POSOTE20: Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Pohjois-Savossa
Hankkeessa koottiin alueellinen rakenteellisen sosiaalityön työryhmä. Käytännön kokemuksia kehittämistyön tueksi saatiin Varkauden sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotista. Tuotoksena syntyi esitys Pohjois-Savon sosiaalisen raportoinnin mallista.
Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään valtakunnallisesti osana sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa. Kehittämistyön tavoitteena on muodostaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan ja miten sitä tehdään, mikä lisää rakenteellisen sosiaalityön tekemisen edellytyksiä. Samalla rakenteellisen sosiaalityön tuottama tieto halutaan viedä hyvinvointialueilla osaksi tiedolla johtamisen rakenteita ja käytäntöjä.
Pohjois-Savossa on Diakin Huono-osaisuus Suomessa -karttasovelluksen mukaan kolmanneksi eniten huono-osaisuutta summamuuttujilla mitattuna. Niin huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset, taloudelliset yhteydet kuin inhimillinen huono-osaisuuskin ovat maan keskiarvoa korkeammalla, osittain jopa tilastojen kärkipäässä. Lisäksi Pohjois-Savo on koko maan sairastavin maakunta.
Pohjois-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa tavoitteena on ollut vastata pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevästi ja aikaisessa vaiheessa Pohjois-Savon asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä uhkaaviin kriittisiin tekijöihin. Kehittämistyössä keskeisiä ovat asukkaiden, palvelujen kehittämisen ja kustannusten hillitsemisen näkökulmat. Lähtökohtana ja tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti. Kehittämistyötä varten tarvitaan tietoa mm. asukkaiden tarpeista ja palveluiden toimivuudesta.
Sosiaalinen raportointi on tapa tuottaa asiakastyöhön perustuvaa tietoa asukkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista. Sosiaalinen raportointi on sosiaalihuoltolain mukaista rakenteellista sosiaalityötä, johon kuuluu myös tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi. Rakenteellista sosiaalityötä kehittämällä vahvistetaan pohjoissavolaisten sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymistä sekä sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä hyvinvointialueella.
Pohjois-Savon alueellisessa työryhmässä käydyn keskustelun perusteella alueen eri paikkakunnilla on voitu käydä rakenteellista sosiaalityötä koskevaa keskustelua ja sopia paikallisia käytäntöjä, mutta esimerkiksi sosiaalisen raportoinnin käytänteistä on sovittu vain kahdessa kunnassa. Maakunnassa ei ole ollut yhdessä sovittuja rakenteita ja toimintamalleja rakenteelliselle sosiaalityölle ja sen tuottaman tiedon hyödyntämiseksi. Keskustelun perusteella rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen lähtökohdat ovat Pohjois-Savossa samansuuntaiset kuin kansallisessa kehittämistyössä: Tarvitaan yhteistä ymmärrystä rakenteellisesta sosiaalityöstä ja sen tekemisen tavoista sekä yhdessä sovittuja käytäntöjä ja toimintamalleja tiedon laadun ja hyödynnettävyyden parantamiseksi (ks. Liukko, Muurinen ja Karjalainen 2022).
Kuva
Pohjois-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa koottiin alueellinen rakenteellisen sosiaalityön työryhmä, jossa oli mukana sosiaalialan ammattilaisia eri palvelutehtävistä ja eri organisaatiotasoilta kunnista ja hyvinvointialueen valmistelusta, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajia, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin hyvinvointikoordinaattorit. Työryhmän toiminnalle asetettiin tavoitteeksi
-
laajentaa yhtenäisen sosiaalisen raportoinnin lomakkeen käyttöönottoa hyvinvointialueella,
-
pohtia sekä luoda mallinnuksia rakenteista rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle
-
sosiaalisista raportoinneista koostuvan tiedon kokoamisen ja hyödyntämisen tavat
-
rakenteellisen sosiaalityön ja HYTE-työn yhteensovittaminen; sosiaalisten raporttien liittäminen osaksi hyvinvointikertomuksia
-
työntekijöiden koulutuksen ja informoinnin tarpeen kartoitus
Asetetut tavoitteet hyväksyttiin hyvinvointialueen väliaikaisessa valmisteluelimessä 12/2021. Työryhmän toiminta käynnistyi 03/2022.
Varkauden sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotissa valmistelua tehtiin yhteistyössä sote-johdon ja Wpron pääkäyttäjän kanssa. Lomakkeen sisältöä, toteutustapaa, pilotin kohderyhmää sekä vastuita ja käsittelyprosessia valmisteltiin hanketyönä ja käsiteltiin laajennetussa sote-johtoryhmässä.
Sosiaalialalla tunnistetaan laajasti rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen tarve ja tärkeys, mistä syystä toimijat olivat lähtökohtaisesti motivoituneita työryhmätyöskentelyyn. Osallistumista haastoi eniten sosiaalialan työtilanteesta johtuva ajan puute.
Posote20-hankkeessa tavoitteena on ollut luoda perustaa rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottamiselle, käsittelylle, kokoamiselle ja hyödyntämiselle Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Työryhmälle asetetuista tavoitteista muotoiltiin tapaamisten teemat ja työskentely aikataulutettiin heti alussa. Tavoitteiden saavuttamista arvioitiin sen perusteella, olivatko työryhmän tapaamiset toteutuneet ja oliko tavoitteen kannalta relevantteja asioita käsitelty suunnitellusti. Lisäksi hanketyöntekijä teki itsearviointia ja kävi ohjauksellisia keskusteluja verkostojen ja sidosryhmien kanssa.
Työryhmätyöskentelyn loppuvaiheessa kerättiin sähköisellä lomakkeella palaute työryhmätyöskentelystä. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan mm. väittämiä
- Opin työryhmätyöskentelyn aikana uutta rakenteellisesta sosiaalityöstä.
- Ajatukseni rakenteellisesta sosiaalityöstä jäsentyivät työryhmätyöskentelyn aikana.
- Saavutimme työskentelylle asetetut tavoitteet.
- Työskentely vei eteenpäin rakenteellisen sosiaalityön tekemistä hyvinvointialueella.
Kehittämisen tueksi kerättiin henkilöstöpalautetta Varkauden sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotista sekä Kuopion sosiaalisen raportoinnin lomakkeen käytöstä. Varkauden pilotin osalta seurattiin myös henkilöstöinfoihin osallistuneiden ammattilaisten määrää sekä saapuneiden ja käsiteltyjen raporttien määrää.
Muutosta tavoitellaan kahdella toisiaan tukevalla kokonaisuudella: rakenteellisen sosiaalityön alueellisen työryhmän työskentelyllä ja Varkaudessa toteutettavalla sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotilla.
Työryhmälle on asetettu tavoitteet, joita kohti mennään säännöllisillä ja tavoitteiden mukaan teemoitetuilla Teams-tapaamisilla (Teams, koska osallistujat ovat maantieteellisesti laajalta alueelta). Työryhmätyöskentelyssä hyödynnetään osallistavia menetelmiä, kuten Jamboardia ja pienryhmäkeskusteluja. Varkaudessa on samanaikaisesti on käynnissä sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotointi, mistä saadaan käytännön kokemuksia lomakkeen käytöstä ja tiedon käsittelyn prosessista.
Kehittämistoiminnassa kohderyhmänä olivat sosiaalialan ammattilaiset. Työrukkasena toimi alueellinen työryhmä, jossa oli jäseniä sosiaalityön eri palvelutehtävistä, positioista ja alueellisesti kattavasti. Lisäksi kerättiin palautetta sosiaalihuollon henkilöstöltä ja kuultiin sosiaalijohtoa.
Työskentelyssä hyödynnettiin muualla Suomessa jo tehtyä kehittämistyötä, esim. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaalisen raportoinnin mallia sekä Kainuun mallia.
Varkaudessa sosiaalista raportointia lähdettiin pilotoimaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Sosiaalisen raportoinnin lomake toteutettiin Wpro-järjestelmän kautta, jolloin se löytyi helposti samasta paikasta Intrasta kuin muutkin raportointityökalut.
Mitä sosiaalinen raportointi on?
- Sosiaalinen raportointi on sosiaaliseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvän tiedon tuottamista ja välittämistä.
- Tietoa käytetään johtamisen, päätöksenteon sekä palvelujen suunnittelun ja kehittämisen tukena.
- Tiedon lähteenä ovat asiakastyöntekijät, jotka tuntevat asiakkaiden elinpiirin ja heidän kohtaamansa haasteet (Lyly 2016).
Miten ja mistä raportoidaan?
- Lomake Wprossa Sosiaali - ja terveystoimen omien lomakkeiden alla
- Raportin voi tehdä nimettömänä tai yhdessä oman työyksikön tai tiimin kanssa esim. viikkopalaverin tvs. yhteydessä.
Raportoi, jos
- jokin asia tai ilmiö asiakastyössä on kiinnittänyt huomiotasi viime aikoina ja toivoisit asiaan muutosta ,
- jokin asia tai tilanne on sujunut niin hyvin, että haluaisit jakaa siitä tietoa muillekin,
- olet havainnut toistuvia ilmiöitä tai jonkinlaisia heikkoja signaaleja muutoksista, joihin toivoisit kiinnitettävän huomiota.
Sosiaalisen raportoinnin lomakkeen käyttäjiltä pilotin aikana saatu palaute liittyi lomakkeen tekniseen toimivuuteen, kuten lomakkeen antamaan virheilmoitukseen.
Lomakkeen käyttäjiltä kerätyn palautteen tulokset liitteenä.
Sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotissa
- valmisteluvaiheessa määriteltiin lomakkeen tietosisällöt, tekninen toteutus, lomakkeiden käsittelyprosessi, vastuut ja aikataulut,
- lomaketta käyttöön otettaessa laaditaan kirjalliset ohjeet työntekijöille ja esihenkilöille, liitetään ne osaksi perehdytysmateriaalia, järjestetään henkilöstöinfoja ja pidetään asiaa esillä palavereissa ja tiimeissä,
- pilotoinnin ollessa käynnissä testataan lomakkeen toimivuutta ja prosessin sujuvuutta; rinnakkain pilotoinnin kanssa arvioidaan toimivuutta ja tehdään tarvittaessa korjausliikkeitä,
- pilotin loppupuolella kerätään vielä henkilöstöpalaute ja tehdään kooste pilotoinnin aikana saapuneista sosiaalisen raportin lomakkeista.
Kuva
Tavoitteena oli saada Varkauden sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotista käytännön kokemuksia Pohjois-Savon sosiaalisen raportoinnin mallia varten.
Pilotista tehtyjen havaintojen perusteella henkilöstölle tulee korostaa sosiaalisten raporttien julkisuutta, kun sosiaalisen raportoinnin mallia otetaan käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Pilotti antoi viitteitä siitä, että hyvinvointialueella henkilöstöä täytyy informoida selkeästi, mitä kanavaa pitkin mistäkin raportoidaan.
Jatkossa tulee kiinnittää myös vielä enemmän huomiota tiedon lisäämiseen ja henkilöstön yhteisen ymmärryksen muodostamiseen rakenteellisesta sosiaalityöstä. Raportoijien täytyy osata tunnistaa yhteiskunnan eriarvoistavia ja syrjiviä rakenteita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään (Kairala, Lähteinen ja Tiitinen Mullalyyn 2007 viitaten). Yhtenäinen perehdytys ja koulutukset lisäävät myös raportoinnin tasalaatuisuutta ja vertailtavuutta.
Pohjois-Savossa rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen malli perustui kahteen toisiaan tukevaan kokonaisuuteen: alueellisen rakenteellisen sosiaalityön työryhmän työskentelyyn sekä Varkaudessa toteutettuun sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilottiin. Lisäksi henkilöstöltä kerättiin kokemuksia Kuopion sosiaalisen raportoinnin lomakkeesta. Työskentely kytkeytyi myös THL:n rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston toimintaan hanketyöntekijän kautta, mikä turvasi alueellisen työn etenemistä samaan suuntaan kansallisen kehittämistyön kanssa.
Toimintamallissa alueellinen työryhmä jäsensi ja mallinsi rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin tekemisen tapoja, rakenteita ja prosesseja. Pilotista ja Kuopiossa jo aiemmin käyttöön otetusta sosiaalisen raportoinnin mallista saatiin tietoa työryhmän kehittämistyötä varten. Työryhmä kokoontui Teamsin välityksellä yhteensä seitsemän kertaa. Työskentelyssä hyödynnettiin mm. Jamboardia ja Teamsin pienryhmätiloja. Työryhmän lopputuotoksena syntyi esitys Pohjois-Savon sosiaalisen raportoinnin mallista.
Varkauden pilotissa otettiin käyttöön Wpro-järjestelmän kautta toteutettu sosiaalisen raportoinnin lomake. Lomake oli koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön käytössä Varkaudessa ja Joroisissa.
Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen työryhmä esittää sosiaalisen raportoinnin lomakkeen käytön juurruttamiseksi ja levittämiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella seuraavia toimenpiteitä:
-
Luodaan selkeät rakenteellisen sosiaalityön rakenteet ja prosessit.
-
Otetaan käyttöön yhtenäiset menetelmät.
-
Vahvistetaan tehtävän edellyttämä henkilöresurssi.
-
Kehitetään systemaattisesti rakenteellisen sosiaalityön osaamista ja käytäntöjä sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
-
Hyödynnetään rakenteellisen sosiaalityön tuottamaa tietoa kiinteänä osana hyvinvointialueen tietorakenteita ja tiedolla johtamista.
-
Otetaan yhtenäinen sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön systemaattisesti koko hyvinvointialueella esitetyn mallin mukaisesti.
-
Nimetään rakenteellisen sosiaalityön työryhmä.
-
Sisällytetään rakenteellinen sosiaalityö sosiaalihuollon henkilöstön perehdytykseen kaikilla organisaatiotasoilla.
-
Syvennetään rakenteellisen sosiaalityön osaamista koulutuksilla.
-
Nimetään työyksiköihin rakenteellisen sosiaalityön vastuuhenkilöt ja kootaan heistä verkosto vertaistuen ja vertaisoppimisen mahdollistamiseksi.
-
Varmistetaan riittävät resurssit rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen ja kehittämiseen hyvinvointialueella.
Rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä ja kehittämisessä tarvittavat resurssit muodostuvat työryhmän mukaan
- henkilöresursseista,
-
koulutuksista,
-
sosiaalisen raportoinnin lomakkeesta (Wprossa henkilöstömäärän mukaan),
-
tiedon julkaisusta ja näkyväksi tekemisestä.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen jatkuu näillä näkymin kansallisten suuntaviivojen ja niiden kanssa samassa linjassa olevan työryhmän esityksen mukaisesti RRP-hankkeessa, jossa tehdään yksityiskohtaisempi suunnitelma kehittämistyön juurruttamiseksi ja levittämiseksi.
Kehittämistyön tuloksena on syntynyt esitys, jonka pohjalta rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin kehittämistä on hyvä jatkaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Työryhmän jäsenet arvioivat oppineensa itse uutta työryhmätyöskentelyn aikana. Myös heidän ajatuksensa rakenteellisesta sosiaalityöstä olivat jäsentyneet. Työryhmäläiset arvioivat saavuttaneensa työskentelylle asetetut tavoitteet ja että työskentely vei eteenpäin rakenteellisen sosiaalityön tekemistä hyvinvointialueella. Lisäksi työryhmän esityksestä saatiin runsaasti myönteistä palautetta eri sidosryhmiltä.
Kuva
