POSOTE20: Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Pohjois-Savossa

Hankkeessa koottiin alueellinen rakenteellisen sosiaalityön työryhmä. Käytännön kokemuksia kehittämistyön tueksi saatiin Varkauden sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotista. Tuotoksena syntyi esitys Pohjois-Savon sosiaalisen raportoinnin mallista.

Toimintamallin nimi
POSOTE20: Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Pohjois-Savossa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Hankkeessa koottiin alueellinen rakenteellisen sosiaalityön työryhmä. Käytännön kokemuksia kehittämistyön tueksi saatiin Varkauden sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotista. Tuotoksena syntyi esitys Pohjois-Savon sosiaalisen raportoinnin mallista.

Toteutuspaikka
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

23.08.2022

Viimeksi muokattu

10.01.2023
Ratkaisun perusidea

Pohjois-Savossa rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen malli perustui kahteen toisiaan tukevaan kokonaisuuteen: alueellisen rakenteellisen sosiaalityön työryhmän työskentelyyn sekä Varkaudessa toteutettuun sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilottiin. Lisäksi henkilöstöltä kerättiin kokemuksia Kuopion sosiaalisen raportoinnin lomakkeesta. Työskentely kytkeytyi myös THL:n rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston toimintaan hanketyöntekijän kautta, mikä turvasi alueellisen työn etenemistä samaan suuntaan kansallisen kehittämistyön kanssa.

Toimintamallissa alueellinen työryhmä jäsensi ja mallinsi rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin tekemisen tapoja, rakenteita ja prosesseja. Pilotista ja Kuopiossa jo aiemmin käyttöön otetusta sosiaalisen raportoinnin mallista saatiin tietoa työryhmän kehittämistyötä varten. Työryhmä kokoontui Teamsin välityksellä yhteensä seitsemän kertaa. Työskentelyssä hyödynnettiin mm. Jamboardia ja Teamsin pienryhmätiloja. Työryhmän lopputuotoksena syntyi esitys Pohjois-Savon sosiaalisen raportoinnin mallista.

Varkauden pilotissa otettiin käyttöön Wpro-järjestelmän kautta toteutettu sosiaalisen raportoinnin lomake. Lomake oli koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön käytössä Varkaudessa ja Joroisissa. 

Toimintaympäristö

Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään valtakunnallisesti osana sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa. Kehittämistyön tavoitteena on muodostaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan ja miten sitä tehdään, mikä lisää rakenteellisen sosiaalityön tekemisen edellytyksiä. Samalla rakenteellisen sosiaalityön tuottama tieto halutaan viedä hyvinvointialueilla osaksi tiedolla johtamisen rakenteita ja käytäntöjä.

Pohjois-Savossa on Diakin Huono-osaisuus Suomessa -karttasovelluksen mukaan kolmanneksi eniten huono-osaisuutta summamuuttujilla mitattuna. Niin huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset, taloudelliset yhteydet kuin inhimillinen huono-osaisuuskin ovat maan keskiarvoa korkeammalla, osittain jopa tilastojen kärkipäässä. Lisäksi Pohjois-Savo on koko maan sairastavin maakunta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistoiminnassa kohderyhmänä olivat sosiaalialan ammattilaiset. Työrukkasena toimi alueellinen työryhmä, jossa oli jäseniä sosiaalityön eri palvelutehtävistä, positioista ja alueellisesti kattavasti. Lisäksi kerättiin palautetta sosiaalihuollon henkilöstöltä ja kuultiin sosiaalijohtoa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen työryhmä esittää sosiaalisen raportoinnin lomakkeen käytön juurruttamiseksi ja levittämiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella seuraavia toimenpiteitä:

  1. Luodaan selkeät rakenteellisen sosiaalityön rakenteet ja prosessit. 

  1. Otetaan käyttöön yhtenäiset menetelmät. 

  1. Vahvistetaan tehtävän edellyttämä henkilöresurssi.  

  1. Kehitetään systemaattisesti rakenteellisen sosiaalityön osaamista ja käytäntöjä sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. 

  1. Hyödynnetään rakenteellisen sosiaalityön tuottamaa tietoa kiinteänä osana hyvinvointialueen tietorakenteita ja tiedolla johtamista. 

  1. Otetaan yhtenäinen sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön systemaattisesti koko hyvinvointialueella esitetyn mallin mukaisesti. 

  1. Nimetään rakenteellisen sosiaalityön työryhmä.  

  1. Sisällytetään rakenteellinen sosiaalityö sosiaalihuollon henkilöstön perehdytykseen kaikilla organisaatiotasoilla. 

  1. Syvennetään rakenteellisen sosiaalityön osaamista koulutuksilla. 

  1. Nimetään työyksiköihin rakenteellisen sosiaalityön vastuuhenkilöt ja kootaan heistä verkosto vertaistuen ja vertaisoppimisen mahdollistamiseksi. 

  1. Varmistetaan riittävät resurssit rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen ja kehittämiseen hyvinvointialueella. 

Rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä ja kehittämisessä tarvittavat resurssit muodostuvat työryhmän mukaan

  • henkilöresursseista,
  • koulutuksista, 

  • sosiaalisen raportoinnin lomakkeesta (Wprossa henkilöstömäärän mukaan), 

  • tiedon julkaisusta ja näkyväksi tekemisestä. 

Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen jatkuu näillä näkymin kansallisten suuntaviivojen ja niiden kanssa samassa linjassa olevan työryhmän esityksen mukaisesti RRP-hankkeessa, jossa tehdään yksityiskohtaisempi suunnitelma kehittämistyön juurruttamiseksi ja levittämiseksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön tuloksena on syntynyt esitys, jonka pohjalta rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin kehittämistä on hyvä jatkaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Työryhmän jäsenet arvioivat oppineensa itse uutta työryhmätyöskentelyn aikana. Myös heidän ajatuksensa rakenteellisesta sosiaalityöstä olivat jäsentyneet. Työryhmäläiset arvioivat saavuttaneensa työskentelylle asetetut tavoitteet ja että työskentely vei eteenpäin rakenteellisen sosiaalityön tekemistä hyvinvointialueella. Lisäksi työryhmän esityksestä saatiin runsaasti myönteistä palautetta eri sidosryhmiltä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen työryhmätyöskentelyn ja pilotoinnin keinoin edellyttää

  • johdon sitoutumista ja tukea,
  • työaikaa ja osaamista työryhmätyöskentelyn suunnitteluun, vetämiseen ja tuotetun aineiston kokoamiseen,
  • monipuolista, osaavaa ja rakenteellisesta sosiaalityöstä innostunutta toimijajoukkoa (työryhmä) ja aikaa työryhmätyöskentelyyn osallistumiseen,
  • työaikaa pilotointiin (valmistelu, toteutus, kokemusten keruu ja yhteenveto),
  • työaikaa sosiaalisen raportoinnin lomakkeiden käsittelyyn siihen määritellyiltä vastuutahoilta.

Työryhmätyöskentely kannattaa aloittaa yhteisen ymmärryksen muodostamisella rakentamisella sosiaalityöllä. Toisaalta määrittelytyöhön täytyy todennäköisesti palata matkan varrella monta kertaa, kun tieto lisääntyy ja ajatukset jäsentyvät.

Sosiaalisen raportoinnin lomakkeen käyttöönottoa on pilotoitu jo jonkin verran eri alueilla. Taustatyöt pilotointien toteutuksesta ja arvioinnin tuloksista kannattaa tehdä perusteellisesti. Varkauden pilotoinnin osalta tärkeimmät opit ovat olleet sosiaalisen raportoinnin levittäminen ja juurruttaminen toimintaan tiimien kautta sekä jatkuvan tiedottamisen tärkeys. Lomakkeiden käsittelylle, käsittelyn etenemisen dokumentoinnille ja lomakkeen lähettäjän tiedottamiseen tulee myös olla riittävästi aikaa ja sitoutumista.

Toimintamallia (työryhmätyöskentely + pilotointi) voi soveltaa eri kohderyhmille, eri substansseissa ja eri toimintaympäristöissä. Toimintamallin tuotoksena syntynyttä esitystä sosiaalisen raportoinnin mallista lähdetään testaamaan alueellisesti RRP-rahoituksen puitteissa.