RAI-arviointitoiminnan laadun johtaminen
Toimintamalli antaa lähijohtajalle eväitä RAI-arviointitoiminnan johtamiseen osana oman yksikön johtamistyötä ja edistää RAI-arviointitoiminnan yhtenäistä laatua sosiaalihuollon toimintayksiköissä.
Oivalla ja ymmärrä
RAI-arviointivälineistö (RAI, Resident Assessment Instrument) on standardoitu välineistö, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Vanhuspalvelulaki edellyttää RAI-välineistön käyttöä iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa säännöllisten sosiaalipalvelujen tarvetta arvioitaessa sekä palvelujen toteutuksen aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee RAI-välineistön käyttöönottoa ja jatkuvaa käyttöä iäkkäiden palveluja järjestävissä ja tuottavissa organisaatioissa. RAI-välineistön järjestelmällinen käyttöönotto ja jatkuvaa käyttöä tukevien toimintamallien luominen varmistaa, että RAI-välineistön käyttö toteutuu yhdenmukaisesti ja luotettavasti ja sen avulla saatua tietoa käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
RAI-arviointitoiminnan laadun johtaminen -toimintamallin tavoitteena on edistää RAI-arviointitoiminnan yhtenäistä laatua iäkkäiden palveluissa.
Toimintamallin avulla lähijohtaja huolehtii RAI-arviointien toteuttamisen edellytyksistä osana toimintayksikön johtamistyötä. Malli auttaa
- hahmottamaan RAI-arviointitoiminnan kokonaisuutta ja ymmärtämään, mitä sen johtamisessa tulee huomioida sekä
- suunnittelemaan ja kohdentamaan toimia laadun parantamiseksi.
RAI-arviointivälineistön käyttö palvelutarpeen arvioinnissa tuli huhtikuussa 2023 lakisääteiseksi iäkkäiden palveluissa. RAI-välineistön avulla palvelutarpeet selvitetään monipuolisesti ja yhdenmukaisesti. Arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään asiakkaan tarpeiden mukaisten palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. RAI-välineistön käyttöön sisältyy myös mahdollisuus hyödyntää arvioinneista koostettua RAI-vertailutietoa toiminnan johtamisessa ja vertailukehittämisessä.
Arviointien laatu on tärkeää sekä yksittäisen asiakkaan palvelujen että RAI-vertailutiedon luotettavuuden varmistamiseksi. Asiakaskohtaisen arvioinnin toteuttamista ohjaavat RAI-välineistöön kuuluvat käsikirjat. Arviointien yhtenäinen laatu edellyttää myös yksikön ja organisaation johtamista tavalla, joka mahdollistaa laadukkaat arvioinnit.
Lähijohtajan on osana johtamistehtäväänsä huolehdittava siitä, että toimintayksikössä on edellytykset toteuttaa RAI-arviointeja ja hyödyntää RAI-arviointitietoa asiakastyössä lain edellyttämällä tavalla. RAI-arviointien yhtenäisen laadun edistämiseksi tunnistettiin tarve luoda toimintamalli iäkkäiden sosiaalihuollon toimintayksiköissä tapahtuvaa lähijohtamistyön tueksi.
Kehittämistyö toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoiman yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen toiminnan projektina. Kehittämistyöhön osallistuivat seuraavat sote-organisaatiot:
- Esperi Care Oy
- Helsingin kaupunki
- Kainuun sote
- Siilinjärven kunta
- Siun sote
Jokaisesta organisaatiosta nimettiin kehittämisryhmään kaksi henkilöä, joista toinen oli sosiaalihuollon esihenkilö ja toinen RAI-asiantuntija.
THL:n RAI-asiantuntijoista projektin vastuuhenkilönä toimi Katri Kakko ja kehittämisryhmän jäseninä Rauha Heikkilä ja Maarit Lind. Työskentelyn fasilitaattoreina toimivat Innokylän asiantuntijat Merja Ikäheimo ja Hanne Savolainen.
Kehittämisryhmän osallistuminen ja työskentely toteutui Teams-työpajoissa. Projektin vastuuhenkilö toimi työpajojen koollekutsujana ja valmistelijana sekä työpajoissa muodostuneiden aineistojen käsittelijänä ja analysoijana. Kehittämisprosessi oli osa projektin vastuuhenkilön YAMK-opinnäytetyötä.
Toimintamalli on tarkoitettu RAI-arviointivälineistöä käyttävien toimintayksiköiden lähijohtajille, asiantuntijoille ja työntekijöille. Yhteiskehittämiseen osallistui RAI-välineistöä iäkkäiden palveluissa käyttävien iäkkäiden palveluissa työskenteleviä lähijohtajia ja asiantuntijoita sekä THL:n RAI-asiantuntijoita.