NEPSY-tiimin tavoitteena on tarjota varhaisen vaiheen tukea pilotointikunnissa lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen. Lisäksi tarkoituksena on myös vahvistaa ammattilaisten osaamista Nepsy-erityispiirteiden huomioimiseen.

Toimintaympäristö

Neuropsykiatrisesti oireilevat ja diagnoosin saaneet asiakkaat ja heidän perheet ovat usein ns. väliinputoajia. Perheiden tilanteet eivät välttämättä täytä kriteereitä palveluihin pääsyyn tai heillä voi olla toisaalta asiakkuus monessa eri yksikössä yhtä aikaa. Moniammatillisen tuen toimivuus ei vastaa tällä hetkellä asiakasnäkökulmasta asiakkaiden tarvetta. Asiakkaat kokevat pompottelua palvelusta toiseen ja palvelut näyttäytyvät pirstaleisina.

Neuropsykiatriset häiriöt ja niihin liittyvät piirteet ovat vasta viime vuosikymmenen aikana tulleet tutummaksi kasvatus- ja opetusalan sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Viime vuosina on alettu paremmin tunnistamaan näiden lasten ja nuorten tuen tarpeita. Palveluiden kehittäminen ei ole edennyt samaa vauhtia, mikä on aiheuttanut haasteita mm. kouluissa ja  terveydenhuollossa sekä mm. lisännyt lastensuojelun tarvetta joidenkin perheiden osalta.

Asiakkaille tarjotut palvelut eivät aina vastaa tuen tarvetta tai palveluja ei saada oikea-aikaisesti, jolloin on jo tarve raskaammalla tuelle kuten esimerkiksi lastensuojelun tuelle. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Neuropsykiatrisesti oireilevat ja myös diagnoosin saaneiden alaikäisten ja heidän perheiden tukitoimet sekä kuntoutumisen tuki ei vastaa tällä hetkellä tuen tarvetta. Tämä asiakasryhmä on kasvanut vuosien varrella ja palvelut eivät ole kehittyneet samassa tahdissa. Palvelupolut näyttäytyvät tällä hetkellä hajanaisina, joka aiheuttaa ongelmia myös hoitoon ohjaamisessa. Asiakaskokemusten pohjalta voidaan todeta, että tuen saaminen on usein asiakkaan ja hänen läheisten harteilla. Ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa siitä, millainen ja kuinka vahva tuki olisi oikeanlaista tukemaan neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia ja nuoria. Perheiden tuki on myös noussut esiin riittämättömänä.

NEPSY-tiimi tarjoaa tukea asiakkaille kokonaisvaltaisesti ammattilaiset huomioiden. Tällä pyritään vastaamaan epäkohtiin, joita tälle hetkellä on havaittu mm. asiakaskokemusten sekä työntekijöille tehdyn kartoituksen perusteella. NEPSY-tiimimallin kehittämisen taustalla on myös asiakkaiden kokemus siitä, että tuki ei ole oikea-aikaista.

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

NEPSY-tiimin kehitystyön lähtökohtana on ollut varhaisen vaiheen, oikea-aikainen ja riittävän tuen saaminen ennaltaehkäisyn näkökulmasta sekä ammattilaisten tukeminen heidän arjen työssä. NEPSY-tiimin kehittämisessä on otettu huomioon asiakkaiden tarve saada tukea jo ennen kuin diagnoosia on asetettu. Kehittämisen lähtökohtana on ollut myös koko perheen kokonaisvaltainen tukeminen.

Ammattilaiset on huomioitu kartoittamalla ammattilaisten tämän hetkinen tiedollinen tarve liittyen työskentelyyn neuropsykiatrisesti oireilevien ja diagnoosin saaneiden asiakkaiden kanssa. Kartoituksessa selvitettiin myös ammattilaisten näkemyksiä nykyisten palvelujen riittävyydestä. Lähtökohtana on ollut selvittää millaista tukea NEPSY-tiimin tulisi tarjota ammattilaisille.

Organisaation näkökulmasta kehittämistyön lähtökohtana on lähteä pohtimaan kuinka olemassa olevat resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön sekä onko jotain mitä organisaation osalta tulisi kehittää, jotta asiakkaiden oikea-aikainen ja riittävä tuki toteutuisi nykyistä asiakaslähtöisemmin. Moniammatillisen yhteistyön näkökulma on myös ollut kehittämisen alusta saakka tärkeänä lähtökohtana.

Yhteiskunnan näkökulmasta lähtökohtana on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan ja näin ollen voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi liitännäisoireita, joita neuropsykiatrisesti oireilevilla voi esiintyä. Tällä voi olla suuri ennaltaehkäisevä vaikutus esimerkiksi nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymiseen, rikollisuuteen sekä päihteiden käyttöön.

Tällä hetkellä muutosta pyritään saamaan aikaan erityisesti varhaisen vaiheen tuen saatavuuteen ja siihen, että moniammatillinen yhteistyö olisi toimivaa, avointa ja saumatonta. Toimivan yhteistyön vaikutus nähdään mm. lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten hyvinvointia edistävänä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

NEPSY-tiimin kehittämisestä ja palvelujen pilotoinnista vastuussa on kaksi nepsy-koordinaattoria. Heidän vastuulla on kehittää ja pilotoida palveluja, joilla pyritään vastaamaan tarvittavaan tukeen oikea-aikaisesti sekä ennaltaehkäisyn näkökulmasta varhaisessa vaiheessa.

NEPSY-tiimin kehittämisessä on mukana myös kehittäjä-sosiaalityöntekijä, joka mm. koordinoi hyvinvointialueen laajuista asiantuntijaryhmää, mikä toimii kehittämistyön ohjausryhmänä. Asiantuntijaryhmässä on mukana mm. lääkäreitä, sairaanhoitajia, opettajia, kokemusasiantuntijoita, sosiaalityöntekijöitä, kuraattoreita sekä terveydenhoitajia. Kehittäjä- sosiaalityöntekijä on myös tiimin tukena mm. lainsäädäntöön liittyvien asioiden pohtimisessa.

Nepsy-tiimin kehittämistyön tueksi ollaan kasaamassa myös pilotointikuntien työntekijöistä koostuvaa asiantuntijajoukkoa ts. nepsy-verkostoa. Heidän kanssa lähdetään pohtimaan mm.  neuroepätyypillisten asiakkaiden kanssa tehtävän työn kehittämistä pilotointikunnissa. 

Ammattilaisten lisäksi NEPSY-tiimin kehittämistyötä tukee asiakasraati, joka koostuu 6 kokemusasiantuntijasta, ammattilaisista, tutkijasta sekä mukana on myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu. Kokemus asiantuntijuutta on hyödynnetty läpi kehittämistyön tiimin suunnittelun alkuvaiheista saakka.                             

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on asiakaslähtöisemmät, oikea-aikaiset varhaisen vaiheen palvelut neuroepätyypillisille  lapsille, nuorille ja perheille. Tavoitteena on, että palvelut kohtaavat asiakkaiden tarpeet ja ovat näin ollen asiakaslähtöisiä ja oikeita.

Tiimimallin tavoitteena on, lisätä moniammatillista yhteistyötä mm. hyödyntämällä Yhdessä aika- toimintamallia. Kehittämistyöllä pyritään lisäämään myös asiakkaiden osallisuutta sekä työntekijöiden mahdollisuutta konsultaatiotukeen. 

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja sitä kautta mm. lisätä erilaisuuden hyväksymistä ja huomioimista palveluissa, joita kohderyhmä käyttää. Tiedon lisäämisen kautta tavoitteena on neuroepätyypillisten ihmisten toiminnan ymmärtäminen ja sitä kautta arvokas kohtaaminen arjessa.

Muutoksen mittaaminen

NEPSY-tiimi kerää asiakas- ja työntekijäpalautetta pilotoitavista palveluista. Niitä hyödynnetään pilotoinnin aikana kokeiltavien palvelujen kehittämisessä.

Palautteen avulla pyritään saamaan vastauksia tuen saamisen oikea-aikaisuuteen, tuen oikeanlaiseen kohdentumiseen sekä siihen kuinka ammattilaiset pystyvät omassa työssään vastaamaan asiakkaiden tuen tarpeeseen.

Pilotoitavista palveluista kerätään myös tilastotietoja, jota hyödynnetään tiimimallin kehittämisessä mm. siten kun pohditaan eri palvelujen jatkoa. Tilastojen kautta pyritään saamaan myös tietoa ilmiöistä, jotka koskettavat näitä alaikäisiä ja heidän perheitä. Tämä tieto on tarpeen tiimimallin kehittämisen kannalta, jotta voidaan tarjota spesifiä tukea näille asiakkaille juuri niihin haasteisiin, mitä heillä esiintyy. 

Toteutussuunnitelma

Nepsy-tiimimallin pilotoinnissa kokeillaan tukipuhelin-palvelua, konsultointia sekä ohjausta ja neuvontaa. Näiden tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen tukea perheille sekä ammattilaisille.

Ammattilaisten ja asiakkaiden tueksi tarjotaan nepsy-infoja, joiden tarkoitus on lisätä tietoa sekä ymmärrystä neuropsykiatrisista piirteistä sekä välineitä, kuinka niihin voidaan vastata lasta ja perhettä tukien. Nepsy-infoja tarjotaan myös alaikäisten läheisille sekä lapsille ja nuorille yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Ammattilaisille tarjotaan myös nepsy-kahviloita, joissa he pääsevät keskustelemaan ja jakamaan positiivisia kokemuksia sekä hyviä, toimivia käytänteitä.

ADHD-liiton Strategia-kurssien kautta on tarkoitus lisätä alaikäisten läheisten ymmärrystä ADHD:sta sekä tarjota arkeen välineitä, jotka tukevat lasten ja nuorten positiivisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä.

NEPSY-tiimimallin pilotoinnin alussa kokeiltiin yksilövalmennusta osana tiimin pilotoitavia palveluja, mutta se päätettiin lopettaa resurssien vähyyden vuoksi. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

NEPSY-tiimin kohderyhmä on neuroepätyypilliset alaikäiset ja heidän perheet sekä tämän ryhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset(kasvatus- ja sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset). NEPSY-tiimin asiakkuuteen ei vaadita diagnoosia vaan tarkoitus on tukea erityisesti niitä lapsia, nuoria ja perheitä, joissa pohditaan voisiko oireilun taustalla olla neuropsykiatrinen häiriö. NEPSY-tiimin asiakkuudessa voi olla myös niitä lapsia ja nuoria, joiden diagnosointiprosessi on vielä kesken tai he ovat vasta saaneet diagnoosin.  

Asiakasymmärrystä on kerätty kuulemalla ammattilaisia sekä asiakkaita. Ammattilaisille on toteutettu kartoitus, jonka tarkoituksena oli selvittää mm. millaista tukea ammattilaiset kaipaavat omaan työhön ja millaisena he näkevät tämän hetkisen palvelujen tarjonnan. Asiakkaille suunnattu kysely toteutettiin marras-joulukuun 2022 aikana. Asiakaskokemuksia on kasattu myös asiakasraadin tapaamisilla sekä asiakaspalautteen kautta. Myös työntekijöiltä on kerätty palautetta  tiimin palvelujen pilotoinnin ajan.

Liitteet
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Nepsy-kahvilatoiminnan idea tuli yhteistyötapaamisella Jyväskylän Tarmo-hankkeen työntekijöiden kanssa. Nepsy-tiimi otti Nepsy-kahvila idean esiin hankkeen aikana kerätyn nepsy-verkoston kanssa.

 

Ideointi

Vanhemmilta on hankkeen aikana tullut paljon viestiä lasten ja nuorten tiedon lisäämisestä sekä vertaistuen tarpeesta. Nepsy-tiimi on ideoinut nepsy-infoja kouluille. 

Palautetta on tullut myös työntekijöiden nepsy-tietouden lisäämisen tarpeesta. Lähdimme pohtimaan mikä olisi tähän ratkaisu, joka jäisi ns. käteen myös hankkeen jälkeen. Ideoimme flaijerin työntekijöille sekä nuorille. 

NEPSY-tiimi toteutti vuoden 2022 lopussa palautekyselyn NEPSY-tiimin toiminnasta. Kyselyssä nousi esiin, että tiimin tulisi jalkautua nuorten pariin paremmin. Tästä heräsi ajatus olla nuorten tavattavissa konkreettisesti esimerkiksi Ohjaamolla tai nuorisotiloissa. 

Koulujen henkilökunnalta tuli myös pilotoinnin aikana paljon palautetta ja toivetta tunnetaitojen harjoittelusta. Eräältä pilotointialueen alakoululta tuli pyyntö osallistua ryhmän suunnitteluun ja toteutukseen.

Liitteet
Mikä nepsy? (Lapset ja nuoret), videossa lyhyt kuvaus mitä kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt ovat, kuinka ne näkyvät arjessa ja kuinka niiden kanssa voidaan oppia elämään. Video on suunnattu lapsille ja nuorille.
Mikä nepsy? (Aikuisille), videossa lyhyt kuvaus mitä kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt ovat, kuinka ne näkyvät arjessa ja mm. kuinka tukea lasta tai nuorta, jolla on nepsypiirteitä. Video suunnattu aikuisille
Idean valinta

Nepsy-kahvilat sekä oppilaiden ja opiskelijoiden nepsy-infot valittiin ideoista kokeiltaviksi. 

Yhteistyössä nuorisotyön ja Ohjaamon kanssa päätettiin kokeilla nepsykoordinaattoreiden jalkautumista nuorisotiloihin ja Ohjaamolle. 

Yhteistyössä erään alakoulun kanssa päätettiin lähteä toteuttamaan tunneryhmää alakouluikäisille.

Varkauden nuorisotyön, Varkauden Ohjaamon, kuntoutusohjaajan ja perheneuvojan kanssa päätettiin myös lähteä kokeilemaan nuorten ryhmää yläkouluikäisille, missä ajatuksena on tukea nuorten arjessa jaksamista.

 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Nepsy-kahvilan idea on, että jokaisella tapaamisella on jokin tietty teema. Teeman mukaan on pohdittu vierailija, joka pohjustaa keskustelua. Aikaa on myös vapaalle keskustelulle. Nepsy-kahvilat toteutetaan hybridimallilla eli osa on mukana teamsillä ja osa on paikan päällä. Teemat on valittu mm. nepsy-verkoston tapaamisilla esiin nousseista aiheista. Nepsy-kahvilassa keskustelua on alustamassa mm. kokemusasiantuntija, viestinnän asiantuntija, lääkäri, apulaisrehtori sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. 

Oppilaiden ja opiskelijoiden nepsy-infot on suunniteltu lyhyiksi tietoiskuiksi. Niissä on painotettu sitä, että erilaisuutta on monenlaista ja neuropsykiatriset piirteet ovat vain yksi erilaisuuden piirre. Näillä infoilla pyritään lisäämään lasten ja nuorten ymmärrystä eri tavalla toimivaa luokka- tai opiskelukaveria kohtaan. Infot toteutetaan koulun toiveiden mukaan joka luokissa tai teamsin välityksellä.

Nepsy-flaijereiden ajatuksena on tietouden lisääminen, nepsy-piirteiden tunnistamisen helpottaminen sekä mm. kohtaamisissa huomioitavien asioiden tiedostaminen. Nuorten flaijerin ideana on, että nuori saa tietoa, mutta myös vinkkejä arkeen. Flaijerissa on myös mainittu, mistä nuori voi saada mm. lisää tietoa. Olemme myös yhdessä viestinnän asiantuntijan kanssa toteuttaneet lyhyet info-videot lapsille ja nuorille sekä aikuisille. 

Tunneryhmä on 5 kertaa kokoontuva suljettu ryhmä, jossa tavoitteena on, että ryhmäläiset harjoittelevat tunnetaitoja ja näin mm. luokassa yhdessä tekeminen helpottuu.

Nepsykoordinaattorit jalkautuvat Varkauden Ohjaamolle sekä nuorisotiloille kerran kuussa helmi-toukokuussa 2023. Tavoitteena on olla nuorten tavoitettavissa siellä missä nuoret ovat. 

Nuorten ryhmä, Mielen päällä, kokoontuu 6 kertaa maalis-toukokuussa 2023 Varkaudessa yläkoululla koulupäivän aikana. Ryhmä koostuu 8 yläkoululaisesta ja tavoitteena on mm. arjen hallinnan, stressin hallinnan taitojen harjoittelu sekä positiivisen minäkuvan löytäminen. Ryhmä koottu yhdessä Tulevaisuuden sote-keskuksen hanketyön, kuntoutusohjaajan sekä Varkauden Ohjaamon ja nuorisotyön kanssa. 

Idean testaus asiakkaalla

Nepsy-kahviloista on saatiin palautetta, että olisi hyvä tarjota mahdollisuus osallistua niin paikan päällä kuin teamsillä. Tämän vuoksi ne toteutetaan jatkossa hybristi. Muu saatu palaute on ollut mm. sitä, että on tärkeää käydä keskustelua vuorovaikutustavoista, tärkeää kuulla muiden ammattilaisten tapoja työskennellä nepsypiirteisten kanssa. 

Oppilaiden ja opiskelijoiden nepsy-infoista saatu palaute on ollut mm. että on osattu huomioida kuulijoiden ikä, infojen jälkeen luokissa on jatkettu keskustelua erilaisuudesta ja lapset ovat tulleet kertomaan opettajalle tunnistaneensa itsessä kerrottuja piirteitä. Vanhemmilta on saatu palautetta, että kun asioista puhutaan, ne ei ole enää pelottavia ja mm. haasteet uskalletaan ottaa puheeksi. 

 

Ratkaisun testaaminen

Nepsy-kahvilatoiminta on alkanut marraskuussa 2022 ja jatkuu suunnitellusti toukokuulle 2023. Tämän jälkeen toiminnan jatkoa ja järjestäjätahoa pohditaan uudelleen. Nepsykoordinaattorit vastaavat kahvilan suunnittelusta, järjestelyistä sekä toteutuksesta toistaiseksi. 

Oppilaiden ja opiskelijoiden nepsy-infoja on pidetty opettajien pyynnöstä loppuvuodesta 2022 ja kevään 2023 aikana. Nepsykoordinaattorit vastaavat kahvilan suunnittelusta, järjestelyistä sekä toteutuksesta toistaiseksi. 

Tunneryhmä on aloittanut tammikuussa 2023. Sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa erityisopettaja yhdessä toisen nepsykoordinaattorin kanssa. 

Nuorten palveluihin jalkautuminen on aloitettu helmikuussa 2023. Nepsykoordinaattorit jalkautuvat Varkauden Ohjaamolle ja nuorisotiloille kerran kuussa. Nuoret voivat tavata nepsykoordinaattoreita Ohjaamolla ja nuorisotiloissa ja käydä keskystelua mm. liittyen hoitoon ohjaukseen. 

 

Kokeilun tavoitteet

Nepsy-kahvilan tavoite on lisätä tietoa ja ymmärrystä liittyen neuropsykiatrisiin häiriöihin ja neuroepätyypillisiin lapsiin ja nuoriin. Tarkoitus on antaa työntekijöille mahdollisuus keskustella ja jakaa omia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä saada vertaistukea. Tällä pyritään tukemaan myös ammattilaisten työhyvinvointia. 

Oppilaiden ja opiskelijoiden nepsy-infojen tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä sekä lisätä erilaisuuden hyväksymistä. Tarkoitus on, että oppilaat ymmärtävät, että erilaisuutta on monenlaista ja nepsypiirteet ovat vain yksi piirre, jonka vuoksi voi olla erilainen. Tarkoitus on myös se, että kiusaaminen nepsypiirteiden vuoksi vähenisi. 

Tunneryhmän tarkoitus on auttaa ja tukea lapsia tunteiden tunnistamisessa, käsittelyssä ja tunnetaitojen kehittymisessä. Tunnetaitojen kautta esimerkiksi pettymysten sietäminen voi olla helpompaa. 

Nuorten palveluihin jalkautumisen tarkoitus on olla helposti tavoitettavissa nuorille tutuissa paikoissa. Tämän tarkoitus on helpottaa nuorten mahdollisuuksia tiedon ja tuen saamiseen. 

Nuorten ryhmän tavoite on tarjota nuorille mahdollisuus vertaistukeen, mahdollisuus positiivisen minäkuvan kehittymiseen sekä tukea heidän arkea. Tavoitteena on, että nuoret jaksaisivat arjessa paremmin ja oppisivat elämässä tarvittavia taitoja kuten esimerkiksi jännittämisen lievittämistä ja palautumisen taitoja. 

Kokeilussa opittua

Nepsy-kahvilat ovat hyvä tuki ammattilaisille tiedon ja ymmärryksen lisäämiseen. Se tukee myös moniammatillisen yhteistyön kehittämistä, koska kahviloiden osallistujat tulivat eri yksiköistä (mm.varhaiskasvatus, kuntoutuspalvelut, lastensuojelu, perhesosiaalityö, perusopetus, toisen asteen opetus, perhetyö). 

Tukipuhelin vastaa varhaisen vaiheen ohjaus ja neuvonta sekä konsultaatiotukeen. Asiakas tai ammattilainen voi olla yhteydessä nepsykoordinaattoriin ja yhdessä pohtia tilannetta. Tukipuhelimeen voi soittaa matalalla kynnyksellä ja halutessaan nimettömänä kertoa huolensa. 

Ratkaisun perusidea

NEPSY-tiimi tarjosi varhaisen vaiheen tukea pilotointikunnissa lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen. Lisäksi Nepsy-tiimi vahvisti ammattilaisten osaamista neuromoninaisuuden ja nepsy-erityispiirteiden huomioimista sekä oikeanlaisen tuen tarjoamista mm. konsultaatiotuen, infojen sekä Nepsy-kahviloiden kautta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pilotoidut palvelut 15.8.2022-31.5.2023

  • Tukipuhelin ammattilaisille ja asiakkaille (Konsultaatio sekä ohjaus ja neuvonta)
  • Konsultaatio- sekä ohjaus- ja neuvonta-tapaamiset ammattilaisille ja asiakkaille
  • Ryhmä- ja vertaistukitoiminta yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa
  • Nepsy-infot asiakkaille ja ammattilaisille
  • Monialaisen Nepsy-verkoston kasaaminen

Pilotointia toteutti kaksi nepsy-koordinaattoria yhteistyössä eri paikallisten toimijoiden kanssa. Tiimimallin kehittäminen on vaatinut monialaista osaamista, erityisesti osaamista toimia neuroepätyypillisten asiakkaiden kanssa. Nepsy-koordinaattorit suunnittelivat ja toteuttivat pilotoitavia palveluja yhdessä näiden toimijoiden kanssa sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijän tuella. Kevät 2022 suunniteltiin pilotointia, joka aloitettiin elokuussa 2022. Kesällä 2023 kasattiin yhteen saatuja tuloksia pohjaksi tiimimallin jatkokehittämistä. 

Kuinka saadaan tiimimallista vakiintunut toimintatapa?

  • Tarvitaan riittävästi aikaa pilotoinnin suunnitteluun ja valmisteluun
  • Riittävät resurssit peilaten pilotoinnin suunnitelmaa (mm. työntekijät, materiaalit, aika, raha)
  • Selkeä työnkuva ja työnjako
  • Alueella jo olevat toimijat mukaan suunnitteluun ja toteutukseen
  • Asiakkaat mukaan kehittämiseen
  • Johtaja ja päättäjä-tason tuki kehittämiselle ja toteutukselle
  • Halu muutokseen, motivoituneet työyhteisöt
Vinkit toimintamallin soveltajille

Nepsy-tiimimallin soveltaminen vaatii riittävän työntekijäresurssin, varsinkin jos tehdään suoraa asiakastyötä. Neurovähemmistöön kuuluvien palvelut ovat pirstaleiset ja palveluissa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Neurovähemmistöön kuuluvat tarvitsevat pysyvyyttä myös tuen osalta. Tärkeää olisi huomioida, että työntekijöiden osalta olisi pysyvyyttä ja tukea olisi saatavilla riittävästi ja riittävän aikaa.

Työntekijöiden monialaisella ja monipuolisella osaamisella on myös suuri merkitys toiminnan vaikuttavuuteen. Neuroepätyypillisten asiakkaiden kanssa työskennellessä tulee olla tietoa ihmisen eri kehitysvaiheista, laaja tiedollinen osaaminen neuropsykiatrisista häiriöistä ja kuinka näihin liittyvät piirteet näkyvät henkilön arjessa. Työskennellessä neurovähemmistön kanssa, on hyvä olla osaamista ja ymmärrystä siitä, että ihmisen toiminnan taustasyyt voivat olla hyvin moninaiset. Tulee ymmärtää, että kaikki nepsy-piirteet eivät ole automaattisesti ns. oireita neuropsykiatrisista häiriöistä vaan niiden taustalla voi olla esimerkiksi trauma, mielenterveyden haasteet tai haastava perhetilanne. Työntekijällä tulee olla puheeksi ottamisen taitoja ja rohkeutta.  Työntekijöiden osaamisen osalta huomioitavaa on myös se, että työntekijöillä on riittävä tieto muista alueen palveluista, jotta osataan ohjata asiakkaita oikeanlaisen palvelun piiriin. 

Nepsy-tiimimallin mukainen työskentely vaatii myös vahvoja yhteistyön tekemisen taitoja. Työntekijöiden verkostoitumisen taidot korostuvat erityisesti monialaisessa yhteistyössä sekä työssä asiakkaiden kanssa. Työntekijän tulee antaa tilaa muiden ammattilaisten asiantuntijuudelle sekä tilaa asiakkaan omalle asiantuntijuudelle. Työntekijän tulee pystyä ratkaisukeskeiseen tapaan työskennellä, jossa mm. tavoitteet löydetään yhteisen dialogin kautta eikä niitä määritellä valmiiksi. Työ vaatii myös joustavuutta ja taitoja sietää muutoksia sekä epävarmuutta. 

Nepsy-tiimimallin kehittämisessä yksi tärkeä havainto on, että kehittämistyön taustalla tulee olla esihenkilöiden tuki. Ei riitä verkostoituminen työyhteisöihin vaan tulee verkostoutua myös niiden kanssa, jotka ovat vastuussa mm. työyksiköiden työstä esimiestasolla. Vaikuttavaa kehittämistyötä tehdään kun esimiehet ovat mukana kehittämisessä. 

Toimintamalli on hyödynnettävissä myös muille kohderyhmille soveltaen. Pohdimme, että esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyöhön malli on soveltaen hyvinkin toimiva.

Plussia ja miinuksia

  • Keskittyminen liikaa asiakastyöhön ja ammattilaisten kanssa tehtävään työhön tai ainoastaan kehittämistyöhön->Sopivassa suhteessa molempia saadaan vaikuttavuutta ja palvelut vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita
  • Esihenkilöiden kanssa tehtävän yhteistyön vähyys->vaikuttavuuteen vaikuttaminen
  • Mainonta ja informointi liian vähäistä, yksipuolisia menetelmiä käyttäen->toimintamallin tutuksi tekeminen
  • Tilastoinnin sekä palautteen keräämisen vähyys->tuloksellisuus todeksi näiden kautta
  • Tiimin muodostuminen liian yksipuoliselle osaamiselle->Monialaisella tiimillä saadaan erilaisia näkökulmia
  • Asiakasnäkökulman ohittaminen->Asiakasosallisuus osaksi kehittämistä kehittää palveluja tarvetta vastaavammiksi

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nepsy-tiimin pilotoinnin kautta tietoisuus ja ymmärrys neuromoninaisuudesta on lisääntynyt pilotointialueella. Asiakkaille suunnatut infot ovat lisänneet ymmärrystä omasta tai perheenjäsenen nepsy-piirteistä ja arjen toiminnasta. Vanhemmille suunnatuissa infoissa on mahdollistunut vertaistuki. Pilotointialueella on lisääntynyt tietoisuus myös siitä, että ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta aiheesta, jotta he pystyvät tukemaan neuroepätyypillisiä asiakkaita, potilaita ja oppilaita. Konsultaation kautta on pystytty tukemaan ammattilaisia heidän omassa perustehtävässään.

Monialainen yhteystyö on helpottunut eteläisellä alueella mm. Yhdessä aika-toiminnan kautta, jossa asiakkaan kanssa kokoonnutaan yhdessä monialaisessa tiimissä pohtimaan ratkaisuja arjen haasteisiin. Nepsy-verkoston kasaamisen kautta myös alueella työskentelevät neuropsykiatrisen valmentaja- koulutuksen käyneet työntekijät ovat tulleet paremmin tutuksi toisilleen sekä he ovat yhdessä käytyjen keskustelujen kautta saaneet tukea omaan työhön. 

Asiakasraadin ja asiakaspalautteen hyödyntäminen kehittämistyössä on tuonut vahvaa asiakasosallisuutta kehittämistyöhön. Asiakasraadin ja asiakaspalautteen kautta palveluja ollaan voitu kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarvetta. Tätä kautta on myös saatu arvokasta tietoa siitä mikä toimii ja mitä pitää vielä kehittää.

Liitteet
Kuva
Asiakasraadin kooste