POSOTE20 Järjestöjen toiminta ja palvelut osana asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupolkua
Palvelupolkukuvaus on väline järjestöjen ja sote-ammattilaisten yhteistyön kuvaamiseen. Sen avulla on mahdollista tunnistaa järjestöjen toimintaa, sovittaa se systemaattisesti osaksi asiakkaan palvelupolkua sekä huomata yhteiset kehittämiskohteet.
Hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö
Jorma Niemelä ja Terhi Auvinen toteavat (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:37), että sosiaali-, terveys ja pelastustoimen lainsäädäntö perusteluineen tuntee 16 kosketuspintaa järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyössä. Palvelupolkukuvaus kiinnittyy järjestöjen ja hyvinvointiaulueen yhteiseen kansalais- ja asiakaspintaan. Seuraavat viisi kosketuspintaa koskettavat kuvausta:
- Hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mm. yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 7§),
- Palveluiden hankkimista voidaan tehdä myös järjestöiltä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 12§),
- Palveluketjujen ja -kokonaisuuksien luonti ja yhteensovittaminen kannattaa tehdä myös järjestöjen kanssa(JL 10§),
- Yhteistyö koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa hyvinvointialueella alan organisaatioiden kanssa voidaan toteuttaa myös järjestöjen kanssa yhteistyössä. (JL 32; HE 241/2020 vp, 750–751),
- Rakenteellisessa sosiaalityössä toteutuva laaja yhteistyö koskee myös järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. (JL 7§; HE 241/2020 vp, 382–383)
Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tavoitteet Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon hyvinvointikertomuksen 2021-2025 pohjalta on muodostettu viisi hyvinvointitavoitetta.
- osallisuuden edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen
- vanhemmuus vahvistuu
- itsestä huolehtimisen ja terveellisten elämäntapojen edistäminen
- mielen hyvinvointi ja riippuvuuksien ehkäiseminen
- tapaturmien ja väkivallan ehkäiseminen
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on huomioitu hyvinvointikertomuksessa. Järjestöt ovat mukana hyte-rakenteissa maakunnallisesti sekä useassa kunnassa.
Järjestökenttä Pohjois-Savossa
Pohjois-Savossa on noin 5000 järjestöä, joista n. 500 on sosiaali- ja terveysjärjestöjä.
Pohjois-Savo on maantieteellisesti laaja. Hieman alle 250 000 hengen väestö on keskittynyt Kuopion alueelle niin, että maaseutualueineen se kattaa noin puolet väestöstä. Alueella on kaksi 20 000 asukkaan seutukaupunkia, Varkaus ja Iisalmi. Järjestöt ovat jakautuneet väestön mukaisesti: Kuopiossa toimii hieman yli 2000 järjestöä, Varkaudessa ja Iisalmessa molemmissa on noin 400 järjestöä. Loput ovat hajautuneena maaseutukuntiin ja -kaupunkeihin.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat pääosin Kuopiosta sekä seutukaupungeista käsin. Maaseutukunnissa on aktiivisia sote-yhdistyksiä, kuten sydänyhdistykset tai MLL:n paikallisyhdistykset. Osallisuutta sekä hyvinvointia edistävää työtä tehdään myös muissa järjestöissä ja yhdistyksissä ja näiden rooli vahvistuu haja-asutusalueilla.
Maakunnallinen järjestöneuvosto on 14 teema-aluetta edustava toimielin, joka tekee yhteistyötä maakunnan organisaatioiden kanssa. Teemoittaisia verkostoja on useita niin maakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti. Verkostojen vahvistaminen ja näkyviin tuominen on tärkeää tulevalla hyvinvointialueella.
Järjestöjen toimintaan vaikuttavia ilmiöitä
Järjestöjen toimintaan epävarmuutta tuovat rahoituskanavien muutokset kansallisesti sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnalla. Meneillään on murrosjakso rahoituksessa ja tämä vaikuttaa järjestöjen yhteistyöhön kuntien ja hyvinvointialueen kanssa.
Väestön vanheneminen sekä väheneminen maaseutualueilta vaikuttavat aktiivisten määrään erityisesti vapaaehtoistoimijoiden osalta. Tämä ohentaa monen järjestön tai yhdistyksen kykyä toimia sote-palvelujen kumppanina tasalaatuisesti. Ilman tietoa järjestöstä ja yhteistyöstä sopimista on vaikeaa tuntea järjestön toiminnan sisältöä ja kertoa niistä omalle asiakkaalle.
Kertaluontoinen tai lyhyen ajan osallistuminen sekä neljännen sektorin toiminta vaikuttaa nousevalta trendiltä. Maaseudun vapaaehtoistoiminta vaikuttaa entistä useammin nousevan perustuvan spontaaniin tekemiseen kuin järjestön jäsenten aktiiviseen toimintaan.
Viimeisen viiden vuoden aikana järjestöjen keskinäinen yhteistyö on tiivistynyt Pohjois-Savossa. Työtä on tehty mm. Sakke - Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishankkeessa (Järjestö 2.0. 2017-2020). Hankkeen aikana toteutettiin kolme laajaa järjestökyselyä sekä tavattiin maakunnan alueella järjestöja ja erilaisia järjestöverkostoja.
Yhteistyö järjestöjen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on edistynyt. Hyviä käytäntöjä on löydettävissä esimerkiksi Ylä-Savosta sekä Varkauden seudulta. Seuraava askel on saada hyvät käytännöt yhteneväksi tavaksi koko hyvinvointialueella.
Seuraavat teemat ovat nousseet toistuvasti esille:
Järjestökenttä näyttäytyy sote-palveluista käsin edelleen hajanaiselle ja järjestöjen ja yhdistysten toiminta on osin tuntematonta. Tutuksi tulemisen kanavat eivät kata laajaa järjestökenttää ja yhteistyön rakenteet eivät ole systemaattisesti kaikkien toimijoiden löydettävissä ja näin ollen käytössä.
Järjestöjen tietoa ja toimintaa kokoavia alustoja on useita. Tästä syystä järjestöjen löydettävyys sote-ammattilaisten kiireen keskellä on hankalaa. Järjestöjen löytyminen pitäisi olla helppoa ja samalla olisi saatava tarvittava määrä tietoa järjestön toiminnan sisällöstä.
Järjestöjen kanssa tehdään hyvää yhteistyötä niin asiakastyössä kuin palvelujen suunnittelussa. Kuitenkin järjestöjen ammattilaisten sekä vapaaehtoisten rooli asiakastyössä sekä käytettävissä olevat toimintaresurssit voivat olla epäselviä. Tarvitaan sopimuksellista yhteistyötä ja tutuksi tulemisen kanavia.
Järjestöt tuottavat palveluja markkinaehtoisesti, mutta tärkeä rooli on myös on avustusperusteisella ja monirahoitteisella yhteistyöllä. Tarvitaan niin toiminnallisesta kuin avustusperusteisesta yhteistyöstä sopimisen malli. Ymmärrystä tarvitaan myös vapaaehtoistoiminnan luonteelle.
Lyhyesti: järjestöjen ja sote-ammattilaisten yhteistyön onnistumiseksi palvelupolulla täytyy sopia siitä 1) miten järjestöjen toiminnan sisältö tutuksi eri osapuolille 2) miten järjestöjen toiminta löydetään helposti 3) miten yhteisestä työstä ja kehittämisestä sovitaan osapuolten kesken.
Kehittämistyö on toteutettu palvelumuotoiluprojektina. Prosessin läpiviemiseksi asiakasryhmäksi valittiin työikäinen henkilö, jolla on mielenterveys- ja päihdeongelmia. Lopputuotoksessa on pyritty geneeriseen esitykseen.
Kesällä 2021 toteutettiin kaksi työpajaa, jossa kussakin Pohjois-Savon Tulevaisuuden sote-keskuksen kehittäjät kävivät kertomassa omasta kehittämistyöstään. Syksyllä 2021 perustettiin viiden tapaamiskerran järjestötyöryhmä, jossa toteutettiin kolmas työpaja sekä mallin jatkokehittäminen.
Työpajan aiheet ja alustajina olivat seuraavat tahot Tulevaisuuden sote -keskushankkeesta:
- Ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäjät Katja Myllynen ja Niina Räsänen (Siilinjärven osaprojektit) esittelivät päihteiden puheeksioton palveluketjun sekä sähköisen puheeksioton palveluketjun.
- Asiakas- ja palveluohjauksen työpajassa käytettiin Siun Sote:n mallia, joka löytyy mm. stm:n sivuilta. Työryhmän keskustelussa tarkennettiin keskustelua Pohjois-Savon kehittämistoimintaan. Apuna olivat Sote-keskuskehittäjä Virpi Kilpeläinen.
- Monialaisen tiimimallin (MOTI-tiimi) ja järjestöyhteistyön alustuksesta vastasi Sanna Tschaplinskin Varkauden kaupungin osaprojektista.
Työpajoihin eri vaiheissa osallistuvat järjestöedustajat olivat seuraavia:
- Leena Rosenberg, Puijon Diabetes ry
- Hannu Ilonen, Varkauden Invalidit ry
- Tiina Puranen, Savon Omaiset Mielenterveystyön tukena - FinFami ry
- Susanna Kähkönen, Tukipilari
- Pirjo Airaksinen, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry
- Johanna Nikonen, Pohjois-Savon Omaishoitajat ry
- Helena Koskelo-Suomi, MTKL ry
- Tarja Ikonen, Sydän ry
- Elisa Aarni, Ehyt ry
Pienryhmään kuuluivat seuraavat tahot:
- Mari Tuomainen, Kirkkopalvelut ry
- Heidi Hartikainen, Varkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry
- Teppo Uotinen, Pohjois-Savon kokemusasiantuntijat ry
- Saara Röntynen, Kuopion Ensikotiyhdistys ry
- Kirsi Rönkä, Tatu ry
- Maija Tapanainen@kuopionmt-tuki.com
Työpajojen avainkysymykset olivat:
- Mihin järjestötoimintaa tarvitaan asiakkaan näkökulmasta?
- Mihin järjestöä ja mitä tietoa järjestöstä ammattilaisen näkökulmasta tarvitaan?
- Onko kyse järjestöjen toiminnasta vai palvelutuotannosta?
- Mitä järjestöjen linkittyminen asiakasprosessiin vaatii?
- Miten asiakas löytää järjestöjen toiminnan?
- Miten ammattilainen löytää järjestöjen toiminnan?
Visuaalisen muodon palvelupolulle muokkasi Vilna Luoma, Muotoilutoimisto Polusta.
Liitetiedostona on tiivistetty esitys työpajoista ja siellä tehdystä työstä.
Tavoitellut muutokset tähän mennessä tehdyssä työssä ja edelleen jatkotyöskentelyssä:
- Järjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoisten roolin selkiytyminen. Tavoiteltu muutos on se, että sote-ammattilainen tuntee oman toiminta-alansa sekä -alueensa järjestöjä ja niiden toimintaa. Tutustumisen ja yhteisen toiminnan suunnitteluun on löydettävissä sovitut käytännöt ja verkostot.
- Järjestöjen ja sote-ammattilaisten yhteistyö lisääntyy. Tavoiteltu muutos on, että järjestöjen toimintaan tai palveluihin ohjaaminen lisääntyy sekä asiakkaiden ohjautuminen järjestöjen kauttaa lisääntyy.
- Järjestöjen toiminta ja palvelut ovat helposti löydettävissä. Tavoiteltu muutos on, että käytössä ovat sopivat ja sovitut alustat.
- Järjestöjen ja sote-ammattilaiset sopivat yhteistyöstä sekä sen vaatimista reunaehdoista. Tavoiteltu muutos on, että työntekijöiden roolit ovat selkeät, käytännöistä on sovittu ja resurssit ovat olemassa.
- Sellaisten konkreettisten palveluketjukuvausten määrän muutos, jossa on määritelty järjestöjen toiminnan ja palvelujen löytyminen ja toimintaan ohjaaminen sekä tarve yhteiseen sopimiseen.
- Yhteisen suunnittelun ja tutuksi tulemisen verkosto on olemassa ja verkosto on toimiva. Muutosta mitataan säännöllisellä verkostokyselyllä.
- Järjestöjen ja sote-ammattilaisten yhteistyön lisääntyminen, joka näkyy ohjaustapahtumien ja yhteydenottojen määrän muutoksena.
- Sopimisen määrä ja sisältö sekä yhteisen toiminnan toteutumisen arviointi.
Kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka hyötyisivät järjestön tarjoamasta toiminnasta, tuesta tai palvelusta. Asiakasnäkökulmaa ei ole koottu suoraan, mutta jatkossa teemakohtaisessa toimintamallin soveltamisessa tämä on tarpeen. Asiakasymmärrys on koottu osallistuneiden järjestöjen avulla.
Kohderyhmänä ovat järjestöt, joiden toiminta, tuki ja palvelut tulee saada näkyviin osana asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia systemaattisesti ja oikea-aikaisesti sekä yhdessä sopien.
Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka tarvitsevat tietoa järjestöistä ja niiden toiminnasta ja palveluista sekä niiden sisällöstä. Tietoa toiminnasta tarvitaan mahdollisimman helpolla tavalla.