Pohjois-Karjalan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Karjalan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Karjala: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Pohjois-Karjalan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Karjalan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Kehittämistoimilla vahvistetaan Siun soten perustason sote-palveluita monipuolisesti. Erityisinä kehittämiskohteina ovat ennalta ehkäisevät palvelut, monikanavaiset palvelut, hoitoon ja palveluihin pääsyn sujuvoittaminen, hoito- ja palveluketjujen sujuvoittaminen sekä perustason sisällä että perustason ja erikoissairaanhoidon välillä.

Kokonaisuudella tavoitellaan palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamista sekä palveluiden monipuolistamista ja laadukkuutta.

Toimiaika

Hankekokonaisuus kesää vv. 2020-2023.

Toimijat

Hankkeen toimijoita ovat Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, alueen kunnat ja järjestöt. Strategisina kumppaneina ovat Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry ja Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskus ry ja oppilaitosyhteistyötä tehdään Karelia ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa.

Kehittämistoimintaa osatavoitteiden saavuttamiseksi tehdään toimialueilla osana perustyötä. Osahankkeissa kehittämistoimintaan osallistuvat myös keskeiset alueen yhdistykset ja järjestöt, vaikuttamiselimet, asiakasraadit sekä kokemusasiantuntijat.

 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Leena Suhonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
leena.suhonen@siunsote.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

18.01.2023
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote on huolehtinut julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista 13 kunnan alueella Pohjois-Karjalassa sekä ympäristöterveydenhuollon ja pelastuslaitoksen toiminnoista Pohjois-Karjalan alueella vuodesta 2017.    

Maakunnan alueella on paljon psykososiaalisia ja terveydellisiä haasteita; korkea sairastavuus ja korkea työttömyys ja sosioekonomisten ongelmien kasaantuminen osalle lapsiperheitä. Ikäihmisten palvelujen tarve on merkittävä. Toisaalta maakunnan sisällä kuntakohtaiset erot ovat suuret. Hyvinvointia ja terveyttä tukevat HYTE-rakenteet sen sijaan näyttäytyvät alueellisena vahvuutena, samoin valmis kuntayhtymärakenne.

Siun sotessa on tehty kuntayhtymän aloittamisen jälkeen monia toimia ja päätöksiä, jotka ovat hyvin linjassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman kanssa. Siun soten sotekeskus vuonna 2030 -asiakirjassa pidetään lähtökohtana, että maakunnan asukkailla on mahdollisuus käyttää mitä toimipistettä tahansa ja että sotekeskus suunnitellaan väestön tarpeiden mukaan. Lisäksi tavoitellaan digitaalisten palveluiden voimakasta lisääntymistä, toimipisteiden toimintavarmuuden hyvää tasoa sekä palveluiden monipuolisuuden, laadun ja saavutettavuuden parantamista.

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeella tavoitellaan kokonaisuutena maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamista ja uudenlaista tapaa tuottaa palveluita vastaamalla asukkaiden tarpeisiin erilaisia, käyttöönotettavia palvelukanavia ja palvelutuotantomalleja hyödyntäen.

Sote-keskushankkeelle on asetettu prosessitavoitteita, joilla kuvataan niitä muutoksia tai työvaiheita, mitä hankkeessa täytyy tehdä ohjelman lopullisten päämäärien (ts. hyötytavoitteiden) saavuttamiseksi. Eri osatavoitteet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja osatavoitteiden suuresta määrästä huolimatta toteutukset liittyvät vaiheittain toisiinsa

 

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeella tavoitellaan kokonaisuutena maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamista ja uudenlaista tapaa tuottaa palveluita vastaamalla asukkaiden tarpeisiin erilaisia, käyttöönotettavia palvelukanavia ja palvelutuotantomalleja hyödyntäen.

Sote-keskushankkeelle on asetettu prosessitavoitteita, joilla kuvataan niitä muutoksia tai työvaiheita, mitä hankkeessa täytyy tehdä ohjelman lopullisten päämäärien (ts. hyötytavoitteiden) saavuttamiseksi. Eri osatavoitteet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja osatavoitteiden suuresta määrästä huolimatta toteutukset liittyvät vaiheittain toisiinsa

  1. Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus
  • Perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen asiointi- ja palvelumuotojen monipuolistaminen
  1. Ennaltaehkäisy ja ennakointi
  • Perhekeskustoiminnan ja varhaisen tuen vahvistaminen ja juurruttaminen lasten ja nuorten omissa kasvuympäristöissä
  • hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn sekä järjestöyhteistyön kehittäminen asukkaita hyödyntäväksi kokonaisuudeksi
  • Terveys- ja elintapaneuvonta ja -ohjaus
  • Hyvinvointia ja elämänlaatua vahvistavat ennaltaehkäisevät toimintamallit
  1. Laatu ja vaikuttavuus
  • Maakunnallisen laatutyön organisoituminen
  • Näyttöön perustuvien psykososiaalisten toimintamenetelmien ja hoitoketjujen vahvistaminen ja käyttöönotto perhekeskustoiminnassa
  • Laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvien teknologiaratkaisujen kokeilu ja kehittäminen
  1. Monialaisuus ja yhteentoimivuus
  • Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut integroiva sote-keskusmalli
  • Monialaisten palvelukokonaisuuksien käyttöönotto sote-keskustoiminnassa
  1. Kustannusten nousun hillintä
  • edellä kuvattujen hyötytavoitteiden avulla pyritään kustannusten nousun hillintään.  

 

Tuotokset ja tulokset

Oma-arviointi 1.12.2022

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Digitaalisten palveluiden käytön laajentamista Pohjois-Karjalan alueella on hidastanut ja hidastaa edelleen sähköisten asiointikanavien ja työvälineiden puute uuden APTJ:n hankinnan kaaduttua 2021. Tästä huolimatta etäkäyntien osuus kasvoi vuoden 2021 aikana lähes 10 %. Lisäksi syksyn 2022 aikana on tehty päätökset digisotekeskuksen käyttöönotosta ja tarvittavien järjestelmien hankinnasta, mikä mahdollistaa digitaalisten palvelujen käytön laajentamista vuodesta 2023 alkaen.

Liikkuvien palveluiden mahdollisuuksista on kerätty tietoa kokeilemalla monipalveluautomallia suun terveydenhuollossa ja sairaanhoitajan palveluissa ja toimintamallin jatkosta keskustellaan.

Ikäihmisten kotihoidon ja asumispalveluiden henkilöstön ammatillista osaamista hoidon tarpeen arvioinnissa on vahvistettu kattavalla koulutuksella, osallistujia tähän mennessä noin 1000.

Moniammatillisen tiimityön mallia on laajennettu uusille terveysasemille ja jo tiimimalliin siirtyneiden asemien toimintamalleja on viety eteenpäin. Henkilöstöpulasta aiheutuvien hoitoon pääsyn haasteiden selättämiseen tähdätään ammattilaisen urapolkumallilla, jota on nyt laajennettu terveyskeskuslääkäreistä terveysasemien hoitohenkilökuntaan.

Suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön yhtenäinen hoitoon pääsyn seurannan malli, vakiinnutettu käyttöön koululaisten klinikkamalli, lohkeamaklinikkamalli ja tehostettu työikäisten asiakkaiden asiakasprosessia.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on otettu käyttöön HTA-hoitajan ja etäpsykiatrin yhteistyömalli, jonka avulla on saatu näkyväksi hoitoon pääsyn pullonkauloja, hoidon tarpeen arvioinnista on saatu yhdenmukaisempaa ja hoitoon pääsy on nopeutunut. Lisäksi ammattilaisten työkuorma on keventynyt, kun työviestien ja sanomien käsittely on keskitetty.

Monialainen yhteistyö asiakaslähtöisten hoito- ja palveluketjujen kuvaamiseksi on käynnistetty riippuvuuden hoitoon, ahdistuksen hoitoon ja ADHD-asiakkuuksiin liittyen. Alaikäisten päihdepalveluissa Polku-työparimallia on pilotoitu ja ollaan vakiinnuttamassa osaksi perustoimintaa.

Lapsiperhepalveluiden palvelutarpeen arvioinnin nykytila ja pullonkaulat on kuvattu ja prosessin kehittäminen palveluihin pääsyn parantamiseksi jatkuu.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Maakunnallisen, verkostomaisen hyte-yhteistyörakenteen kehittämistyö on liitetty osaksi hyvinvointialueen hyte-kehittämistyötä. Järjestöyhteistyötä on vahvistettu järjestöyhdyshenkilöpilotissa, jonka myötä on kartoitettu järjestöyhteistyön toimintaedellytyksiä, vahvistettu tiedonkulkua hyvinvointialueen ja järjestökentän välillä ja luotu malli hyvinvointialueen järjestöavustusten myöntämiselle. Sote-ammattilaisten järjestöosaamista on vahvistettu verkkokoulutuksella, joka on ammattilaisten ja järjestötoimijoiden saavutettavissa mm. Innokylän ja Siun soten koulutusportaalin kautta.

Elintapaohjauksen nykytila alueella on kartoitettu ja elintapaohjauksen verkosto on aloittanut toimintansa. Linkkihenkilö-toimintamallissa pilotoidaan elintapaohjauksen vaihtoehtojen monipuolistamista Siun soten omaa palvelutarjontaa laajemmalle ja ensimmäisten tulosten perusteella malli on löytänyt kohderyhmänsä hyvin (ensimmäisen kolmen kuukauden aikana lähes 100 asiakasta).

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön MARAK-toimintamalli on jalkautettu koko alueelle. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa on käynnistynyt.

Etsivän vanhustyön toimintamalli on pilotoitu ja vakiintumassa osaksi perustyötä. Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamallia on pilotoitu neljässä kunnassa oppilaitosyhteistyönä. Päivätoimintapilotin avulla on tavoitettu ikäihmisiä, joilta on aiemmin puuttunut mahdollisuus osallistua päivätoimintaan. Osa osallistujista tavoitettiin etsivän vanhustyön kautta.

Ammattilaisten mielenterveys- ja päihdetyöosaamista on vahvistettu mm. koulutuksella ja tavoitteellisen työkierron mallin käyttöönotolla. Miepä Pohjois-Karjala -viestintäkampanjalla on pyritty madaltamaan kynnystä mielenterveydestä puhumiseen. Kampanjan puitteissa on toteutettu mm. podcast-sarja Miekö miepä, videosarja Puhu hyvä mies ja Arjen mieli -kolumnisarja. Lisäksi on otettu käyttöön vuosikello ja suunnitelma osaamisen vahvistamisen ja viestinnän jatkamiselle.  

Itsemurhien ehkäisyn alueellinen toimintasuunnitelma on päivitetty ja otettu käyttöön.

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille on otettu käyttöön, jo aiemmin on otettu käyttöön maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille. Raskaudenkeskeytysten määrä alueella on vähentynyt.

Sosiaalisen raportoinnin työkalun käytön pilotointi on käynnistetty. Taloussosiaalityön nykytila on kuvattu ja kehittämistarpeet tunnistettu.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Alueelta on puuttunut systemaattisen laatutyön viitekehys. Laatujärjestelmä on otettu käyttöön ja itsearvioinnit ovat käynnissä. Laadunhallinnan ohjausryhmä on perustettu ja laadunhallinnan kärkiryhmien työskentely on käynnistynyt. Laaturaportointityö on käynnistynyt. Asiakaspalautteen systemaattinen mittaaminen on otettu käyttöön kaikilla toimialueilla (käyttöaste vaihtelee välillä 12-93 % toimialueiden yksiköistä).

IPC-menetelmä on otettu käyttöön koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Menetelmän käyttöön koulutettu 85 terveydenhoitajaa, psykologia ja kuraattoria, joista 67 on ottanut menetelmän käyttöön ja käyttää sitä edelleen. Vuonna 2022 käynnistyneiden IPC-jaksojen määrä on 98. Koulutukset jatkuvat.

Asiakaslähtöinen lasten ja nuorten ADHD-hoitoketju on kuvattu ja julkaistu Siun soten verkkosivuilla.

Lasten puhe- ja toimintaterapian e-ohjaajatoimintamallin kehittäminen on käynnistetty. Alustavien tulosten perusteella toimintamallilla on pystytty laajentamaan etäpuheterapian käyttöaluetta ja purkamaan lasten puheterapian jonoa.

Etäfysio- ja etätoimintaterapian nykytila alueella on kuvattu ja etäterapian käynnistämisen koulutusmateriaali laadittu.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Terveysasemille jalkautuvan matalan kynnyksen sosiaaliohjauksen kokeilu on käynnistynyt kuudella terveysasemalla. Konkreettisen asiakastyön lisäksi kokeilu on nostanut esiin osaamisen vahvistamisen tarvetta sosiaalipalvelujen asioihin liittyen terveysasemilla. Osaamisen vahvistamisen tarpeeseen on lähdetty vastaamaan mm. minikoulutuksilla, huolen ensiapu -työohjeella ja erityistyöntekijöiden työnjaon tarkentamisella.

Lasten ja nuorten kuntoutuksen palvelurakenteen uudistaminen on edennyt. Moniammatillinen työryhmätyö on vakiintumassa uuteen perusterveydenhuollon lasten kuntoutuksen yksikköön, perustason kuntoutusohjauksen pilotointi ja monialaisen kuntoutussuunnitelman käytön pilotointi on käynnistetty.

Paljon palveluja tarvitsevien lasten ja nuorten yhteisasiakasohjauksen pilotti Lapset puheeksi -palvelumalliin perustuen on käynnissä. Lisäksi on käynnistetty lastensuojelulain mukaisen terveydentilan arvioinnin prosessin kehittäminen yhdessä lastensuojelun yksiköiden kanssa.

Omaishoidon keskitetty puhelinpalvelu on otettu käyttöön ja sitä ollaan laajentamassa myös perhehoitoon. Organisaation yhteinen, kaikki toimialueet käsittävä perhehoidon toimintaohje on otettu käyttöön. Omais- ja perhehoidon kehittäminen jatkuu laaditun kehittämissuunnitelman perusteella. Kiertävä perhehoito kotihoidon tukena -toimintamalli on otettu käyttöön.

Lähihoitajan tehtävänkuvan laajentamisen pilotointi on käynnistynyt kolmella eri tehtävänkuvalla nykytilan kuvaukseen perustuen.