Perustason terveydenhuollon ammattilaisten psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen Pirkanmaalla (RRP2, P4, I1)
Perustason terveydenhuollon ammattilaisten osaamista vahvistetaan kouluttamalla työntekijöitä Terapiat etulinjaan- toimintamallin mukaisiin sekä alueellisesti kehitettyihin yhtenäisiin psykososiaalisiin menetelmiin.
Toimintamallin nimi
Perustason terveydenhuollon ammattilaisten osaamista vahvistetaan kouluttamalla työntekijöitä Terapiat etulinjaan- toimintamallin mukaisiin sekä alueellisesti kehitettyihin yhtenäisiin psykososiaalisiin menetelmiin.
Toimintamallissa on koulutettu yli 250 vastaanottotoiminnan työntekijää Ohjattuun omahoitoon ja vahvistettu lisäksi erillisellä koulutuksellaan heidän päihdehoidon osaamistaan.
Lisäksi on koulutettu lähes 50 mielenterveystyön ammattilaista kognitiiviseen lyhytterapiaan vuoden mittaisella koulutuksella.
Hyvinvointialueiden perustaminen ja siihen liittyvä organisaation ja palveluiden tarkastelu haastaa toimintaa myös Pirkanmaalla. Organisaatio on toistaiseksi jatkuvassa muutoksessa, mikä vaikuttaa myös kehittämistyöhön ja henkilökunnan mahdollisuuksiin sitoutua toiminnan kehittämiseen.
Mielenterveyspalveluiden henkilöstöpula ja koronapandemian kiihdyttämä palvelutarpeen kasvu ovat kriisiyttäneet myös aikuisten mielenterveyspalvelujärjestelmän kaikilla tasoilla.
Jokaisella soteasemalla työskentelee iso joukko terveydenhuollon ammattilaisia, jotka kohtaavat päivittäin omassa työssään asiakkaita, joilla on eri asteisia mielenterveys- tai päihdeoireita. Haasteet saattavat olla myös yhdistettynä somaattiseen oirekuvaan tai yksittäisinä, erillisinä oireina. Yleisvastaanoton työntekijöiden tulisi vastata hoidon porrastuksen mukaisesti lieväoireisten mt- ja päihdeasiakkaiden arvioinnista ja hoidosta.
Pirkanmaalla on vuosien saatossa vahvistettu soteasemien mielenterveysosaamista kouluttamalla, mutta myös henkilöstörakenteita kehittämällä ja resursseja lisäämällä. Jokaisella soteasemalla on mielenterveys- ja päihdetiimit ns. miepätiimit, jotka sovitun päivitetyn hoidonporrastuksen mukaisesti hoitavat keskivaikeasti tai toisinaan vaikeastikin oireilevia mielenterveys- ja päihdeasiakkaita.
Ammattiryhmien osaamisen vahvistaminen on keskeistä, jotta asiakkaat voivat saada apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo perustasolta, soteasemilta.
Kognitiivinen lyhytterapiakoulutus vaatii toteutuakseen menetelmäohjaajaresurssin. Koulutuksen teoriaosuus opiskellaan itsenäisesti Mielenterveystalon verkkokoulutusalustalla ja oleellisena osana kouluttautumiseen kuuluu koulutuspotilaiden hoitaminen sekä menetelmäohjaus. Pirkanmaalla on menetelmäohjattu ja jalkautettu koulutusta hankeresurssein 01/2023 lähtien. Tavoitteena on saada menetelmäohjaajia rekrytoitua palvelulinjalta, jotta uusien koulutettavien menetelmäohjaaminen voi jatkua hankekauden päätyttyä. Oman työn ohessa kahden ryhmän ohjaaminen on hyvä vaihtoehto ja vie resurssia noin 1,5 päivää kuukaudessa. Yhdessä menetelmäohjausryhmässä on km 4-5 työntekijää. Palvelulinjalta ammattilaisten kanssa on valmisteltu yhteistyössä rakennetta, joka mahdollistaa koulutusten koordinointia hankekauden päättymisen jälkeen. Koulutusten koordinoinnin hankekauden päätyttyä ottaa vastuulleen asiantuntijahoitaja. Linjalta on saatu menetelmäohjaajaresurssia toteuttamaan menetelmäohjauksia, joka mahdollistaa ammattilaisten kouluttamisen mallin mukaisesti hankekauden jälkeenkin.
Yleisvastaanoton Ohjatun omahoidon koulutusperehdytyksiä on järjestetty 1.5-2 h mittaisina Teams- tai livekoulutuksina. Työntekijät ovat ilmoittautuneet infoihin itsenäisesti tai osastonhoitajan toimesta. Lisäksi on järjestetty soteasemakohtaisia livekoulutusinfoja. Infon jälkeen verkkokoulutuksen läpikäynti on vaatinut työntekijöiltä lisäksi 2-4 h panostuksen, jonka lähiesimiehet ovat pyrkineet kalenteroimaan työntekijöiden arkeen.
Koulutusinfojen lisäksi on järjestetty taitopajoja, jossa on käyty läpi case-esimerkkejä. Lisäksi on pyritty keräämään vaikuttavuustietoa toteutuneista hoidoista ammattilaisten toimesta. Myös toimenpidekoodien kirjaamiseen ollaan ohjattu.
Haastavimmaksi on osoittautunut resurssien rajallisuus ja toimintatapojen ja prosessien muuttaminen.
Kehitetyn toiminnan seurauksena mielenterveys-ja päihdetyön ammattilaisten mielenterveystaidot ovat entisestään syventyneet, sekä lyhytterapeuttisen hoitotyön taidot lisääntyneet. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitojen kestoon on ruvettu myös aiempaa enemmän kiinnittämään huomiota. Hoidon tavoitteellisuus ja strukturoitu eteneminen hoitotyössä myös parantunut. Myös yleisvaastaanotoille toteutuneiden koulutusten myötä on voitu entisestään lisätä ja syventää ammattilaisten mielenterveys- ja päihdeosaamista ja se on mahdollistanut strukturoitujen hoitojen tarjoamisen asiakkaille jo soteasemilla. Toimenpidekoodien tilastoista on ollut nähtävissä kasvua ammattilaisten toteuttamissa ohjatuissa omahoidoissa sekä kognitiivisissa lyhytterapiajaksoissa hankekaudella. Ohjattuja omahoitoja on toteutettu sekä yleisvastaanotoilla että miepä- ammattilaisten toimesta. Lisäksi kognitiivisessa lyhytterapiakoulutuksessa olleiden ammattilaisten hoitamien potilaiden hoidon vaikuttavuutta on seurattu. Tulokset ovat olleet lupaavia ja seurannan mukaan keskimäärin noin 38 % potilaista ei ole tarvinnut jatkohoitoa 5-10 kerran lyhytterapiajakson jälkeen.
Toimintojen kehittäminen ei ole kuitenkaan tapahtunut ympäröivässä tyhjiössä. Jatkuvat ympäristön ja organisaation muutokset YT- neuvotteluineen ja resurssimuutoksineen ovat olleet osaltaan hidastamassa muutosta. Yleisvastaanotoille rakennettu koulutuskokonaisuus ei ehkä ole tule olemaan yhtä laajassa käytössä hankekauden päättymisen jälkeen. Palvelulinjan johdon kanssa tulee arvioida ne elementit, jotka tulee säilyttää jatkossa.