POSOTE20: Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit perhekeskuksessa ja niiden käyttöön otto
POSOTE20 -hankkeessa tuetaan alueen perhekeskuksia perhekeskustoimintamallin (THL) mukaisesti vanhemmuuden tuen ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen perhekeskusmenetelmien, toimintamallien ja työkalujen käyttöönotossa ja juurruttamisessa.
Pohjois-Savossa sote-palvelujen toteuttaminen on painottunut raskaisiin palveluihin, ja painopistettä on pyritty siirtämään ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan osana soteuudistusta. Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan lisää tarvetta siihen liittyvän osaamisen, johtamisen ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Tämän vuoksi tarvittiin muun muassa sähköisten palvelujen kehittämistä, yhteneväisten toimintamallien luomista ja ennaltaehkäiseviin menetelmien käyttöönottoa.
Pohjois-Savossa perhekeskuskehittämistä on tehty LAPE -muutosohjelman ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen [THL] valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit perhekeskuksessa ja niiden käyttöön otto on osa Tulevaisuuden sotekeskus -hanketta Pohjois-Savossa. Perhekeskuksen kehittämistyön tavoitteena on ollut alueellinen lapsi- ja perhepalveluiden yhdenmukaistaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen.
Ennaltaehkäisevässä ja varhaiseen tukeen painottuvassa perhekeskustyössä tavoitteena on siirtää palveluiden tarvetta raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin. Tarkoituksena on, että perheiden palvelut ovat paremmin saatavilla, ne on tasa-arvoisia ja -laatuisia. Perhekeskusverkoston toiminta on matalan kynnyksen palvelua, jossa asiakkaan on helppo lähestyä työntekijää. Ja asiakas saa palvelua yhdellä yhteydenotolla viiveettä.
Näyttöä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on paljon. Perhekeskuksen kehittämisessä keskityttiin pohjoissavolaisten hyvinvointivajeiden korjaamiseen vahvistamalla ennaltaehkäisevää toimintaa. Tavoitteena on, että ennaltaehkäisevät palvelut rakentuvat asukkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja ovat saavutettavissa yhden yhteydenoton periaatteella. Pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa Pohjois-Savon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.
Perhekeskuksen ennaltaehkäisevässä toiminnassa tavoitteena on yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut, jotka ovat saavutettavissa yhdenmukaisilla menetelmillä, toimintamalleilla ja työvälineillä, joita tarjotaan kaikissa lapsen ikävaiheissa raskauden ajasta alkaen. Tavoitteeseen pääsemiseksi panostettiin työntekijöiden menetelmäosaamisen vahvistamiseen erilaisin keinoin sekä perhekeskustoimintaa tukevan verkostotyön lisäämiseen sekä yhteisen toimintasuunnitelman tekemiseen.
Yhteisten ennaltaehkäisevien vanhemmuuden tuen perhekeskusmenetelmien käyttöönotto ja juurruttaminen ovat Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian mukaista toimintaa, jossa uudistetaan toimintakulttuuria ja yhtenäistetään toimintatapoja ja -malleja. Lisäksi toiminnoilla pyritään vahvistamaan ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita ja näin parantamaan pohjoissavolaisten terveyttä ja hyvinvointia. Perhekeskusmenetelmien käyttöönotossa ja käytössä panostetaan mm. työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen.
Hyötytavoite:
- Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Tulostavoitteet
- Siirtämällä painotusta ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen, vähennetään raskaamman palvelun tarvetta. Näin hillitään kustannuksia sekä parannetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvän elämän mahdollisuuksia
- Varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita kaikille lapsiperheille
Prosessitavoitteet
- Menetelmien käyttö on systemaattisesti sovittua toimintaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen perhekeskusverkostoissa
- Käynnistää hyvinvointialueen perhekeskusalueilla yhteistä perhekeskustoimintaa edistävää verkostotyötä
- Tuottaa kuntien alueilla oleviin perhekeskusverkostoihin perhekeskustoimintasuunnitelmat, sekä hyvinvointialuetasoisesti tuottaa perhekeskustoimintasuunnitelma
Arvioinnin mittarit/kriteerit
Tavoite: Vanhemmat saavat tarvitsemaansa tukea ja palvelujärjestelmän kuormitus vähenee
Mittarit 2020 vs 2022
- Varhaisen tuen menetelmien käytön lisääntyminen, % kunnista (kyselyt kunnille):
- Lapset puheeksi
- Puheeksi oton vahvistuminen (kansalliset rekisteriaineistot: FinLapset):
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea omaan vanhemmuuteensa, %
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea omaan jaksamiseensa, %
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea parisuhteeseen, %
- Yksilö- ja ryhmämuotoista tukea aiempaa paremmin saatavilla, menetelmä käytössä, % kunnista (kyselyt kunnille):
- monialainen vanhempainilta, monialainen perhevalmennus, monialainen ryhmäneuvola, VaVu-menetelmä, Vahvuutta Vanhemmuuteen
- Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0–17-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä (kansalliset rekisteriaineistot: Sotkanet)
- Lastenneuvolan erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit sekä yksilöllisen tarpeen mukaiset terveystarkastukset (kansalliset rekisteriaineistot: Sotkanet)
Mittarit keväällä 2021
- Koulutettujen määrät
- Mitkä asiat koet tärkeimmiksi menetelmän juurtumisessa osaksi sinun ja työyhteisösi pysyviä käytäntöjä? (hankkeen oma kysely: tärkeimmät asiat menetelmien juurtumisessa osaksi johtajuutta, työntekijän ja työyhteisön pysyviä käytäntöjä)
Mittarit syksyllä 2023
- Ennaltaehkäisevien menetelmien käyttö laajenee ja vahvistuu hva:n kuntien alueella (otetaan perhekeskuksen yhteisiä sovittuja menetelmiä käyttöön).
- Perhekeskustoimintasuunnitelmia tehtynä; tavoite 2/3 osassa alueen kunnista v. 2022
- Hyvinvointialuetasoinen perhekeskustoimintasuunnitelma tehtynä
Tiedonkeruun ja arvioinnin menetelmät
- Kansalliset rekisteriaineistot (Sotkanet, Finlapset)
- Kyselyt kunnille (Pohjois-Savon alueellinen HYTE kysely 2020, hankkeen oma menetelmäkysely kesällä 2022)
- Koulutuksien osallistujamäärät ja palautteet
Tarkoituksena on ollut tuottaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen painottuva malli perhekeskuksen toimintaan. Keskiössä oli määritellä yhtenäiset linjaukset, joiden mukaan yhteisiä ennaltaehkäiseviä vanhemmuuden tuen menetelmiä, toimintamalleja ja työvälineitä käytettään kaikissa lapsen ikävaiheissa raskaudenajasta alkaen. Kehittämisessä hyödynnettiin vanhemmuuden ja parisuhteen tuen, perheiden elintapaohjauksen, lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn ja sovinnollisen eron auttamisen sekä monitoimijaisen yhteistyön toimintamalleja LAPE muutosohjelman sekä valtakunnallisen THL:n linjausten mukaan.
Tarkoituksena on ollut Pohjois-Savon perhekeskusverkostossa yhteisten perhekeskuksen menetelmien, toimintamallien ja työvälineiden käyttöönotto ja juurruttaminen, perhekeskustoimintaan liittyvän verkostotyön lisääminen sekä kuntakohtaisten perhekeskustoimintasuunnitelmien ja monialaisessa yhteistyössä tuotetun hyvinvointialuetasoisen perhekeskustoimintasuunnitelman valmistuminen.
Kohderyhmänä on Pohjois-Savon perhekeskusverkoston toimijat ja sitä kautta heidän asiakkaansa. Yhteistyötä on tehty Pohjois-Savon perhekeskusverkoston kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien perhekeskusyhdyshenkilöiden, työntekijöiden sekä esihenkilöiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tehty Pohjois-Savon HYTEn ja alueen ammattikorkeakoulun kanssa.
Osallisuuden edistäminen ja yhteiskehittäminen on toiminut läpileikkaavana teemana projektien kehittämis- ja suunnittelutyössä. Kehittämistyötä haastoi ensimmäisten vuosien aikana koronapandemian aiheuttamat rajoitukset fyysiseen ihmisten kohtaamiseen, mikä vaikutti kaikkeen toimintaan. Hankkeen toisessa vaiheessa kehittämistyötä tehtiin keskellä suurta muutosta, hyvinvointialueiden valmistelua ja käynnistymistä, mikä vaikutti moneen toimintaan. Kehittämistyöstä osallistuttiin hyvinvointialueen valmistelun työryhmiin, mutta hyvinvointialueen käynnistyminen hidasti mm. koulutusten järjestämistä.
Lapsi- ja perheystävällisessä toimintakulttuurissa tavoitteena on vahvistaa osallisuutta. Kehittämisessä keskiössä on ollut ennaltaehkäisevät ja osallistavat toimet, esimerkiksi useat ennaltaehkäisevät vanhemmuuden tuen menetelmät vahvistavat puheeksi ottamista ja näin myös osallistaa perheitä. Työntekijöitten näkökulma on tärkeä palveluita kehitettäessä, ja sitä saatiin kysymällä palautteita työntekijöiltä. Lisäksi on otettu huomioon lasten, nuorten ja perheiden näkökulma (mm. valtakunnallisista ja paikallisista hyvinvointitiedoista).
Tämän mallin tavoitteena on, että LAPE muutosohjelman ja THL:n valtakunnallisten linjausten mukainen perhekeskustoiminta toteutuu käytännössä Pohjois-Savon alueen perhekeskuksissa. Perhekeskuksen ennaltaehkäisevässä toiminnassa hyödynnetään vanhemmuuden ja parisuhteen tuen, perheiden elintapaohjauksen sekä lähisuhdeväkivallan ja sovinnollisessa erossa auttamisen menetelmiä, toimintamalleja ja työkaluja. Nämä pohjautuvat perhekeskustehtäviin, ja niiden käyttöönottoa/käyttöä vahvistetaan tarjoamalla työntekijöille ja esihenkilöille esim. koulutuksia, tietoa ja tapahtumia. Yhteisesti käyttöön otettavat ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen menetelmät, toimintamallit ja työkalut ovat vaikuttavaksi todettuja tai vahvan näytön omaavia.
"Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit perhekeskuksessa ja niiden käyttöön otto "- mallissa vahvistetaan, yhtenäistetään ja johdetaan vanhemmuuden tuen menetelmien, toimintamallien ja työvälineiden käyttöön ottoa ja juurruttamista Pohjois-Savon perhekeskuksissa.
Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit perhekeskuksessa:
- Puheeksiottamisen ja kohtaamisen toimintamalli
- Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen toimintamalli
- Perheiden elintapaohjauksen toimintamalli
- Ryhmämuotoiset menetelmien toimintamalli
- Sovinnollisen eron tuen toimintamalli
- Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn toimintamalli
- Edellä mainittujen toimintamallien käyttöön oton ja juurruttamisen johtaminen perhekeskuksessa
- Monialaisen yhdessä toimimisen kulttuurin vahvistaminen
Lisäksi tehtiin
- perhekeskustoimintaa edistävää verkostotyötä
- koordinoitiin ja tuotettiin monialaisessa yhteistyössä hyvinvointialuetasoinen perhekeskustoimintasuunnitelma.
"Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit perhekeskuksessa ja niiden käyttöön otto "- mallissa vahvistetaan, yhtenäistetään ja johdetaan vanhemmuuden tuen menetelmien, toimintamallien ja työvälineiden käyttöön ottoa ja juurruttamista Pohjois-Savon perhekeskuksissa.
Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen toimintamallit perhekeskuksessa:
PUHEEKSIOTTAMISEN JA KOHTAAMISEN TOIMINTAMALLI
Lapset puheeksi -menetelmä (Mieli ry) otettiin systemaattisesti käyttöön
Käyttöön oton ja käytön tukemiseksi ja edistämiseksi:
- verkostotyöryhmätyötä LP koordinaatioryhmän ja kouluttajien kanssa
- koulutettiin Lapset puheeksi kouluttajia ja menetelmäosaajia
- järjestettiin boosteripäiviä ja esimiesinfoja
- käsiteltiin aihetta (menetelmää) verkostopalavereissa
- kirjoitettiin useita blogeja (linkit ohessa)
- tehtiin jaettavia esitteitä
- tuotettiin tilastointiohjeet asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kehittämisen ja johtamisen tukemiseksi seurantaa varten
- tuotettiin Pohjois-Savon Lapset puheeksi toimintamalli
-
osallistuttiin mentorointimallin kehittelytyöhön
VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUEN TOIMINTAMALLI
Varhainen vuorovaikutus -menetelmä (VaVu) (ml. kotikäynnit) otettiin käyttöön neuvolatoimintaan. Menetelmäkoulutus on terveydenhoitajien ja kätilöiden peruskoulutuksessa.
Käyttöön oton ja käytön tukemiseksi ja edistämiseksi:
- käsiteltiin aihetta (menetelmää) verkostopalavereissa
- järjestettiin Varhainen vuorovaikutus –menetelmän tsemppitilaisuus yhteistyössä amk opiskelijoiden kanssa
- perustettiin yhteistyössä Raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyden edistämisen (RaVaMt) -työryhmä, joka mm. järjesti foorumeita
- järjestettiin yhteistyössä YTA -alue tasoinen koulutus varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta
Ryhmämuotoiset
Perhevalmennukseen tuotettiin kaikkien käyttöön yhteinen sisältö ammattikorkeakoulun oppilaitosyhteistyössä ja käytiin se läpi verkostoyhteistyössä. Perhevalmennukseen luotiin työryhmä, joka yhtenäisti hyvinvointialuetasoisesti perhevalmennusten järjestämistä; perhevalmennus messumuotoisena perhekeskusalueittain sekä etätoteutettavana hyvinvointialuetasoisena.
Vahvuutta vanhemmuuteen -menetelmän käyttöön ottoa ja käyttöä tuettiin järjestämällä koulutusta, pidettiin aihetta esillä verkostopalavereissa sekä järjestämällä juurruttamistapahtumia "Perheitä vahvistava ryhmämenetelmä perhekeskuksessa - miten otan Vahvuutta vanhemmuuteen -menetelmän käyttöön?" yhteistyössä MLL kanssa (ohessa tapahtuman esite).
Neuvolatoimintaan otettiin käyttöön monialaisia ryhmäneuvoloita, asiaa käytiin läpi verkostoyhteistyössä. Mallinnusta tehtiin yhteistyössä.
Vanhemmuuden tukeminen varmistettiin myös kouluikäisten lasten perheille. Alueella otettiin käyttöön monialaiset vanhempainillat varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, joiden tueksi tuotettiin materiaalipankki yhteistyössä Kuopion Vanhemmuuden tuen ennaltaehkäisevän työryhmän kanssa. Ylä-Savossa järjestettiin monitoimijaisen yhteistyön merkeissä koko perheen yhteinen vanhempaintapahtuma (ohessa linkki blogiin).
Kohdennettujen ryhmien pienryhmätoimintaan (vanhempainryhmät) otettiin käyttöön ADHD Strategiamenetelmä (Adhd-liitto). Tähän järjestettiin koulutusta Adhd -liiton kouluttamana.
Parisuhteen puheeksiottamisen jana-työväline otettiin käyttöön parisuhteen tukeen.
Käyttöön oton ja käytön tukemiseksi ja edistämiseksi:
- Parisuhteen puheeksiottoon tarjottiin Perheasiain neuvottelukeskuksen tekemää "Parisuhteen puheeksiotto ja tukeminen" -verkkokoulutusta (ad.12/23). Verkkokoulutuksen kehittämiseksi ja mallin käyttöön ottamiseksi järjestettiin kehittämisteams -tilaisuuksia
- puheeksiottamisen tukemiseksi järjestettiin myös pienimuotoinen kampanja käyttöön oton edistämiseksi
- koulutusten jatkoksi kouluttajan tekemä video jaettiin käyttöön työntekijöille sekä asiakkaille (ohessa linkki)
- käsiteltiin aihetta verkostopalavereissa
-
lisäksi aiheeseen liittyen tuotettiin materiaaleja (juliste, kortti sekä tulostettavat versiot näistä, ohessa linkki) ja tehostettiin muutenkin viestintää
PERHEIDEN ELINTAPAOHJAUKSEN TOIMINTAMALLI
Perhekeskusverkostoon otettiin käyttöön Neuvokas perhe -ohjausmenetelmä ja työvälineet (Sydänliitto) tukemaan perheiden elintapaohjausta.
Neuvokas perhe -menetelmän käytön tukemiseksi ja edistämiseksi:
- koulutettiin työntekijöitä menetelmään, ja tarjottiin vahvistuskoulutusta jo kouluttautuneille
- pidettiin aihetta esillä verkostopalaverissa, esim. tuotiin tietoa Sydänliiton tarjoamista verkkokoulutuksista.
- Neuvokas perhe agentti ja yhdyshenkilöt perhekeskusalueittain nimettiin syksyn 2023 aikana.
RYHMÄMUOTOISET MENETELMIEN TOIMINTAMALLI
Ryhmämuotoisten toimintojen osaamista (menetelmäkoulutukset) ja tiedotusta (mallinnukset) vahvistettiin. Ryhmämuotoisten toimintojen osalta tehtiin yhteistyötä kehittäen ryhmämuotoisten toimintojen saatavuutta ja saavutettavuutta (kts Innokylä: Vanhemmuuden universaalin ryhmämuotoisen tuen kehittäminen Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen etäperhevalmennustoteutuksen suunnitelma). Yhteistyössä tuotettiin ryhmämuotoisten toimintojen suunnitelma osaksi perhekeskusmenetelmän systemaattinen käyttöön otto suunnitelmaa.
Valtakunnassa kehitteillä oleva sähköinen perhekeskus tuo mahdollisuuksia tuottaa ryhmämuotoisia toimintoja paremmin kaikkien saataville. Perhekeskusverkostossa käytiin keskustelua ryhmämuotoisten tukipalvelujen (esim. eroryhmät) toteuttamisesta yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa.
kts myös yllä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
SOVINNOLLISEN ERON TOIMINTAMALLI
Perhekeskusverkostoon otettiin käyttöön Vanhemmuussuunnitelma (STM), jonka käyttöön perhekeskusverkoston työntekijät eroavia vanhempia ohjaavat. Käytön info tuotettiin perhekeskusverkoston työntekijöille yhteistyössä ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa, ja sitä esiteltiin verkostopalaverissa. Lisäksi vanhemmuussuunnitelman käyttöönotto ja käyttö -video (linkki ohessa) tuotettiin yhteistyössä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.
Sovinnolliseen eroon liittyvien ryhmämuotoisten toimintojen tarjoamisesta käytiin keskustelua perhekeskusverkostossa seurakunnan ja järjestöjen toiminnassa olevien lasten eroryhmien sekä eroneuvonnan (eron ensiavun) mahdollisuuksista. Sovinnollisen erossa on tärkeää ohjata perheitä perheasiainsovitteluun, tätä tietoa toimme esille verkostopalaverissa.
LÄHISUHDEVÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISYN TOIMINTAMALLI
Perhekeskusverkoston lähisuhdeväkivallan tuntemusta, työyhteisöjen toimintatapoja ja koulutustarpeita Pohjois-Savossa kartoitettiin Ylä-Savon soten perhekeskuskehittäjän toimesta. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa, kuinka lähisuhdeväkivaltaa tällä hetkellä ehkäistään eri lapsia, nuoria ja perheitä tavoittavissa palveluissa ja toiminnoissa, ja millaisia ohjeita ja valmiuksia on lähisuhdeväkivallan puheeksiottoon tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tai käyttäneiden ohjaamisesta tai saattamisesta sopivaan palveluun. Kyselyn tulosten (linkki ohessa blogiin) avulla voidaan kehittää toimintaa nykytilanteen pohjalta ja suunnata koulutusta ja tiedotusta nykyistä paremmin niin työntekijöille kuin esihenkilöillekin.
Lähisuhdeväkivallan puheeksiottamisen ja ohjaamisen polku -malli otettiin systemaattisesti käyttöön (linkki ohessa). Tämä käyttöön oton ja käytön edistämiseksi Kuopion ensikotiyhdistyksen Pelotta - väkivaltatyön avopalvelut on tehnyt verkkoperehdytyksen (ad.12/23). Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisevän työn lisäämiseksi ohjattiin työntekijöitä käymään THL:n ja Barnahus aiheeseen liittyvät koulutukset. Lisäksi suositeltiin käyttöön otettavaksi THL:n lähisuhdeväkivallan kartoituslomakkeet, sekä MARAK toiminta. Näiden asioiden esillä pitämistä teemme verkostopalavereissa ja viestinnässä.
ENNALTAEHKÄISEVIEN TOIMINTAMALLIEN KÄYTTÖÖN OTON JA JUURRUTTAMISEN JOHTAMINEN PERHEKESKUKSESSA
Menetelmien ja toimintamallien käyttöön oton tukemiseksi tuotettiin POSOTE20 -hankkeen Monialaisuus ja yhteeen toimivuus osion kanssa "Perhekeskusmenetelmän implementointiprosessi"-polkumalli (kuva ohessa), joka liittyy Perhekeskusmenetelmien ennaltaehkäisyn johtamisen implementoinnin mallinnukseen. Mallinnuksen käyttöönottoa on käsitelty verkostoyhteistyössä ja esimiehille tarkoitetussa webinaarissa yhdessä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön eli Itla:n edustajan kanssa. Perhekeskusmenetelmien juurruttamistyössä käytetty hankesuunnittelijan kehittämistehtävää "POSOTE20: Perhekeskusmenetelmän systemaattinen käyttöönotto implementoinnin polkumallin avulla " (Innokylä). Tämän pohjalta tuotettiin "perhekeskusmenetelmän systemaattinen käyttöönoton suunnitelma".
Lisäksi Lapset puheeksi -menetelmään tuotettiin tilastointiohjeet asiakas- ja potilastietojärjestelmiin.
Työryhmätyöskentelyä työryhmissä ja verkostoissa, kts alla.
Hankkeen perhekeskuskehittäjien kanssa yhteistyössä järjestettiin perhekeskuskehittämisen tueksi webinaareja ja infotilaisuuksia.
Webinaarit
- Perhekeskus –Webinaari
- Perhekeskus johtamisen webinaari
Infotilaisuudet
- Perhekeskustoimintasuunnitelma kunnassa
- Lapsi-perhepalveluiden infotilaisuus
Aluetilaisuudet
- syksyllä 2022 järjestettiin "Perhekeskus pohjoissavolaisittain" (5kpl, jokaisella alueella oma)
- syksyllä 2023 "Perhekeskusalueen tilaisuus" (5kpl, jokaisella alueella oma)
MONIALAISEN YHDESSÄ TOIMIMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN
kts. Innokylästä
- POSOTE20: Yhdessä aika
-
POSOTE20: Lasten ja nuorten jalkautuvan mielenterveyden tuen ja hoidon pilotti ja jonojen purku
PERHEKESKUSTOIMINTAA EDISTÄVÄÄ VERKOSTOTYÖTÄ
Säännölliset verkostotyöryhmät ovat kokoontuneet hankkeen johdolla. Niissä on käyty läpi perhekeskustoiminnan teemoja. Perhekeskusverkoston tapaamiset ovat olleet kattavia osallistujajoukoltaan. Ne on koettu hyödylliseksi perhekeskustoiminnan eteenpäin viemisessä.
Kehittäjän koordinoimia verkostoja ja työryhmiä
- Terveydenhoidon esihenkilöiden tapaamiset
- Perhekeskusverkoston aamukahvit (yhteistyössä muiden kehittäjien kanssa)
- LP menetelmän kehittäjätyöryhmä
- Vahvuutta vanhemmuuteen menetelmän koordinaatioryhmä
- Raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyden edistämisen verkosto (RaVaMt)
-
Perhevalmennus työryhmä
HYVINVOINTIALUETASOINEN PERHEKSKUSTOIMINTASUUNNITELMA
KTS: INNOKYLÄ: POSOTE20: Pohjois-Savon perhekeskustoimintasuunnitelma
Kuva
Kuva
VAIKUTTAVUUS
Tavoite:
Vanhemmat saavat tarvitsemaansa tukea ja palvelujärjestelmän kuormitus vähenee
Mittarit:
- Puheeksi oton vahvistuminen lapsiperhepalveluissa
- Yksilö- ja ryhmämuotoista tukea aiempaa paremmin saatavilla, menetelmä käytössä % kunnista
- Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan lisääntyy
Tulos:
- Puheeksi oton vahvistuminen lapsiperhepalveluissa (tiedot: Finlapset (tehdään 4 v välein), lähtötilanne v 2018, seurantatietoa v.2022 ei saatavilla, koska kyselyä ei tehty (seuraava v.2024)
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea omaan vanhemmuuteensa / omaan jaksamiseensa / parisuhteeseen (vain lähtötilanne tiedossa)
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea omaan vanhemmuuteensa 18.5 % (2018)
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea omaan jaksamiseensa, 32.1 % (2018)
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea parisuhteeseen 51.2 % (2018)
- Lapset puheeksi (puheeksi oton menetelmä) (kts seuraava kohta)
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea omaan vanhemmuuteensa / omaan jaksamiseensa / parisuhteeseen (vain lähtötilanne tiedossa)
- Yksilö- ja ryhmämuotoista tukea aiempaa paremmin saatavilla, menetelmä käytössä % kunnista (Tiedot: Pohjois-Savon HYTE-kysely, Lähtötilanne v. 2020, seurantatieto POSOTE20 -hankkeen oma kysely syksy 2022 (18 /19 kunnasta vastasi, %-osuus laskettu 18 kunnan mukaan). Seurantatietona ei käytetty Pohjois-Savon HYTEn kyselyä v.2022, koska se ei ollut kattava.
- Varhaisen tuen menetelmien käytön lisääntyminen, % kunnista:
- Lapset puheeksi
- v.2020 –> 7 kuntaa, 36.8 %,
- v.2022 –> 13 kuntaa, 72 % (akt. 4 kunnassa, 22 %)
- Lapset puheeksi
- Puheeksi oton vahvistuminen (FinLapset; lähtötilanteentiedot on v.2018, mutta seurantatietoja ei ole):
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea omaan vanhemmuuteensa, 18.5 % (2018)
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea omaan jaksamiseensa, 32.1 % (2018)
- Vanhempi ei ole ilmaissut tarvetta saada ammattilaisilta tukea parisuhteeseen, 51.2 % (2018)
- Yksilö- ja ryhmämuotoista tukea aiempaa paremmin saatavilla, menetelmä käytössä, % kunnista (P-S HYTE kysely v.2020 -> Hankkeen kysely 2022, %-osuus laskettu 18 kunnan mukaan):
- Monialainen vanhempainilta (varhaiskasvatus ja perusopetus)
- v.2020 -> 13 kuntaa, 68.4 %
- v.2022 -> 9 kuntaa, 50 % (akt. 6 kunnassa, 33 %)
- Monialainen perhevalmennus
- v.2020 -> 9 kunta, 47.4 %
- v.2022 -> 10 kuntaa, 55 %
- Monialainen ryhmäneuvola
- v.2020 -> 6 kuntaa, 31.6 %
- v.2022 -> 9 kuntaa, 50 %
- Varhainen vuorovaikutus (VaVu)-menetelmä
- v.2020 -> 9 kuntaa, 47.4 %
- v.2022 -> 10 kuntaa, 55 % (akt. 6 kunnassa, 33 %)
- Vahvuutta Vanhemmuuteen
- v.2020 -> 7 kuntaa 36.8 %
- v.2022 -> 12 kuntaa, 67 %
- Monialainen vanhempainilta (varhaiskasvatus ja perusopetus)
- Varhaisen tuen menetelmien käytön lisääntyminen, % kunnista:
- Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan lisääntyy
- Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0–17-vuotiaat vastaavan ikäisestä, Sotkanet
- 2020 1,5 %
- 2021 1,4 %
- 2022 1,7 %
- Lastenneuvolan erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit sekä yksilöllisen tarpeen mukaiset terveystarkastukset, Sotkanet
- v.2019 -> 332
- v.2020 -> 288
- v. 2021 -> 262
- V2022 -> 265
- Varhaisen tuen menetelmien käytön lisääntyminen, % kunnista (kts yllä ed. kohdan tiedot)
- Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0–17-vuotiaat vastaavan ikäisestä, Sotkanet
TUOTTAVUUS
Tavoite:
- Ennaltaehkäisevien menetelmien käyttö laajenee ja vahvistuu hva:n kuntien alueella (otetaan perhekeskuksen yhteisiä sovittuja menetelmiä käyttöön).
- Kuntien perhekeskustoimintasuunnitelmia tehtynä; tavoite 2/3 osassa alueen kunnista v. 2022
- Hyvinvointialuetasoinen perhekeskustointasuunnitelma tehtynä
Mittarit:
Seurataan osaamista (koulutuksiin osallistumista) sekä menetelmän käyttöä (seurannan ja arvioinnin kriteerit yhtenevät).
- Menetelmien käyttö
- Koulutettujen määrät; osallistujamäärät ja maakunnallinen kattavuus.
- Menetelmien juurruttamistyö osana pysyviä käytäntöjä
- Perhekeskustoimintasuunnitelmia valmiina
Tulos:
Seurataan osaamista (koulutuksiin osallistumista) sekä menetelmän käyttöä (seurannan ja arvioinnin kriteerit yhtenevät).
- Menetelmien käyttö
- Kts yllä oleva osio: ”Yksilö- ja ryhmämuotoista tukea aiempaa paremmin saatavilla, menetelmä käytössä % kunnista”
- Koulutuksiin ja tilaisuuksiin on ollut hyvin osallistuneita (kts edellisessä "toimivuuden ja käyttöön oton ehdot" kohdassa oleva liite "taulukko..")
- Koulutettujen määrät; osallistujamäärät
- kouluksiin on ollut hyvin osallistuneita (kts edellisessä "toimivuuden ja käyttöön oton ehdot" kohdassa oleva liite "taulukko..")
- Menetelmien juurruttamistyö osana pysyviä käytäntöjä Paikallisesti:
- Hankeen oma kysely vuonna 2021
- Mitkä asiat koet tärkeimmiksi menetelmän juurtumisessa osaksi sinun ja työyhteisösi pysyviä käytäntöjä? (hankkeen oma kysely vuonna 2021)
- Pohjois-Savoon teetetyn kyselyn vastauksista nousi toive saada tukea perhekeskustoimintasuunnitelman laadintaan sekä menetelmien käyttöönottoon ja juurruttamiseen. Koordinointia ja tukemista tehtiin.
- Pohjois-Savon perhekeskusten kyselyssä nousi esiin toive monialaisen tiimityön lisäämisestä. Tämä työ on käynnistetty maakunnan muiden perhekeskuskehittäjien kanssa.
- Työryhmät ja tilaisuudet
- Työryhmiin ja tilaisuuksiin ollut hyvin osallistuneita (kts edellisessä "toimivuuden ja käyttöön oton ehdot" kohdassa oleva liite "taulukko..").
- Mitkä asiat koet tärkeimmiksi menetelmän juurtumisessa osaksi sinun ja työyhteisösi pysyviä käytäntöjä? (hankkeen oma kysely vuonna 2021)
- Hankeen oma kysely vuonna 2021
- Valtakunnallisesti: Palaute valtakunnan verkostoista
- Juurruttamistyönä luodut verkostot ja tilaisuudet ovat herättäneet valtakunnan tasolla huomiota ja kiinnostusta.
- Pohjois-Savon systemaattisen käyttöön oton suunnitelma ohjetta käytetty esimerkkinä MLL:n valtakunnallisissa tilaisuuksissa.
- Perhekeskustoimintasuunnitelmia valmiina
- kuntien toimintasuunnitelmia valmistui 2022 loppuu mennessä; 7 valmiina, 8 työnalla, 4 ei ole tehty eli kunnista 36,84% (7/19) oli tehnyt perhekeskustoimintasuunnitelmat.
-
Hyvinvointialuetasoinen perhekeskustoimintasuunnitelma valmistui siihen pisteeseen, että se oli siirrettävissä palvelutuotannon loppuun saattamiseksi sekä hyväksyntään vietäväksi.
TYÖNTEKIJÄKOKEMUS
Tavoite:
Ennaltaehkäisevä työ lisääntyy -> Yhteisten ennaltaehkäisevien menetelmien käyttö lisää työtyytyväisyyttä, yhteistyötä jne.
Mittarit:
Palauteet koulutuksista ja tilaisuuksista (juurruttamistilaisuudet/boosteripäivät jne): työntekijän saama hyöty koulutuksen sisällöstä arjen työhön.
Tulos:
Koulutuspalautteet ovat olleet hyviä, menetelmäkoulutukset ovat työtä tukevia. Tilaisuudet ja niiden aiheet on koettu tarpeelliseksi ja luennoitsijat hyviksi. Tilaisuudet ovat tukeneet implementointityötä. (Kts myös edellisessä "toimivuuden ja käyttöön oton ehdot" kohdassa oleva liite "taulukko..")
ASIAKASKOKEMUS
Pitkän aikavälin tavoite:
Asiakkaille on ennaltaehkäiseviä palveluita tarjolla/saatavilla/saavutettavissa/tasa-arvoisesti/yhdenmukaisesti
Mittarit:
Työntekijäpalautteet menetelmän käytöstä, asiakastyössä on käytössä/otettu menetelmiä käyttöön.
Tulos:
Koulutuspalautteet ovat olleet hyviä, menetelmäkoulutukset ovat työtä tukevia. Tilaisuudet ja niiden aiheet on koettu tarpeelliseksi ja luennoitsijat hyviksi. Tilaisuudet ovat tukeneet implementointityötä. (Kts myös edellisessä "toimivuuden ja käyttöön oton ehdot" kohdassa oleva liite "taulukko..")