#punkalaitumelaiset - Punkalaitumen kunnan markkinointikampanja

42 vapaaehtoista nykyistä tai entistä punkalaitumelaista saivat sosiaalisen median kanavat vapaaseen käyttöön viikon ajaksi vuorollaan. Tavoitteena oli tuoda monipuolisesti esiin Punkalaitumen vahvuuksia asukkaille, potentiaalisille muuttajille sekä matkailijoille.

Toimintaympäristö

Punkalaidun on pieni maaseutukunta Pirkanmaalla ”ihanan keskellä”, mutta silti verrattain tuntematon. Kunta on kärsinyt muuttotappiosta jo pitkään, ja sitä on yritetty kääntää muuttovoitoksi erilaisten hankkeiden ja kampanjoiden avulla. Vuonna 2012 televisiossa esitetty sarja ”Kunta nimeltä Punkalaidun” esitteli Punkalaidunta ja sen asukkaita monipuolisesti. Myöhemmin vuonna 2018 Punkalaitumen seurakunta yhdessä kunnan kanssa toteutti EU-rahoitteisen maaseudun kehittämishankkeen nimeltä Tule kotiin. Hankkeen ensimmäisessä osassa tavoitteena oli saada eläkkeellä olevia Punkalaitumella syntyneitä muuttamaan takaisin kotiin, ja hankkeen toisessa osassa vuonna 2019 kohderyhmänä olivat lapsiperheet. Tule kotiin -hanke esitteli monipuolisesti henkilötarinoiden kautta Punkalaidunta ja sen palveluita. Punkalaidun on siis markkinoinut itseään jo vuosia kuntalaisten avulla.

Punkalaitumen kuntastrategiassa vuosille 2018-2025 todetaan, että kunta markkinoi näkyvästi vahvuuksiaan ja on tunnettu turvallisena sekä yhteisöllisenä kuntana. Aikaisempien tutkimusten tulokset kuitenkin kertoivat, ettei Punkalaidun näy tarpeeksi myönteisesti esillä sosiaalisessa mediassa kuntalaisten mielestä. Kuntaa ei myöskään välttämättä ole haluttu suositella potentiaalisille muuttajille, vaikka nykyinen asukas on yleisesti kokenut olevansa tyytyväinen Punkalaitumeen asuinkuntana.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Erottuva kuntamarkkinointi on meille erityisen tärkeää pienikokoisena ja muuttotappiollisena maaseutukuntana. Kuten toimintaympäristön osuudessa kerrottiin, aikaisempien asukas- ja yritystyytyväisyystutkimusten tulosten perusteella Punkalaitumen ei koeta näkyvän tarpeeksi myönteisesti sosiaalisessa mediassa.

Punkalaitumen kuntastrategiassa vuosille 2018-2025 todetaan, että vahvuuksia markkinoidaan näkyvästi ja että Punkalaidun tunnetaan lähimaakunnissa turvallisena ja yhteisöllisenä kuntana. Edelleen erillinen elinvoimaohjelmamme korostaa erottuvaa kuntamarkkinointia sekä uusien asukkaiden, pienyritysten ja yrittäjien aktiivista houkuttelemista.

Koimme #punkalaitumelaiset-kampanjan erottuvaksi kuntamarkkinoinniksi, vaikka kampanjan perusideassa onkin paljon tuttuja elementtejä kuntamarkkinoinnin kentältä. Vaikka emme pystyneet ennustamaan tuotettua sisältöä ennalta, tiesimme kirjoitusten liittyvän vahvasti Punkalaitumen turvallisuuteen, luontoon sekä yhteisöllisyyteen ja vireään yhdistys- ja seuratoimintaan. Edellä kuvatut vahvuudet ovat strategian painopisteitä, Punkalaitumen vahvuuksia.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kuntaorganisaatio: Punkalaitumen kunnan osallisuus- ja viestintäohjeessa (2019) todetaan, että kunnan markkinoinnin lähtökohtana on avoin ja aktiivinen viestintä. Kehittämisen painopisteinä on esimerkiksi vuorovaikutteisuuden lisääminen yhdensuuntaisen viestinnän sijaan. Kuntaorganisaatio on aika ajoin saanut kritiikkiä sekä organisaation ulko-, että sisäpuolelta kuntamarkkinointiin liittyen. Halusimme kampanjan avulla aloittaa entistä avoimemman markkinointityön sekä kuntalaisten osallistamisen kuntamarkkinointiin liittyen.

Kuntalaiset: Taloustutkimuksen vuonna 2021 toteuttamassa asukastutkimuksessa tuloksista kävi ilmi, että tutkimukseen vastanneet eivät kokeneet Punkalaidunta vetovoimaisena kuntana eivätkä nähneet Punkalaitumen olevan myönteisesti sosiaalisessa mediassa esillä. Vaikka #punkalaitumelaiset-kampanjassa kuntaorganisaatio ei ollut suoranaisesti viestijän roolissa, kampanjan aikana saadun sekä sen jälkeen kerätyn palautteen perusteella kampanja auttoi kuntalaisia näkemään kunnan lisäksi kuntaorganisaationkin positiivisemmassa ja avoimemmassa valossa.

Kampanjalla halusimme osoittaa virkahenkilöille, luottamushenkilöille, kuntalaisille sekä muille, että Punkalaitumella on paljon tarjottavaa meille kaikille. Mukaan lähteneet vapaaehtoiset kaikki omalla tavallaan toivat erilaisia asioita ilmi niin Punkalaitumesta, kuin punkalaitumelaisuudestakin. Pyrimme muuttamaan ihmisten ajattelutapaa positiivisemmaksi ja halusimme heidän avartavan mielikuvaansa Punkalaitumesta, ja siinä koemme onnistuneemme kampanjan avulla.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tiia Korhonen, markkinointisihteeri: Tiia sai idean kampanjasta loppukesästä 2020, kun keskusteltiin aluebrändistä sekä tarinoista ja punkalaitumelaisuudesta. Kampanjan toteutussuunnitelma kehitettiin pikaisella aikataululla, ja jo marraskuussa alettiin etsiä vapaaehtoisia mukaan. Tiia kehitti kampanjan visuaalisen ilmeen, teki aikataulut, kontaktoi potentiaalisia hakijoita sekä toimi yhteyshenkilönä ja apuna kampanjaan lähteneiden kanssa. Tiia tuottaa sisällöt (tarvittaessa) somekanaville ja seuraa sekä analysoi tuloksia.

Aki Mikkola, elinvoimaluotsi: Aki toimi kampanjan aikana apuna erinäisissä tehtävissä. Aki tarjosi konsulttiapua sekä auttoi potentiaalisten punkalaitumelaisten etsinnässä hakuvaiheessa laajojen verkostojensa ansiosta. Aki on ollut enemmän kehittämistyössä mukana vuoden 2022 #punkalaitumelaisetyritykset -kampanjassa yrityspainotteisen työnsä puolesta.

Tuija Ojala, kunnanjohtaja: Tuija vastasi ennen kampanjaa maksullisesta mainonnasta sosiaalisen median alustoilla. Tuijalla on päävastuu kampanjasta.

Mukana kampanjan kehittämisessä toimi lisäksi hallinto- ja talousjohtaja Oili Mölsä. Neljän hengen ryhmä kokoontui noin 10 kertaa ennen kampanjan alkua, jolloin käytiin läpi kampanjasuunnitelmaa, hakijoiden houkuttelemista, aikataulua sekä jatkosuunnitelmia vuodelle 2022.

Tavoiteltu muutos

#punkalaitumelaiset-kampanjalla pyrimme vaikuttamaan kuntalaisten sekä potentiaalisten muuttajien mielikuvaan Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta. Tavoitteenamme oli kasvattaa Punkalaitumen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Halusimme tuoda enemmän esiin punkalaitumelaisuutta ja pienen kunnan suuria ja monipuolisia mahdollisuuksia. Mukaan lähteneiden avulla saimme tuotua enemmän esiin sitä, että pienestä maalaiskunnasta voi päätyä moneen eri maailmankolkkaan monenlaiseen elämäntilanteeseen.

Pyrimme hyödyntämään kampanja-aikana kerättyjä materiaaleja ja kuvia strategisemmassa ja laajemmalle levitetyssä asukasmarkkinoinnissa. Lisäksi tavoitteemme oli osoittaa, että Punkalaitumella on paljon tarjottavaa niin asukkaille kuin matkailijoillekin ympärivuotisesti.

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteenamme oli näkyä positiivisemmin sosiaalisessa mediassa sekä markkinoida Punkalaitumen vahvuuksia. Mittasimme kampanjan onnistumista (tarinoiden leviämistä ja ihmisten kiinnostuksen määrää kampanjaan yleensä) sosiaalisen median mittareilla (kattavuus, sitoutuneisuus, seuraajien määrä).

Kampanjan loppuun mennessä Facebookissa sivutykkääjiä oli noin 1300, Instagramissa seuraajia oli 640. Kampanjan tuloksia mitattiin Facebookin ja Instagramin omilla analytiikkatyökaluilla, postauksista syntyneillä keskusteluilla, kampanjasivuvierailujen määrällä, palautteella sekä seuraajamäärän kasvulla. Kampanja-aikana tavoitimme sosiaalisessa mediassa yhteensä melkein 100 000 käyttäjää ja kampanjan www-sivujen kautta noin 7000 käyttäjää. Keskusteluja sisällöistä käytiin vaihtelevasti. Yleisesti ottaen kaikkien sisällöt kuitenkin koskettivat ja herättivät keskustelua tavalla tai toisella joko livenä tai sosiaalisessa mediassa. Lähes 70 % palautteen antajista antoi arvosanan 5 (asteikolla 1-5) kampanjalle kokonaisuutena.

Toteutussuunnitelma

Pyrimme saamaan monipuolisen, nykyisten ja entisten punkalaitumelaisten hakijajoukon mukaan kampanjaan. Esittelimme kampanjaideaa ja hakemista mm. yhdistyksille ja lukiolaisille. Lisäksi kontaktoimme suoraan eri henkilöitä joko sosiaalisen median kautta tai puheluilla. Monipuolisen hakijajoukon ja näin ollen kampanjan sisällöntuottajien vuoksi koimme, että kampanja onnistui odotettua paremmin.

Mukaan lähteneille vapaiden käsien antaminen sisällön tuottamiseen vaikutti myös omalta osaltaan kampanjan onnistumiseen. Kuntaorganisaation luottamuksen ja sisällöntuottajien avoimuuden johdosta onnistuimme tuomaan rehellisesti ja osallistavasti Punkalaidunta ja sen vahvuuksia, mutta myös heikkouksia, esiin sosiaalisessa mediassa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

#punkalaitumelaiset-kampanjassa 42 viikon aikana saimme lukea ja kuulla, miltä Punkalaidun näyttää punkalaitumelaisten silmin. Nuorin mukana ollut oli 20-vuotias ja vanhin 76-vuotias. Punkalaitumella asuvien lisäksi mukana oli poismuuttaneita mutta kotiseuturakkaita, henkilöitä esimerkiksi Espoosta, Tampereelta, Turusta ja Ruotsin Ältasta. #punkalaitumelaisten joukossa oli muun muassa yrittäjiä, opiskelijoita, sairaanhoitajia, opettajia ja eläkeläisiä.

Kampanja-aikana julkaistiin 310 postausta: 310 tarinaa kotiseuturakkaudesta, elämästä, mahdollisuuksista ja muistoista. Kerätyn palautteen perusteella kampanjan koettiin onnistuneen. Lukijoiden mielestä oli mielenkiintoista lukea tuttujen ja tuntemattomien elämästä ja ajatuksista; ”Punkalaidun näyttäytyi kampanjan ansiosta virkeänä ja elävänä paikkakuntana, johon myös poismuuttaneilla on tiiviit siteet.” #punkalaitumelaiset pohtivat juuriaan ja kotiseutuaan monelta kantilta, ja kampanja muistutti lukijoita asioista Punkalaitumessa, jotka olivat jo päässeet unohtumaan.

Kampanjan kohderyhmäksi määriteltiin nykyiset ja entiset punkalaitumelaiset sekä maaseutuasumisesta kiinnostuneet. Mukaan lähteneiden sisällöntuottajien kirjo oli suurta emmekä tienneet etukäteen postauksien sisällöistä, joten emme tarkentaneet kohderyhmäämme enempää. Tavoitimme monipuolisesti, hieman viikosta ja sisällöntuottajasta riippuen, kaikenikäisiä erilaisissa elämäntilanteissa olevia ympäri Suomea, mutta erityisesti Etelä-Suomen alueella.

Jo Tule kotiin -hankkeen aikana tunnistettiin, että pääkaupunkiseudulla asuu paljon entisiä punkalaitumelaisia tai jonkin siteen Punkalaitumelle omaavia. Tästä syystä kohdistimme kampanjan markkinointia Punkalaitumen ja lähikaupunkien/-kuntien lisäksi pääkaupunkiseudulle. Hakuvaiheessa markkinoimme kampanjaa maksetuin mainoksin sekä sosiaalisessa mediassa että paikallislehdessä Punkalaitumen Sanomissa. Kontaktoimme myös suoraan potentiaalisia kampanjaan osallistuvia henkilöitä.

Markkinoimme kampanjaa kampanjan omilla sosiaalisen median kanavilla Facebookissa ja Instagramissa (@punkalaitumelaiset), paikallislehdessä Punkalaitumen Sanomissa, kunnan www-sivuilla sekä kunnan omissa sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi Alueviesti teki kampanjasta jutun.

Tavoitteenamme oli tuoda Punkalaidunta monipuolisesti esiin kuntalaisten kautta. Käytyjen keskustelujen ja palautteen määrä jo kampanja-aikana sekä mukaan lähteneiden rohkeus ja avoimuus yllättivät meidätkin. Kunta on saanut kiitosta erilaisemmasta markkinointikampanjasta kuin mihin aikaisemin on totuttu. Myös lukijoiden osallistuminen muisteluun ja tarinoiden kerrontaan oli positiivinen yllätys. Jokainen sosiaalisessa mediassa ilmestynyt tarina ja kuva koostettiin PDF-dokumentteihin kampanjasivuille viikon ja punkalaitumelaisen mukaan, ja niitä luetaan ahkerasti edelleen. #punkalaitumelaiset-sisällöt avasivat myös omien asukkaidemme silmiä Punkalaitumeen liittyen ja uskommekin, että kampanjan ansiosta asukkaat tulevat markkinoimaan kuntaa enemmän.

Ratkaisun perusidea

Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailu 2022:

Mitä punkalaitumelaisuus on? Mitä ja miten voisimme kertoa potentiaalisille asukkaille Punkalaitumesta vetovoimaisimmalla tavalla? Voimmeko valjastaa paikallisylpeyden ja kotiseuturakkauden asukasmarkkinointiin?

Näistä kysymyksistä Punkalaitumelle syntyi #punkalaitumelaiset-kampanja, joka oli käynnissä vuonna 2021. Parhaiten kunnasta tietävät sen asukkaat ja halusimme tuoda positiivisesti ja monipuolisesti esiin Punkalaidunta ja sen paikkoja, palveluita sekä ihmisiä. Vuonna 2021 helmikuusta marraskuuhun 42 entistä tai nykyistä punkalaitumelaista vapaaehtoista saivat tuottaa vapaasti sisältöä viikon ajan vuorollaan kampanjan sosiaalisen median tileille.

Kaikkien mukana olevien kanssa pidettiin tiivistä yhteyttä sisältöviikkoa ennen ja sen aikana. Mukaan lähteneet saivat itse päättää, tuottaisivatko sisällön kokonaan omin avuin sosiaaliseen mediaan, tai vaihtoehtoisesti lähettää sisällön kuntaan, ja huolehdimme sisällön eteenpäin someen.

Ennen kampanjan alkua päätimme järjestää 42 viikon aikana 6 äänestystä, joissa kerrallaan oli mukana 7 punkalaitumelaista. Lukijat saivat äänestää mieleisimmän sisällöntuottajan voittoon, ja voittaja sai 100 euron lahjakortin omavalintaiseen punkalaitumelaiseen liikkeeseen. Toivoimme äänestysten vaikuttavan hakemispäätökseen sekä viikon sisältöjen panostamiseen. Kampanjan jälkeen kerätty palaute osoitti, etteivät lukijat kokeneet äänestyksiä tarpeellisiksi, joten ne jätettiin vuoden -22 kampanjasta pois.

Kampanja-aikana jaettiin 6x100 euron lahjakortteja, jonka lisäksi toteutimme maksettua mainontaa sosiaalisessa mediassa 400 eurolla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ennen #punkalaitumelaiset-haun alkamista olimme jossain määrin huolestuneita siitä, saisimmeko riittävästi lähtijöitä mukaan. Koska emme rajoittaneet sisältöä millään lailla, meitä myös mietitytti sisällön kiinnostavuus yleisön silmissä. Olimme erittäin onnekkaita saadessamme niin monipuolisen joukon mukaan, jotka kaikki omalta osaltaan hyvinkin avoimesti ja laajasti kertoivat omista elämistään ja Punkalaitumen merkityksestä heille.

Kampanjan onnistumisen kannalta tärkeintä oli luonnollisesti tuotettu sisältö. #punkalaitumelaiset tekivät monipuolisesti ja itseohjautuen erilaisia sisältöjä: he olivat seuranneet aikaisempia viikkoja ja käsittelivät eri näkökulmista eri aihepiirejä, yksi teki koko viikkonsa tekstit Punkalaitumen murteella ja yksi haastatteli punkalaitumelaisia ihmisiä, joista koostettiin videoita Youtubeen.

Yhteistyön tekeminen ja kampanjavastaavan saavutettavuus olivat suuressa roolissa koko kampanjan ajan. Sisällöntuottajista muodostui tietynlainen yhteisö ja lukijat kokivat itsensä ainakin jossain määrissä osaksi tarinaa. Haun päätyttyä suurin työsarka liittyi aikataulun suunnitteluun. Hakijat olivat saaneet toivoa itselleen sopivaa viikkoa/kuukautta/vuodenaikaa ja kaikkien toiveet saatiin toteutettua, vaikkakin 42 henkilön viikkojen sopiminen veikin hieman aikaa. Hakulomakkeella kysyttiin hakijasta taustatietoja ja lomakkeelle sai myös kertoa oman viikkonsa sisällöstä, mikäli oli sitä jo suunnitellut. Vastaukset helpottivat aikataulun suunnittelua niin, että peräkkäin ei tullut samantyyppisiä ihmisiä vaan sisältö vaihteli.

Kampanjan aikana kampanjavastaava oli koko ajan tavoitettavissa, mikäli sisällöntuottajilla ilmeni ongelmia sosiaalisen median käytön suhteen. Tämä onkin saanut paljon kiitosta kampanjaan mukaan lähteneiltä, sillä heidän ei tarvinnut jäädä pienienkään ongelmien kanssa yksin. Yhteistyö, avoimuus ja suunnitelmallisuus oli kaiken a ja o. Vaikeuksiakin toki riitti, mutta niistä päästiin yhdessä eteenpäin!

Vinkit toimintamallin soveltajille

Keskity hakuvaiheeseen: etsi ja löydä monipuolisia ihmisiä mukaan.

Suunnittele aikataulut huolella ja tee ohjeet ja pelisäännöt.

Sitokaa toimintamalli tiiviisti osaksi kunnan muuta markkinointia ja toimintaa.

Vähemmän on enemmän kontaktihenkilöissä: sisällöntuottajien helppo ottaa yhteyttä tarvittaessa vain yhteen henkilöön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Aikataulumuutokset toivat kampanja-aikana eniten päänvaivaa. Kampanjan alettua yksi mukaan lähtenyt ilmoitti estyneensä, joten meidän piti etsiä nopeasti uusi tilalle. Lisäksi kuntavaalien siirtyminen aiheutti tilanteen, jossa ehdokas piti oman viikkonsa vaalien alla ja se aiheutti paljon keskustelua.

#punkalaitumelaiset-kampanja toi yhteen entisiä luokkakavereita, kaukaisia sukulaisia ja kotiseuturakkaita ihmisiä. Mukaan lähteneiden koskettavien, hauskojen ja pohtivien tarinoiden ansiosta jo muualle muuttaneet tai Punkalaitumella edelleen asuvat löysivät uusia paikkoja ja pääsivät muistelemaan vanhoja. Onnistuimme myös kasvattamaan positiivista kuntakuvaa ja tuomaan enemmän esille kunnan vahvuuksia sosiaalisessa mediassa laajemmalle yleisölle.

Koska kampanja oli niin pidetty, päätimme antaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden samalla idealla kertoa yrittämisestä ja monipuolisista palveluista vuonna 2022. Näin syntyi #punkalaitumelaisetyritykset-kampanja, joka on käynnissä samoilla tileillä sosiaalisessa mediassa helmikuusta joulukuuhun -22. Jo viime vuonna huomasimme, että kampanja avasi keskusteluyhteyttä enemmän kuntaorganisaation ja kuntalaisten välille. Toivomme, että näin käy tänäkin vuonna myös yritysten kanssa.

Tarkoituksena on myös käyttää #punkalaitumelaisten kirjoittamia tekstejä sekä kuvia kunnan tulevissa asukasmarkkinointitoimenpiteissä. Olemme myös saaneet yhteydenottoja idean käyttämisestä pohjana muilla alueilla yhdistyksissä ja organisaatioissa.