Rakenteellisen sosiaalityön alueellisen toteutussuunnitelman käyttöönotto, hyvaep (RRP, P4, I3)

Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen toteutussuunnitelma on laadittu ja sen käyttöönotto on aloitettu sekä juurruttamista tuettu erilaisilla tilaisuuksilla ja sosiaalisen raportoinnin prosessin toteuttamisella sovitulla tavalla.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatio. Vastuutoimijoina ovat sosiaalihuollon ammattihenkilöt, jotka lakisääteisenä tehtävänään toteuttavat rakenteellista sosiaalityötä osana perustehtäväänsä. 

Toteutussuunnitelman käyttöönottoa tukemaan on järjestetty tilaisuuksia, joissa rakenteellinen sosiaalityö lanseerataan työotteellisena asiana ja toteutussuunnitelma työvälineenä, jossa kuvataan konkreettiset tavat toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä sekä toteutussuunnitelman jalkauttamiseen liittyvät kehittämistarpeet. Kehittämistarpeiden työstämiseen on perustettu rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen työryhmä, jossa on mm suunniteltu sosiaalisen raportoinnin tulosten hyödyntämiseen liittyviä tilaisuuksia, työstetty nettisivuja rakenteellisen sosiaalityön näkyväksi tekemiseksi ja luonnosteltu blogi-kirjoitusta.

Organisaation sisällä toteutussuunnitelman toteuttamiseen, rakenteellisen sosiaalityön raportointiin menetelmänä sosiaalinen raportointi, osallistuu sosiaalihuollon ammattihenkilöiden lisäksi terveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja tietohallinnon toimijoita tiedontuotannon ja tiedon hyödyntämisen vaiheista riippuen. Laaja-alaiseen tiedonkeruuseen osallistuu lisäksi organisaation ulkopuolisia tahoja, kuten järjestötoimijoita sekä valtion ja kuntien edustajia.

Organisaation sosiaalihuollon tiedontuotannon rakenteen mallintaminen ja siinä rakenteellisen sosiaalityön tuottaman tiedon hyödyntäminen on osa tietohallinnon ja kehityspalveluiden tehtävää. 

 

Rakenteellisen sosiaalityön alueellisen toteutussuunnitelman laatiminen liittyy kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisen projektiin, jonka kuvaus löytyy oheisesta Innokylä-linkistä. Kansallisessa projektissa mallinnettiin toteutussuunnitelma, jonka pohjalta hyvinvointialueet ovat laatineet oman rakenteellisen sosiaalityön alueellisen toteutussuunnitelman ja aloittaneet sen juurruttamisen.

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toteutussuunnitelman käyttöönoton lähtökohtana on ollut se, että suunnitelma on palvelualuejohdon tuella ja työntekijöitä osallistamalla laadittu (syksy 2023 - 11/2024), suunnitelma on virallisesti hyväksytty (13.11.2024) ja se on esitelty johtoryhmän jäsenille (11/2024) ja poliittisille päättäjille (11/2024), ennen kuin sen jalkauttaminen henkilöstön keskuuteen on aloitettu (12/2024 - ).

Toteutussuunnitelman voimassaolon aikana (v.2025) tavoitteena on jalkauttaa ja juurruttaa toteutussuunnitelmaan kirjatut rakenteellisen sosiaalityön työkäytännöt ja tiedontuotannon rakenne. Jalkauttamisen toimenpiteet on kirjattu toteutussuunnitelman tavoitetaulukkoon.

 

Toteutussuunnitelman käyttöönottoa edistää mahdollisuudet toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä osana perustyötä. Teimme lähtötilannearvion 9.1.2025 työote- tilaisuuteen osallistujien kesken. 60% vastaajista (20henkilöä) kokee, että siihen on paljon tai erittäin paljon mahdollisuuksia.

Vastaukset kuvana liitteenä.  

Liitteet
Kuva
Mahdollisuus tehdä rakenteellista sosiaalityötä osana perustyötä. 60% (20henkilöä) kokee, että siihen on paljon tai erittäin paljon mahdollisuuksia.
Muutoksen mittaaminen

Mitattavat asiat on kirjattu toteutussuunnitelman tavoitetaulukkoon. Mitattavia asioita ovat:

  • Toteutuuko toteutussuunnitelman päivitys sovitussa aikataulussa (vuosittain)
  • Alueellinen toteutussuunnitelma on päivitetty kansallisen tiedontuotannon kehittymisen mukaan

     

  • Sosiaalisen raportoinnin toteutus sovitun mukaan (prosessikuva laadittu, esitellään toteutussuunnitelman luvussa 5.1.)
  • Sosiaalisen raportoinnin tulosten toimenpiteiden työstäminen on aloitettu palvelualueilla
  • Raportoitujen ilmiöiden pohjalta toteutuneet toimenpiteet – päätöksenteossa ja yksiköiden toiminnassa.
  • Sosiaalisen raportoinnin tulosten ja toimenpiteiden seuranta palvelualueilla

     

  • Toteutuneet tilaisuudet /lkm, jossa tavoitteena rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistuminen ja toteutussuunnitelman käyttöönoton tukeminen. 

    • 6 tilaisuutta aj. 29.11.2024 - 8.5.2025. 
    • Tilaisuuksia jatketaan syksyllä 2025. 

     

  • Sosiaalihuollon tiedontuotannon rakenteen kuvaus on valmis.

    • Sosiaalihuollon tiedontuotannon työnyrkki perustettu 6/2024. Kokoontunut 6 kertaa aj. 8/2024 - 5/2025. 

     

  • YTA-tasoisen sosiaalisen raportin valmistuminen (lkm). 
    •  1kpl julkaistu 10/2024, asunnottomuus- teema. 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toteutussuunnitelman käyttöönotto kohdennetaan sosiaalihuollon ammattihenkilöille.

Toteutussuunnitelman laadinnassa on ollut palvelualueilta työntekijä edustus työpajoissa (kevät 2024) määrittämässä asiakastyöhön liittyviä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjä (toteutussuunnitelman luku 5.3.1.). 

Toteutussuunnitelman käyttöönoton tueksi on järjestetty avoimia rakenteellisen sosiaalityön työote- tilaisuuksia 1xkk:ssa ajalla 11/2024 - 5/ 2025. Tilaisuuksista on tehty tallenteet intraan henkilöstön käyttöön varmistaaksemme laajan osallistumismahdollisuuden.

Ratkaisun perusidea

Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen toteutussuunnitelma on käytännön työväline rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseksi ja kehittämiseksi hyvinvointialueella. Toteutussuunnitelmalla pyritään varmistamaan rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta, rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjen edistäminen.

Toteutussuunnitelmassa kuvataan rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin, sosiaalisen raportoinnin toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Sosiaalisen raportoinnin toimintamallista on laadittu oma kuvaus Innokylään, joka löytyy oheisesta linkistä. 

Toteutussuunnitelman käyttöönotto mahdollistaa sovittujen rakenteellisten sosiaalityön käytänteiden juurruttamisen organisaatioon, rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseksi. 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toteutussuunnitelmaa juurrutetaan osaksi arjen toimintaa toteutussuunnitelmaa esittelemällä ja sen sisältöä tutuksi tekemällä erilaisia tilaisuuksia järjestämällä. Liitteenä pp-tiedosto tilaisuuksien teemoista ja ohjelmasta.

Toteutussuunnitelmaa juurrutetaan toteuttamalla sosiaalista raportointia sovitun prosessin mukaan. Toteutussuunnitelman sisällön painopiste on sosiaalisen raportoinnin organisoinnissa, tiedontuotannon prosessin kuvaamisessa ja kytkemisessä osaksi organisaation sosiaalihuollon tiedontuotannon prosessia (tulosten hyödyntämisen näkökulma). 

Toteutussuunnitelman sisällön tuntemiseen ja rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistamiseen on luotu rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen työryhmä, jossa on palvelualueilta työntekijöiden edustus ja joka kokoontuu kerran kuukaudessa 1/2025 alkaen. Kehittämisen työryhmän tehtävät liitteenä olevassa pp-tiedostossa. 

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toteutussuunnitelman käyttöönotto on helpoin aloittaa osa-alue kerrallaan. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella sovittiin, että toteutussuunnitelma keskittyy ensimmäisessä vaiheessa sosiaalisen raportoinnin prosessin mallintamiseen. 

Toteutussuunnitelman käyttöönotto edellyttää rakenteellisen sosiaalityön tunnetuksi tekemistä ja organisaatiossa sopimista siitä mitä yhteisesti ymmärrämme ja mitkä käytänteet sisällytämme rakenteellisen sosiaalityön käytänteiksi. Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen on toimintakultturillinen ja työotteellinen asia jonka vuoksi yhteinen ymmärrys ja esimiesten tuki rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle ovat välttämättömiä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toteutussuunnitelman käyttöönotto sosiaalisen raportoinnin osalta on vahvistanut jo aiemmin organisaatiossa toteutettua sosiaalisen raportoinnin prosessia. Prosessin säännönmukaisuus ja tietojen hyödyntäminen organisaation päätöksenteon ja johtamisen tukena on herättänyt laajempaa mielenkiintoa ja rakenteellisen sosiaalityön tuottamaa tietoa on saatu vahvemmin vietyä esille mm hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön sekä sosiaalihuollon tiedontuotannon rakenteeseen määrällisen tiedon rinnalle. 

Laadullisen tiedon, sosiaalisen raportoinnin tulosten, systemaattinen käsittely ja huomioiminen tiedontuotannon rakenteissa vaatii vielä kehittämistä ja yhteisten käytänteiden ja teknisten ratkaisujen selvittämistä. Tähän tarkoitukseen perustettu sosiaalihuollon tiedontuotannon työnyrkki jatkaa toimintaansa. Sosiaalihuollon tiedontuotannon työnyrkissä yhtenä tiedontuotannon tapana on kehitetty myös kirjaamisen tukirakenteita, jotka osaltaan vahvistavat rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotantoa. Rakenteinen kirjaaminen on sovittu toteutussuunnitelmassa yhdeksi rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon välineeksi.