Pohteen Rannikon alueen perustason lasten ja nuorten mt- palveluiden kehittäminen
Perhekeskuksessa toteutettavan lasten ja nuorten perusterveydenhuollon mielenterveyden tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen toimintamalli
Toimintamallin nimi
Perhekeskuksessa toteutettavan lasten ja nuorten perusterveydenhuollon mielenterveyden tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen toimintamalli
Kehittämistyön keskiössä on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon aito integraatio. Toimintamalli on perustason lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluiden, lapsiperheiden sosiaalipalveluiden ja perhekeskustoimijoiden aito integraatio. Niissä tilanteissa, joissa asiakkaan tilanne on kompleksinen ja tarve monelle toimijan palvleuiden yhteistyölle.
Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialueella lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden kehittämistyötä tehdään monella eri tasolla ja erilaisissa arjen toimintaympäristöissä. Kehittämistyö on organisoitu siten, että eri palvelualueilla ja toimintayksiköissä tapahtuvan kehittämistyön koordinaatio toteutuu hyvinvointialuetasoisena yhteisenä kehittäjätiiminä, jossa tieto siirtyy ja asiat voivat linkittyä toisiinsa.
Tällä hetkellä kehittämistyöhön vaikuttaa laajasti tarve vahvistaa monialaista yhteistyötä eri ammattilaisten kesken. Taustalla ovat kasvaneet palvelutarpeet erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvissä asioissa, lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden kesken oleva organisoituminen ja perheiden arjen kompleksiset tilanteet, jotka näkyvät monissa eri palveluissa ja toiminnoissa.
Yksi kehittämistyöhön keskeisesti tässä tilanteessa vaikuttava asia on myös HVA-siirtymään liittyvät yleisen organisoitumisen haasteet, uusi iso organisaatio on vielä "nuori" eikä kaikkia toimintoja ja osa-alueita ole vielä ehditty linjata eikä saada yhdenmukaistettua. Se tuo haasteita mm. kehittämistyön johtamiseen ja vastuuasioihin kehittämistyön eteenpäin viemisestä.
Uusien toimintamallien pohtiminen on välttämätöntä muuttuneessa toimintaympäristössä. Muuttuneeseen toimintaympäristöön vaikuttavat hyvinvointialueelle siirtymisen myötä tulleet uudet organisoitumisen tavat, uudet toimintayksiköt, mutta myös kasvaneet palvelutarpeet ja pula osaajista. Kehittämistyössä näkyy kentällä oleva osaajapula. Kiire ja työmäärä aiheuttaa sen, että kehittämistyölle ei koeta olevan aikaa, siihen ei ehditä mukaan ja sen johdosta ammattilaiset eivät koe heillä olevan riittävästi osallisuuden mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan kehittämiseen. Kehittämistyön koetaan olevan toisinaan irrallista ja sen eteneminen on hidasta, kun kentän ammattilaisia ei saada sitoutettua mukaan uusiin toimintamalleihin.
Kehittämistyöhän vaikuttavat tällä hetkellä ja varmasti pitkälle tulevaisuudessakin hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvät asiat. Taloudelliset pulmat, jatkuvat säästöpaineet ja niistä seuraavat muutokset tuovat henkilöstön kanssa tapahtuvaan kehittämiseen mukaan mm. kentän ammattilaisten kokemat muutospaineet, henkilöstön ja johdon vaihtumiseen liittyvät tilanteet ja muutoksen sietämiseen liittyvät jaksamisen haasteet.
Kehittämistyön toimintaympäristö on vielä reilu vuosi hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen haastava. Kehittämistyössä täytyy käydä jatkuvaa sensitiivistä vuoropuhelua hyvinvointialuetason, alueellisen johtamisen ja kentän ammattilaisten kanssa. Asiakasta unohtamatta!
Kehittämistyössä kohderyhmänä ovat perhekeskusajattelun mukaisesti kaikki lasten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset ja välillisesti myös tärkeä kohderyhmä, heidän asiakkaansa. Kohderyhmän painopiste kehittämistyössä on ollut saada vahvasti mukaan alueen lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden ammattilaiset ja heidän esihenkilönsä, sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden ammattilaiset ja johtajat eri palvelutehtävistä. Kehittämistyön keskeistä sisältöä ja kohderyhmää on pohdittu aidon sote-integraation toteutumisen näkökulmasta. Kehittämistyön kohderyhmään kuuluvat myös lasten ja nuorten kaikissa kasvu- ja kehitysympäristöissä toimivat ammattilaiset, kuten koulun ja varhaiskasvatuksen toimijat.
Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden asiakkaat on pyritty pitämään työskentelyn keskiössä, vaikka kehittämistyö on sisältänyt pääosin ammattilaisten yhtenäisten toimintakäytäntöjen ja työn sisältöjen kehittämistä.
Rannikon lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin liittyvä kehittämistyö on sisältänyt kohderyhmän ammattilaisten kanssa käytäviä säännöllisisä keskusteluja, työpajoja ja kyselyitä. Kehittämistyössä on pidetty tärkeänä tuoda asiakastyön ulottuvuudet mukaan keskusteluihin mm. case-esimerkkien ja kokemusasiantuntijan avulla.
Päihteet puheeksi jalkautetaan kouluille ja perustason ammattilaisille. Käytössä myös kokemusasiantuntijan tuottama työpanos, joka on varsin merkittävää etenkin koulujen valistustuokioilla.
Lapsiperheiden palveluohjauksen käynnistämistyössä olennaista on luoda aluksi keskeisten toimijoiden ja johdon kesken yhteinen ymmärrys käsillä olevan työn keskeisistä sisällöistä, toimenpiteistä ja tarvittavista resursseista. On tärkeää, että projektin ja prosessin vastuut jaetaan selkeästi, ja kehittäjillä ja johtoryhmillä tulee olla riittävästi tilaisuuksia ja mahdollisuuksia vuoropuheluun. Implementoinnin onnistumisen edellytyksenä on monialalisen yhteistyön käyntäntöjen jatkuva seuranta, arviointi ja kehittäminen.
-keskitetty yhteydenottotapa vapauttanut sairaanhoitajien aikaa asiakastyöhön
-uutta passiivista jonoa ei synny mielenterveyspalveluihin
-monialaisen yhteistyön käytänteet vakiintuvat vähitellen osaksi arkityötä
- toimintamallin kokeilun myötä tarve kehittää/laajentaa kehittämistyötä ja selkeyttää palveluprosesseja muissakin kuin mielenterveyspalveluissa, muodostui laaja kehitettävä kokonaisuus jossa paljon eri toimijoita ja osa-alueita.
-päihdeosaamisen vahvistaminen on lisännyt päihteiden puheeksiottoa ja oikeaikaisempaa palvleuun ohjautumista.
-tärkeää selkeyttää kehittämistyön johtaminen ja varmistaa hyvinvointialuetasoiset linjaukset
-integratiivinen kehittäminen tuottaa integratiivisia palveluita!
-työskentelyn fokus suuntautuu yksilökeskeisestä työskentelystä perheen kokonaisvaltaiseen huomiointiin ja yhteisen, monialaisen ymmärryksen rakentamiseen perheen asioissa
-kehittämistyön vastuuttaminen, aikatauluttaminen ja kehittäjätiimin monialaisuus tukevat kehittämistyön etenemistä,
-riittävän tiivis ja systemaattinen seuranta, johdon tapaamiset ja aidot dialogit ja pullonkaulojen, ristiriitojen ja solmujen avaaminen tärkeää, ei vain onnistumisten hehkuttamista!
-toimintamallien ja käytäntöjen juurtuminen vaatii aktiivista asioiden esillä pitämistä, rohkeutta olla viestinviejänä, nostaa asioita yhteisiin keskusteluihin
Kansikuva
