Psykofyysinen fysioterapia sote-keskuksissa Päijät-Hämeessä
Psykofyysinen fysioterapia osana sosiaali- ja terveyskeskuksen moniammatillista tiimityötä Päijät-Hämeessä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Psykofyysinen fysioterapia osana sosiaali- ja terveyskeskuksen moniammatillista tiimityötä Päijät-Hämeessä.
Toimintamallin kuvaus
Asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen arvioiminen ja lähetteen tekeminen psykofyysiseen fysioterapiaan tapahtuu sote-keskuksen moniammatillisessa tiimissä osana asiakkaan suunnitelmallista palvelun toteutusta. Jos asiakkaalla on hoitosuhde fysiatrian poliklinikalle tai kuntoutustutkimusyksikköön, voidaan näistä yksiköistä tehdä lähete psykofyysiseen fysioterapiaan joko erikoissairaanhoidon terapeutille tai perustasolle sote-keskukseen.
Asiakas ohjataan varamaan aika psykofyysiseen fysioterapiaan kuntoutuksen keskitetystä ajanvarauksesta. Psykofyysistä fysioterapiaa tekevä fysioterapeutti voi myös tehdä asiakkaalle ajanvarauksen tiimissä käytyjen keskustelujen, potilastietojärjestelmä Lifecaren viestien sekä asiakastilanteen laaja-alaisemman selvittelyn perusteella.
Psykofyysinen fysioterapia perustuu vaikuttavaan, tavoitteelliseen ja mitattavaan toimintaan. Tutkimuksessa ja arvioinnissa voidaan hyödyntää kehontutkimisen voimavarasuuntaista ROBE-menetelmää, jossa fysioterapeutti kartoittaa yhdessä tutkittavan kanssa hänen voimavarojaan tutkimalla asentoa, hengitystä, liikkuvuutta ja lihaksistoa, sekä havainnoimalla autonomisen hermoston reaktioita ja kehonkuvan eheyttä.
Psykofyysisen fysioterapian tavoitteet määräytyvät asiakkaan omien tavoitteiden, voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan. Tavoitteiden tulee olla realistisia ja riittävän yksilöityjä. Psykofyysisen fysioterapian vaikuttavuuden arvioinnissa korostuu asiakkaan subjektiivinen kokemus. Psykofyysistä fysioterapiaa toteutetaan yksilö- tai ryhmäterapiana asiakkaan yksilöllinen tilanne ja tarpeet huomioiden. Käyntejä voi olla enintään 20 kertaa vuodessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) mukaan hyvinvointialueen tulee edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteentoimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.
Suomalaisten fyysinen terveys on parantunut, mutta siitä huolimatta mielenterveydenhäiriöt ovat kuitenkin kasvussa. Nykyään yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Päijät-Hämeessä haasteellisuutta lisää matala koulutustaso yhdistettynä korkeaan työttömyyteen, joka heijastuu yleiseen terveystilanteeseen, ja alueen sairastavuus on keskimääräistä suurempaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen väestön palveluntarpeen kehittyminen vaatii merkittäviä muutoksia alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. Päijät-Hämeen tulevaisuuden sote-keskuksen toimintamallia uudistetaan huomioiden yhdenmukaiset sote-palvelut, asiakkaiden palvelutarve, laadukas ja vaikuttava palvelutuotanto sekä kustannustehokkuus.
Päijät-Hämeen palveluverkkoselvitys huomioiden psykofyysistä fysioterapiaa tuotetaan laajan palvelun sote-keskuksissa. Psykofyysisen fysioterapian pilotin toimintaympäristönä on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman toiminnan sote-keskukset Hollola ja Heinola, jonne palvelu tuodaan asiakkaille lähipalveluksi.
Pilotin kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka tarvitsevat psykofyysistä fysioterapiaa pääasiallisena terapiamuotona. Kyseessä on vaativa psykofyysinen fysioterapia. Asiakkaalla on taustallaan somaattinen vaiva, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauden tai pitkäaikaissairauden aiheuttama pitkittynyt ja vaikea kiputila, joka aiheuttaa asiakkaalle työ- ja toimintakyvyn häiriöitä.
Psykofyysinen fysioterapia soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa asiakkaan kanssa työskentely edellyttää verkostomaista, moniammatillista työotetta tai käytössä on monia erikoissairaanhoidon palveluja. Psykofyysistä fysioterapiaa toteutetaan yksilö- tai ryhmäterapiana. Psykofyysisen fysioterapian tavoitteet ja kertamäärät määritellään yksilöllisesti yhteistyössä fysioterapeutin ja asiakkaan kanssa.
Psykofyysistä fysioterapiaa voidaan suositella asiakkaalle, jolla on:
- pitkittyneitä tai kroonisia kipuja,
- long-covid eli pitkittynyt koronatauti
- uupumus tai krooninen väsymysoireyhtymä
- toiminnallinen häiriö, joka heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua
- neurologisten tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamia toimintakykyhäiriöitä sekä näihin liittyen joku/jotkut seuraavista:
- stressioireita, unihäiriöitä, jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta tai uupumusta,
- masennusta tai muita mielenterveyden ongelmia,
- hankaluuksia oman kehon tiedostamisessa,
- traumasta tai post-traumaattisesta stressireaktiosta aiheutuvia fyysisiä oireita,
- neuropsykiatriset haasteet,
- syömiseen liittyviä häiriöitä
Asiakasymmärrystä on kerrytetty osallistamalla kokemusasiantuntijoita prosessityöskentelyyn sekä vuorovaikutteisesti asiakkaiden kanssa osana palvelutuotannon pilottia.
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) antaa fysioterapeutille oikeuden tehdä tehtäviä, joihin hän on saanut valmiudet koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella. Ennen psykofyysisen fysioterapiatoiminnan aloittamista työnantajan tulee järjestää fysioterapeuteille täydennyskoulutusta. Suomessa koulutussuositus on vähintään 15 opintopistettä, ja tämänkin jälkeen suositellaan vielä vähintään 15 op:n lisäkoulutusta esimerkiksi erilaisilla psykofyysiseen viitekehykseen liittyvillä menetelmäopinnoilla. Psykofyysisen fysioterapian asiantuntijuutta voi täydentää myös muillakin fysioterapia-alan koulutuskokonaisuuksilla kuten muun muassa rentoutus-, kehotietoisuus-, hengitys- ja kipukoulutuksilla (Suomen Psykofyysisen Fysioterapian Yhdistys).
Moniammatillisen tiimimallin kannalta keskeistä on fysioterapeutin luonnollinen ja tiivis työskentely osana tiimejä. Keskeisesti tiimityöskentelyyn kuuluu asiantuntijuuden jakaminen. Tärkeää on oppia tuntemaan ja tietämään toisen sote-ammattilaisen asiantuntijuus asiakkaan palvelutarpeen tunnistamisessa ja palveluun ohjaamisessa sekä laadukkaan palvelun tuottamisessa.
Asiakkaiden ohjautumista psykofyysiseen fysioterapiaan tukee toimintamallin ja ohjeiden selkeä kuvaus. Toimintaohjeita tulee kerrata ammattilaisille, jotta ne tulisivat osaksi arjen työskentelyä tiimeissä.
Psykofyysistä fysioterapiaa toteuttava fysioterapeutti tarvitsee tietoturvallisen vastaanottohuoneen, jossa asiakkaan tutkiminen, kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä. Keskeisten kuntoutusvälineiden hankinta on välttämätöntä, esim. hoitopöytä, erilaisia kuntoutusvälineitä, puhelin, tietokone kirjaamiseen ja tulostin kotiharjoitteluohjeille.
Moniammatilliset tiimit ovat toiminnassa ja fysioterapian erikoisala psykofyysinen fysioterapia on yhteensovitettu tiimimallin palvelukokonaisuuteen.
Psykofyysisen fysioterapian toimintamalli ja ohjeet on määritelty sekä kuvattu ammattilaisille työvälineeksi.
Tiimien sote-ammattilaiset on koulutettu psykofyysisen fysioterapian tunnistamiseen sekä palveluun ohjaamiseen ja sen sisältöihin osana asiakkaan palvelukokonaisuutta.
Sote-keskuksen tiimeistä on aloitettu asiakkaiden ohjaaminen psykofyysiseen fysioterapiaan Hollolassa ja Heinolassa. Psykofyysinen fysioterapia on tullut sote-ammattilaisille tutummaksi.
Yhteenvetona on laadittu Psykofyysisen fysioterapian käsikirja. Käsikirjan avulla linjataan psykofyysisen fysioterapian keskeiset toimintaperiaatteet ja lisäksi se toimii sote-ammattilaisille työvälineenä asiakkaiden ohjaamiseksi palveluun.
Kansikuva
