väylänä opintojen toteuttamiseen omien aikataulujen mukaisesti. Menetelmien koulutukseen vaadittava menetelmäohjaus sekä taitopajatoiminta vaatii alueilta resurssia, mutta maltillisesti. 

Uusia menetelmiä implementoitaessa on keskeistä heti alkuvaiheessa suunnitella konkreettisesti kuinka uusi osaaminen tai menetelmä on mahdollista ottaa alueella aidosti käyttöön. llman konkreettista toimeenpanon suunnitelmaa menetelmän mahdollisuuden todelliselle jalkautumiselle jäävät vähäisiksi. 

Kansallisesti yhteisten koulutusten jalkauttamisessa on keskeistä lisäksi hyödyntää alueellisia, mutta myös kansallisia kokemuksia implementoinnista. Alueelliset erot on myös huomioitava. Ajallisesti prosessia ei myöskään voi nopeuttaa. Verkkokoulutusten lisäksi on tärkeä tarjota myös käytännön harjoittelun tueksi taitopajoja sekä menetelmäohjausta.

Markup - Methods info - Realise and understand

VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Imagine and try

VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Describe and share

VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Kehittämisen vaihe
Valmis
Markup - Development phase info

Merkitse valmiiksi

Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.