Pohjois-Karjala: tulevaisuuden sote-keskus
Pohjois-Karjalan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Karjalan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Karjalan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Karjalan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
2020-2022
Hankkeen toimijoita ovat Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, alueen kunnat ja järjestöt. Strategisina kumppaneina ovat Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry ja Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskus ry ja oppilaitosyhteistyötä tehdään Karelia ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa.
Kehittämistoimintaa osatavoitteiden saavuttamiseksi tehdään toimialueilla osana perustyötä. Osahankkeissa kehittämistoimintaan osallistuvat myös keskeiset alueen yhdistykset ja järjestöt, asiakasraadit sekä kokemusasiantuntijat.
Päämäärä ja tavoitteet
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote on huolehtinut julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista 12 kunnan alueella Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä sekä ympäristöterveydenhuollon ja pelastuslaitoksen toiminnoista Pohjois-Karjalan alueella vuodesta 2017.
Maakunnan alueella on paljon psykososiaalisia ja terveydellisiä haasteita; korkea sairastavuus ja korkea työttömyys ja sosioekonomisten ongelmien kasaantuminen osalle lapsiperheitä. Ikäihmisten palvelujen tarve on merkittävä. Toisaalta maakunnan sisällä kuntakohtaiset erot ovat suuret. Hyvinvointia ja terveyttä tukevat HYTE-rakenteet sen sijaan näyttäytyvät alueellisena vahvuutena, samoin valmis kuntayhtymärakenne.
Siun sotessa on tehty kuntayhtymän aloittamisen jälkeen monia toimia ja päätöksiä, jotka ovat hyvin linjassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman kanssa. Siun soten sotekeskus vuonna 2030 -asiakirjassa pidetään lähtökohtana, että maakunnan asukkailla on mahdollisuus käyttää mitä toimipistettä tahansa ja että sotekeskus suunnitellaan väestön tarpeiden mukaan. Lisäksi tavoitellaan digitaalisten palveluiden voimakasta lisääntymistä, toimipisteiden toimintavarmuuden hyvää tasoa sekä palveluiden monipuolisuuden, laadun ja saavutettavuuden parantamista.
Hankkeella tavoitellaan kokonaisuutena maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamista ja uudenlaista tapaa tuottaa palveluita vastaamalla asukkaiden tarpeisiin erilaisia, käyttöönotettavia palvelukanavia ja palvelutuotantomalleja hyödyntäen.
Sote-keskushankkeelle on asetettu prosessitavoitteita, joilla kuvataan niitä muutoksia tai työvaiheita, mitä hankkeessa täytyy tehdä ohjelman lopullisten päämäärien (ts. hyötytavoitteiden) saavuttamiseksi. Eri osatavoitteet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja osatavoitteiden suuresta määrästä huolimatta toteutukset liittyvät vaiheittain toisiinsa
Hankkeella tavoitellaan kokonaisuutena maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamista ja uudenlaista tapaa tuottaa palveluita vastaamalla asukkaiden tarpeisiin erilaisia, käyttöönotettavia palvelukanavia ja palvelutuotantomalleja hyödyntäen.
Sote-keskushankkeelle on asetettu prosessitavoitteita, joilla kuvataan niitä muutoksia tai työvaiheita, mitä hankkeessa täytyy tehdä ohjelman lopullisten päämäärien (ts. hyötytavoitteiden) saavuttamiseksi. Eri osatavoitteet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja osatavoitteiden suuresta määrästä huolimatta toteutukset liittyvät vaiheittain toisiinsa
- Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus
- Perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen asiointi- ja palvelumuotojen monipuolistaminen
- Ennaltaehkäisy ja ennakointi
- Perhekeskustoiminnan ja varhaisen tuen vahvistaminen ja juurruttaminen lasten ja nuorten omissa kasvuympäristöissä
- hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn sekä järjestöyhteistyön kehittäminen asukkaita hyödyntäväksi kokonaisuudeksi
- Terveys- ja elintapaneuvonta ja -ohjaus
- Hyvinvointia ja elämänlaatua vahvistavat ennaltaehkäisevät toimintamallit
- Laatu ja vaikuttavuus
- Maakunnallisen laatutyön organisoituminen
- Näyttöön perustuvien psykososiaalisten toimintamenetelmien ja hoitoketjujen vahvistaminen ja käyttöönotto perhekeskustoiminnassa
- Laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvien teknologiaratkaisujen kokeilu ja kehittäminen
- Monialaisuus ja yhteentoimivuus
- Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut integroiva sote-keskusmalli
- Monialaisten palvelukokonaisuuksien käyttöönotto sote-keskustoiminnassa
- Kustannusten nousun hillintä
- edellä kuvattujen hyötytavoitteiden avulla pyritään kustannusten nousun hillintään.