Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Psykofyysinen fysioterapia sote-keskuksissa Päijät-Hämeessä

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Psykofyysinen fysioterapia osana sosiaali- ja terveyskeskuksen moniammatillista tiimityötä Päijät-Hämeessä. 

Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) mukaan hyvinvointialueen tulee edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteentoimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. 

Suomalaisten fyysinen terveys on parantunut, mutta siitä huolimatta mielenterveydenhäiriöt ovat kuitenkin kasvussa. Nykyään yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Päijät-Hämeessä haasteellisuutta lisää matala koulutustaso yhdistettynä korkeaan työttömyyteen, joka heijastuu yleiseen terveystilanteeseen, ja alueen sairastavuus on keskimääräistä suurempaa. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen väestön palveluntarpeen kehittyminen vaatii merkittäviä muutoksia alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. Päijät-Hämeen tulevaisuuden sote-keskuksen toimintamallia uudistetaan huomioiden yhdenmukaiset sote-palvelut, asiakkaiden palvelutarve, laadukas ja vaikuttava palvelutuotanto sekä kustannustehokkuus. 

Päijät-Hämeen palveluverkkoselvitys huomioiden psykofyysistä fysioterapiaa tuotetaan laajan palvelun sote-keskuksissa. Psykofyysisen fysioterapian pilotin toimintaympäristönä on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman toiminnan sote-keskukset Hollola ja Heinola, jonne palvelu tuodaan asiakkaille lähipalveluksi. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Moniammatillisen tiimityön malli on osa laajempaa kehittämiskokonaisuutta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vuonna 2019 alkaneessa Muutosohjelmassa. Tavoitteena on tuottaa päijäthämäläisille yhdenmukaiset sote-keskuspalvelut, jotka toimivat maakunnallisena kokonaisuutena siten, että palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja ovat asiakkaan näkökulmasta oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia.

Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jonka tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen. Psykofyysinen fysioterapiapalvelu tuodaan yhdeksi työmenetelmäksi osaksi asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutusta Hollolan ja Heinolan sote-keskusten moniammatillisissa tiimeissä. Päijät-Hämeessä ryhdytään huomioimaan yhä enemmän psyykkisten kysymysten roolia ja merkitystä asiakkaan yksilöllisissä tilanteissa, kun taustalla on somaattinen vaiva ja pitkittyneitä kiputiloja.  Psykofyysisen fysioterapian ratkaisut ovat osa mielenterveys- ja päihdetyön systeemistä kehittämistä Päijät-Hämeessä siten, että asiakkaiden hoitoa vahvistetaan kehollisin menetelmin. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas:  Asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia ja moniulotteisia. Asiakkailla voi ilmetä pitkittyneitä kiputiloja, stressioireilua, unettomuutta, uupumusta, väsymysoireita ja elämänlaatua heikentäviä toiminnallisia häiriöitä.  Asiakkaan tarpeet ja tavoitteet määritellään asiakkaan lähtötilanteen, voimavarojen, valmiuksien ja elämäntilanteen perusteella. Psykofyysisen fysioterapian kokemuksellisen oppimisen kautta asiakas saa voimavaroja, selviytymiskeinoja ja toimintamalleja arjessa pärjäämiseensä. 

Ammattilainen:  Sote-keskusten tiimeissä on noussut tarve ohjata asiakkaita psykofyysiseen fysioterapiaan. Asiakkaiden tilanteet ovat monimuotoisia, vaativat kokonaisvaltaisen näkökulman tarkastelua sekä suunnitelmallista työotetta. 

Tiimien ammattilaisilla on tarvetta ohjeille asiakkaan psykofyysisen fysioterapian palvelutarpeen tunnistamiseksi ja turvaamaan asiakkaiden sujuvaa palveluun pääsyä. Lisäksi on tarvetta saada lisää tietoa psykofyysisestä fysioterapiasta ja sen erilaisista menetelmistä osana asiakkaiden kokonaisvaltaista hoitoa.  

Moniammatillisissa tiimeissä korostuu monialaisen yhteistyön merkitys ja osaamisen laajentaminen. Psykofyysisen fysioterapian ammattilainen vahvistaa ja tukee erityisosaamisellaan tiimejä. 

Organisaatio: Tarve laajentaa psykofyysisen fysioterapian palvelutuotantoa ja osaamista laajan palvelun sote-keskuksiin. Tarve kehittää ammattihenkilöiden työnjakoa siten, että asiakasta palvelevat moniammatilliset tiimit ja tiimien tukena ovat erikoistason ammattilaiset. Tällä turvataan asiakkaiden tarpeen mukainen ja oikea-aikainen palvelu. 

Yhteiskunta:  Sote-uudistuksessa yksi painopistealue on peruspalvelujen kehittäminen. Terveydenhuollon peruspalveluissa on noussut tarve tuottaa sujuvasti psykofyysistä fysioterapiaa osana asiakkaiden palvelukokonaisuuksia terveydenhuollon hoitotakuu huomioiden. 

Suomalaisten mielenterveydenhäiriöt kuormittavat yhteiskuntaamme erittäin paljon henkisesti ja taloudellisesti. Työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt jyrkkään kasvuun, joten tarvitsemme erilaisia apukeinoja ja toimintamalleja tilanteen helpottamiseksi. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Psykofyysisen fysioterapian toimintamallin kehittämistyöhön osallistuivat Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeet asiantuntijat, kuntoutuksen tulosalueen esihenkilöt, tiimien sote-ammattilaiset ja psykofyysistä fysioterapiaa työssään toteuttavat fysioterapeutit. 

Keskeisessä asemassa kehittämistyössä oli psykofyysisen fysioterapian pilotissa työskentelevä fysioterapeutti. Onnistuneeseen pilottiin liittyy olennnaisena osana psykofyysisen fysioterapian jalkauttaminen käytännön toiminnaksi. Fysioterapeutti rakensi sekä tuki osaltaan tiimeissä säännöllisesti yhteistyötä,  viestintää,  ohjeistusta ja toiminnan muutosta. Lisäksi hänen perustehtäväkseen kuului psykofyysisen fysioterapian vastaanottotyö, jonka kautta nostimme asiakaskokemusta esille sekä mallinsimme psykofyysisen fysioterapian käsikirjaa työvälineeksi. 

Tavoiteltu muutos

Muutoksen tavoitteena on tuottaa psykofyysistä fysioterapiapalvelua osana moniammatillista tiimityötä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Pilotin toimipaikoiksi valikoituivat oman tuotannon sote-keskukset Hollolassa ja Heinolassa. 

Psykofyysisen fysioterapian henkilöstön osaamisen vahvistamisen suunnitelma on tehty siten, että palvelun tuottaminen on jatkossa mahdollista laajan palvelun sote-keskuksissa. Osa fysioterapeuteista osallistuu psykofyysisen fysioterapian täydennyskoulutukseen palvelun tuottamisen pätevyyden saamiseksi, ja lisäksi laajempi joukko tutustuu psykofyysisen fysioterapian viitekehyksen perusteisiin ja syventää kokemuksellisia harjoitustaitojaan. 

Tavoitteena on edistää psykofyysisen fysioterapian tunnettavuutta sekä ammattilaisten että asiakkaiden keskuudessa.  On tärkeää oppia tuntemaan ja tietämään toisen sote-ammattilaisen asiantuntijuus asiakkaalle laadukkaan palvelun tuottamisessa.

Moniammatillisten tiimien sote-ammattilaisille laaditaan työvälineeksi psykofyysisen fysioterapian käsikirja tukemaan asiakkaan palvelutarpeen tunnistamista ja ohjaamista palveluun.  

Moniammatillisen tiimityön avulla pyritään tukemaan asiakkaiden oikea-aikaista palvelun saatavuutta ja yhdenmukaisuutta Päijät-Hämeessä. Asiakas saa tarpeidensa mukaisen palvelun, jolla edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. 

Muutoksen mittaaminen

Psykofyysisen fysioterapian pilotin muutoksen seuranta toteutetaan asiakasmääriä seuraamalla. 

Asiakaskokemusta mitataan GRC-kysymyksellä viimeisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Global Rating of Change (GRC): Millainen on nykyinen vointisi verrattuna siihen, millainen se oli ennen tämän kuntoutusjakson aloitusta? 

Työntekijäkokemusta kartoitetaan säännöllisissä eri kokoonpanoilla tapahtuvissa yhteiskehittämisen kokouksissa; fysioterapeutit, esihenkilöt ja johto. 

Toteutussuunnitelma
  • Yhteiskehittäminen sote-keskusten moniammatillisten tiimien kanssa  
  • Säännölliset kehittämiskokoukset pilotin fysioterapeutin, psykofyysisten fysioterapeuttien ja ensihenkilöiden kanssa 
  • Kuntoutuksen johdon kanssa tehtävä säännöllinen yhteistyö (linjattavat/päätettävät asiat)
  • Kansallinen yhteistyö ja koulutukset
  • Kuntoutuksen valtakunnallinen kehittäminen ja benchmarkkaus 
  • Tiedonkeruu ja ajankohtaiset julkaisut
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilotin kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka tarvitsevat psykofyysistä fysioterapiaa pääasiallisena terapiamuotona. Kyseessä on vaativa psykofyysinen fysioterapia. Asiakkaalla on taustallaan somaattinen vaiva, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauden tai pitkäaikaissairauden aiheuttama pitkittynyt ja vaikea kiputila, joka aiheuttaa asiakkaalle työ- ja toimintakyvyn häiriöitä. 

Psykofyysinen fysioterapia soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa asiakkaan kanssa työskentely edellyttää verkostomaista, moniammatillista työotetta tai käytössä on monia erikoissairaanhoidon palveluja. Psykofyysistä fysioterapiaa toteutetaan yksilö- tai ryhmäterapiana. Psykofyysisen fysioterapian tavoitteet ja kertamäärät määritellään yksilöllisesti yhteistyössä fysioterapeutin ja asiakkaan kanssa.

Psykofyysistä fysioterapiaa voidaan suositella asiakkaalle, jolla on:

  • pitkittyneitä tai kroonisia kipuja,
  • long-covid eli pitkittynyt koronatauti
  • uupumus tai krooninen väsymysoireyhtymä
  • toiminnallinen häiriö, joka heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua
  • neurologisten tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamia toimintakykyhäiriöitä sekä näihin liittyen joku/jotkut seuraavista:
    • stressioireita, unihäiriöitä, jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta tai uupumusta,
    • masennusta tai muita mielenterveyden ongelmia,
    • hankaluuksia oman kehon tiedostamisessa,
    • traumasta tai post-traumaattisesta stressireaktiosta aiheutuvia fyysisiä oireita,
    • neuropsykiatriset haasteet,
    • syömiseen liittyviä häiriöitä

Asiakasymmärrystä on kerrytetty osallistamalla kokemusasiantuntijoita prosessityöskentelyyn sekä vuorovaikutteisesti asiakkaiden kanssa osana palvelutuotannon pilottia. 

Ratkaisun perusidea

Asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen arvioiminen ja lähetteen tekeminen psykofyysiseen fysioterapiaan tapahtuu sote-keskuksen moniammatillisessa tiimissä osana asiakkaan suunnitelmallista palvelun toteutusta. Jos asiakkaalla on hoitosuhde fysiatrian poliklinikalle tai kuntoutustutkimusyksikköön, voidaan näistä yksiköistä tehdä lähete psykofyysiseen fysioterapiaan joko erikoissairaanhoidon terapeutille tai perustasolle sote-keskukseen.

Asiakas ohjataan varamaan aika psykofyysiseen fysioterapiaan kuntoutuksen keskitetystä  ajanvarauksesta. Psykofyysistä fysioterapiaa tekevä fysioterapeutti voi myös tehdä asiakkaalle ajanvarauksen tiimissä käytyjen keskustelujen, potilastietojärjestelmä Lifecaren viestien sekä asiakastilanteen laaja-alaisemman selvittelyn perusteella.

Psykofyysinen fysioterapia perustuu vaikuttavaan, tavoitteelliseen ja mitattavaan toimintaan. Tutkimuksessa ja arvioinnissa voidaan hyödyntää kehontutkimisen voimavarasuuntaista ROBE-menetelmää, jossa fysioterapeutti kartoittaa yhdessä tutkittavan kanssa hänen voimavarojaan tutkimalla asentoa, hengitystä, liikkuvuutta ja lihaksistoa, sekä havainnoimalla autonomisen hermoston reaktioita ja kehonkuvan eheyttä. 

Psykofyysisen fysioterapian tavoitteet määräytyvät asiakkaan omien tavoitteiden, voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan.  Tavoitteiden tulee olla realistisia ja riittävän yksilöityjä. Psykofyysisen fysioterapian vaikuttavuuden arvioinnissa korostuu asiakkaan subjektiivinen kokemus. Psykofyysistä fysioterapiaa toteutetaan yksilö- tai ryhmäterapiana asiakkaan yksilöllinen tilanne ja tarpeet huomioiden. Käyntejä voi olla enintään 20 kertaa vuodessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) antaa fysioterapeutille oikeuden tehdä tehtäviä, joihin hän on saanut valmiudet koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella. Ennen psykofyysisen fysioterapiatoiminnan aloittamista työnantajan tulee järjestää fysioterapeuteille täydennyskoulutusta. Suomessa koulutussuositus on vähintään 15 opintopistettä, ja tämänkin jälkeen suositellaan vielä vähintään 15 op:n lisäkoulutusta esimerkiksi erilaisilla psykofyysiseen viitekehykseen liittyvillä menetelmäopinnoilla. Psykofyysisen fysioterapian asiantuntijuutta voi täydentää myös muillakin fysioterapia-alan koulutuskokonaisuuksilla kuten muun muassa rentoutus-, kehotietoisuus-, hengitys- ja kipukoulutuksilla (Suomen Psykofyysisen Fysioterapian Yhdistys).

Moniammatillisen tiimimallin kannalta keskeistä on fysioterapeutin luonnollinen ja tiivis työskentely osana tiimejä. Keskeisesti tiimityöskentelyyn kuuluu asiantuntijuuden jakaminen. Tärkeää on oppia tuntemaan ja tietämään toisen sote-ammattilaisen asiantuntijuus asiakkaan palvelutarpeen tunnistamisessa ja palveluun ohjaamisessa sekä laadukkaan palvelun tuottamisessa. 

Asiakkaiden ohjautumista psykofyysiseen fysioterapiaan tukee toimintamallin ja ohjeiden selkeä kuvaus. Toimintaohjeita tulee kerrata ammattilaisille, jotta ne tulisivat osaksi arjen työskentelyä tiimeissä. 

Psykofyysistä fysioterapiaa toteuttava fysioterapeutti tarvitsee tietoturvallisen vastaanottohuoneen, jossa asiakkaan tutkiminen, kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä. Keskeisten kuntoutusvälineiden hankinta on välttämätöntä, esim. hoitopöytä,  erilaisia kuntoutusvälineitä, puhelin, tietokone kirjaamiseen ja tulostin kotiharjoitteluohjeille.   

Vinkit toimintamallin soveltajille

Psykofyysisen fysioterapian järjestäminen vaatii fysioterapeutin täydennyskoulutuksen, koulutussuositus Suomessa on vähintään 15 opintopistettä (Suomen Psykofyysisen Fysioterapian Yhdistys).  

Psykofyysisen fysioterapian toimintamallin suunnittelussa on hyvä huomioida käytettävissä olevat resurssit varmistamaan toimintavarmuutta. 

Psykofyysisen fysioterapian palveluprosessi, keskeiset toimintaperiaatteet, ohjeet ja menetelmät kannattaa dokumentoida ammattilaisille työvälineiksi koulutuksia unohtamatta.  

Säännöllinen viestintä on toimintamallin juurruttamista yhtälailla, kuin ammattilaisten kohtaaminen ja kuuntelu.

Johdon tuki ja tarvittavat linjaukset työskentelyn aikana on turvattava.

Huomioitava on riittävä resurssointi kehittämisen tehtäviin, kuten esimerkiksi toimintamallin suunnittelu, aikataulutus, riskien arviointi, resurssien hallinta, toimintamallin jalkauttaminen ja seuranta. Sote-ammattilaisten vastuulle kuuluu ymmärtää työ ja konteksti, ja kehittäjän rooliin kuuluu kehittämisen tukeminen, toiminnan suunnittelu tavoitelähtöisesti yhteiskehittämisen menetelmin ja kokonaisprosessin johtaminen. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Moniammatilliset tiimit ovat toiminnassa ja fysioterapian erikoisala psykofyysinen fysioterapia on yhteensovitettu tiimimallin palvelukokonaisuuteen. 

Psykofyysisen fysioterapian toimintamalli ja ohjeet on määritelty sekä kuvattu ammattilaisille työvälineeksi. 

Tiimien sote-ammattilaiset on koulutettu psykofyysisen fysioterapian tunnistamiseen sekä palveluun ohjaamiseen ja sen sisältöihin osana asiakkaan palvelukokonaisuutta. 

Sote-keskuksen tiimeistä on aloitettu asiakkaiden ohjaaminen psykofyysiseen fysioterapiaan Hollolassa ja Heinolassa. Psykofyysinen fysioterapia on tullut sote-ammattilaisille tutummaksi. 

Yhteenvetona on laadittu Psykofyysisen fysioterapian käsikirja. Käsikirjan avulla linjataan psykofyysisen fysioterapian keskeiset toimintaperiaatteet ja lisäksi se toimii sote-ammattilaisille työvälineenä asiakkaiden ohjaamiseksi palveluun.