Puolisoneuvolan tavoitteena on huomioida ensimmäistä lasta odottavan perheen isä ja toinen vanhempi paremmin neuvolatoiminnan yhteydessä. Tarkoituksena on tukea perheen toista vanhempaa vanhemmaksi kasvussa sekä kannustaa huolehtimaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Puolisoneuvola
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Puolisoneuvolan tavoitteena on huomioida ensimmäistä lasta odottavan perheen isä ja toinen vanhempi paremmin neuvolatoiminnan yhteydessä. Tarkoituksena on tukea perheen toista vanhempaa vanhemmaksi kasvussa sekä kannustaa huolehtimaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista.

Toteutuspaikka
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Laura Olkkonen

Luotu

15.11.2021

Viimeksi muokattu

01.03.2023

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Puolisoneuvolamallin myötä pyritään varmistamaan ensimmäistä lasta odottavien isien ja perheen toisen vanhemman riittävän hyvä vanhemmuus, osallisuus neuvolapalveluissa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen huomioiminen heidän osalta.

Puolisoneuvolamalli on rajattu pilotointivaiheessa ensimmäistä lasta odottaville perheille. Kohderyhmään kuuluva isä tai perheen toinen vanhempi kutsutaan omalle yksilölliselle käynnille neuvolaan ennen vauvan syntymää. Perheen oma tuttu terveydenhoitaja toteuttaa käynnin joko etävastaanottona tai fyysisenä käyntinä neuvolassa. Etävastaanotolla mahdollistetaan asiakkaille monipuolisemmat ja joustavammat palvelut sekä parannetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Puolisoneuvolakäynnillä käsitellään yksilöllisesti vanhemmuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja sekä tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa asiakkaan tarvittavien palveluiden piiriin. Puolisoneuvolamallin käynti kirjataan omalla toimintokoodilla potilastietojärjestelmään.

Mikäli isä tai perheen toinen vanhempi ei koe käyntiä tarpeelliseksi hänet ohjataan OmaOlo.fi palveluun tekemään itsenäisesti sähköinen Terveystarkastus. Tarvittaessa terveystarkastuksen tulokset ohjautuvat hyvinvointivalmentajan tarkastettavaksi ja asiakkaalla on mahdollisuus hyvinvointivalmentajan vastaanottoon.

 

Toimintaympäristö **

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape) toimeenpanon tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden varhainen tuki, hyvinvoinnin ja oppimisen edellytysten vahvistaminen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen. Lapea toteutetaan osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeita, joissa kehittämisen painopiste on peruspalveluissa sekä ennaltaehkäisyssä.

Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa linjataan, että lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi kehitettää palvelujen lapsi- ja perhelähtöisyyttä, saavutettavuutta sekä matalan kynnyksen toimintamuotoja sekä tunnistaa mahdollisuuksia kehittää ennakoivia ja ehkäiseviä toimintamuotoja ja varhaista tukea sekä vahvistetaan palveluja tietoon, tarpeeseen ja yksilöllisiin palvelupolkuihin perustuvalla tavalla.

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta säädetään määräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta. Terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä myös yksilön ja hänen perheensä terveyttä sekä psykososiaalista hyvinvointia. Neuvolassa kaikilla perheen jäsenillä tulisi olla mahdollisuus esittää heitä askarruttavia asioita sekä vanhempien huolia tulisi tunnistaa sekä tarjota riittävää tukea, ettei huolien kasaantuminen muodostuisi haitalliseksi lapsen tai perheen hyvinvoinnille.

Yhteiskunnassa tapahtunut muutos isyydessä, isien asemassa kohti osallistuvampaa isyyttä edellyttää myös heidän parempaa huomiointia ja tukemista. Isät kokevat isänä toimimiseen ja parisuhteeseen liittyvää stressiä. Neljäsosa isistä kokee vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen liittyvät taidot puutteellisiksi sekä neljäsosalla on myös ongelmia kiintymyssuhteessa. Myös väkivaltaa tai sen uhkaa kokevat isätkin parisuhteessa. Isät kokevat tarvetta keskustella isyyteen, vanhemmuuteen, kasvatusasioihin sekä parisuhteeseen liittyvistä asioista ja kaipaavat konkreettisia neuvoja arjen haasteisiin. Etenkin ensimäistä lasta odottavat perheet saattavat tarvita tukea ja rohkaisua vanhemmuuteen. Isien ja perheen toisen vanhemmat tukemiseen tulee neuvolatoiminnassa kiinnittää huomiota kaikissa asiakaskontakteissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Puolisoneuvolan kohderyhmänä ovat kaikki ensimmäistä lasta odottavien perheiden toiset vanhemmat (isä/puoliso) Etelä-Karjalan alueella.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty nykytilan määrittämisellä, perehtymällä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja koonteihin sekä saatavilla oleviin tilastoihin. Lisäksi on tutustuttu muiden toimijoiden malleihin ja hyödynnetty niitä asiakasymmärryksen kerryttämisessä. Kokemusasiantuntijaa on hyödynnetty toimintamallin suunnittelussa. Kohderyhmän asiakkaille on toteuttu kysely "Mikä puolisoneuvola?", jossa he saivat tuoda oman näkökulman esiin. Asiakaspalautetta ja henkilöstöltä saatua palautetta on hyödynnetty ymmärryksen lisäämisessä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • Kartoitettu ja kuvattu nykytila, määritelty tavoitteet
  • Yksikkökohtaisesti henkilöstö mukaan suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen
  • Arvioitu koulutuksen ja perehdytyksen tarve, minkä perusteella koulutukset ovat järjestetty
  • Kartoitettu toiminnan onnistumisen kannalta oleelliset laitetarpeet ja hankittu tarpeelliset laitteet ennen toiminnan käynnistämistä
  • Ajanvarausta ja toteutusta varten luotu kirjalliset kuvaohjeet työn sujuvoittamiseksi
  • Toiminnan seuranta ja tuki yhteyshenkilön toimesta
  • Mittarit määritelty arviointia varten, palautteen keruu
  • Sisäinen ja ulkoinen viestintä
Kansikuva
Puolisoneuvolamalli

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Kohderyhmä