Reaaliaikainen ammattilaisten välinen konsultaatio oikomishoidossa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)

Toimintamalli mahdollistaa ammattilaisten välisen reaaliaikaisen videovälitteisen konsultaation hyödyntämisen suun terveydenhuollon oikomishoidossa. Osa suunnitelluista välikontrolleista voidaan toteuttaa reaaliaikaisena etädiagnostiikkavälinein.

Toimintamallin nimi
Reaaliaikainen ammattilaisten välinen konsultaatio oikomishoidossa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli mahdollistaa ammattilaisten välisen reaaliaikaisen videovälitteisen konsultaation hyödyntämisen suun terveydenhuollon oikomishoidossa. Osa suunnitelluista välikontrolleista voidaan toteuttaa reaaliaikaisena etädiagnostiikkavälinein.

Toteutuspaikka
Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuolto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sanni Peteri

Luotu

11.09.2024

Viimeksi muokattu

23.06.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin ytimessä on reaaliaikainen videokonsultaatio suun terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Mallissa suuhygienisti voi konsultoida oikomishoidon erikoishammaslääkäriä videoyhteyden kautta potilaan käynnin yhteydessä. Konsultaatio tapahtuu aidosti reaaliaikaisesti – potilaan ollessa vastaanotolla – jolloin erikoishammaslääkäri voi osallistua arviointiin, diagnostiikkaan ja hoitosuunnitelman laadintaan etänä.

Toimintamalli mahdollistaa erikoisosaamisen hyödyntämisen laajasti hyvinvointialueella ilman, että potilaan tarvitsee siirtyä toiseen yksikköön tai kuntaan. Tämä tukee hoidon yhdenvertaisuutta ja laatua erityisesti alueilla, joilla ei ole paikallista erikoishammaslääkäriresurssia.

Mallin avulla vahvistetaan ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tehostetaan resurssien käyttöä. Ratkaisu tukee digitaalisten palvelujen kehittämistä ja on skaalattavissa osaksi hyvinvointialueen pysyvää oikomishoidon toimintamallia.

Toimintaympäristö

Oikomishoito on Suomen lainsäädännön mukaan osa julkisen terveydenhuollon palveluita. Alaikäisille oikomishoito on maksutonta, ja hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti potilaan tilanteen perusteella. Arviointi, pisteytys ja hoitosuunnitelman laadinta perustuvat valtakunnallisiin ohjeistuksiin ja oikomishoidon erikoishammaslääkäreiden asiantuntemukseen. Oikomishoidon järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueille, jotka vastaavat palvelun saatavuuden turvaamisesta. Lapin hyvinvointialueella saatavuutta tuetaan ostopalveluiden avulla, sillä alueen laajuus ja harva asutus aiheuttavat haasteita palvelujen tasa-arvoiselle saavutettavuudelle.

Toimintaympäristöön vaikuttavat laajasti myös poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset. Hyvinvointialueiden rahoituksen kehitys, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä kansalliset linjaukset suun terveyden edistämisestä ohjaavat oikomishoidon resursointia ja toteutustapoja. Digitalisaatio ja sen tukemat toimintamallit, kuten reaaliaikainen konsultaatio, tukevat erikoishoidon saavutettavuutta erityisesti laajoilla ja palveluiltaan hajanaisilla alueilla, kuten Lapissa.

Terveyserojen kaventaminen on keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Oikomishoidon tasa-arvoinen saatavuus on osa tätä kokonaisuutta. Lisäksi ammattilaisten eläköityminen, muuttoliike ja alueellinen eriytyminen vaikuttavat pitkällä aikavälillä palvelutarpeisiin ja henkilöstöresursseihin. Näihin tekijöihin vastaaminen edellyttää uudenlaisia yhteistyömuotoja, kuten moniammatillista ja alueiden välistä konsultointia sekä digitaalisia ratkaisuja.

Ympäristötekijöistä erityisesti pitkät välimatkat, harva asutus ja arktiset olosuhteet luovat omat haasteensa palveluiden saavutettavuudelle ja ammattilaisten liikkuvuudelle. Reaaliaikainen ammattilaisten välinen konsultaatio tarjoaa keinon vahvistaa hoidon laatua ja yhdenvertaisuutta myös näissä olosuhteissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä toimintamallissa ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset ja oikomishoidossa olevat potilaat. Potilaita osallistetaan asiakaspalautteita keräämällä ja niitä hyödyntämällä. Myös ammattilaisilta kerätään jokaiselta etäkonsultaatiopäivältä palautetta, joita hyödynnetään pilotin aikana prosessin sujuvoittamiseksi. Palautteita hyödynnetään suun terveydenhuollon etäkonsultoinnin jatkokehittämisessä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tehtävät juurruttamisen ja levittämisen tueksi:

  • Toimintamallin dokumentointi: selkeät ohjeet konsultoinnin toteuttamisesta, vastuunjaosta ja teknisestä toteutuksesta.
  • Valmennus ja perehdytys: suuhygienistien ja hammaslääkärien valmentaminen toimintamalliin ja käytettäviin välineisiin.
  • Käyttöönottoprosessin koordinointi: nimetään vastuuhenkilöt ja paikalliset yhdyshenkilöt yksiköittäin.
  • Käytön tukeminen: tarjotaan teknistä ja toiminnallista tukea alkuvaiheessa, erityisesti videoyhteyksien ja etäkonsultaatiokäytänteiden suhteen.
  • Viesti- ja muutosjohtaminen: tiedottaminen mallin hyödyistä, tavoitteista ja vaikutuksista eri ammattiryhmille ja johdolle.
  • Seuranta ja palaute: säännöllinen palaute käyttäjiltä, kokemusten jakaminen ja mallin jatkuva kehittäminen palautteiden pohjalta.

Tarvittavat resurssit:

  • Aika: henkilöstön perehdytykseen, valmentamiseen ja pilotin toteuttamiseen tarvitaan resursoitua työaikaa.
  • Henkilöstö: suuhygienistit ja oikomishoidon erikoishammaslääkärit sekä tekninen tuki, johto ja hanketyöntekijät.
  • Osaaminen: ammattilaisten digiosaaminen ja konsultointitaito.

Prosessi ja vakiinnuttamisen vaiheet:

  1. Valmisteluvaihe
  • Toimintamallin kuvaus ja tarkennus
  • Teknisten ratkaisujen valinta ja testaus
  • Valmennustarpeiden kartoitus ja osaamisen vahvistaminen
  1. Pilotointi
  • Mallin kokeilu rajatulla alueella tai yksiköissä
  • Käytön seuranta ja palaute
  • Tarvittavien muutosten tekeminen ennen laajempaa käyttöönottoa
  1. Laajentaminen
  • Mallin käyttöönotto vaiheittain koko hyvinvointialueella
  • Perehdytys uusille yksiköille ja ammattilaisille
  • Yhteiset käytännöt kirjataan toimintayksiköiden ohjeistuksiin
  1. Vakiinnuttaminen
  • Mallin sisällyttäminen pysyviin toimintaprosesseihin
  • Osaksi perehdytysohjelmia ja työnkuvauksia
  • Jatkuva tuki ja säännöllinen arviointi toimivuudesta

Toimintamallin pysyvä juurtuminen edellyttää organisaation johdon sitoutumista, yhteistä ymmärrystä mallin hyödyistä sekä kykyä sopeuttaa se osaksi olemassa olevia palveluprosesseja. Pitkällä aikavälillä malli vähentää ostopalveluiden tarvetta, vahvistaa alueellista osaamista ja mahdollistaa yhdenvertaisemman oikomishoidon.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotti on käynnistynyt kesäkuussa 2025. Arvioinnin tuloksia saadaan syksyn lopulla 2025. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Reaaliaikaisen ammattilaisten välisen videokonsultaation käyttöönotto on tehokas ja joustava tapa vahvistaa erikoisosaamisen saatavuutta laajalla maantieteellisellä alueella. Kokemustemme perusteella toimintamallin onnistunut soveltaminen edellyttää muutamia keskeisiä edellytyksiä:

Käytännön edellytykset:

  • Riittävät resurssit: käyttöönotto vaatii resursoitua aikaa sekä teknistä ja toiminnallista tukea erityisesti alkuvaiheessa. Myös koordinaattorin tai yhdyshenkilön nimeäminen auttaa ylläpitämään jatkuvuutta.
  • Toimiva teknologia: videoyhteyksien ja tietojärjestelmien on oltava luotettavia, tietoturvallisia ja helppokäyttöisiä. Käyttäjien tekninen tuki tulee olla helposti saatavilla.
  • Ammattilaisten osaaminen ja motivaatio: molempien osapuolten (esim. suuhygienisti ja erikoishammaslääkäri) tulee ymmärtää toimintamallin hyöty sekä roolinsa siinä. Valmennus ja perehdytys ovat keskeisiä onnistumiselle.
  • Selkeä prosessi ja pelisäännöt: esimerkiksi ajanvaraus ja vastuunjako tulee sopia ja ohjeistaa selkeästi.

Sovellettavuus:

Toimintamalli on sovellettavissa moniin muihinkin palveluihin ja ammattiryhmien välisiin yhteistyötarpeisiin, joissa etäkonsultaatio voi tukea hoidon laatua ja saavutettavuutta. Se sopii erityisesti suuriin tai maantieteellisesti hajanaisiin alueisiin, mutta toimii myös tiiviimmissä toimintaympäristöissä esimerkiksi osaamisen jakamisen välineenä. Malli voidaan mukauttaa myös muiden erikoisalojen (esim. lastenneuvolat, geriatriset palvelut) käyttöön.

Vältettävät sudenkuopat:

  • Liian tekninen lähestyminen ilman käyttäjien osallistamista: toimintamallin tulee vastata aidosti käytännön tarpeisiin – pelkkä tekninen ratkaisu ei riitä.
  • Epämääräinen vastuunjako: jos roolit eivät ole selkeät, konsultaatio voi jäädä käyttämättä tai siihen voi liittyä epävarmuutta.
  • Liian raskas prosessi: mikäli konsultointi koetaan byrokraattiseksi tai vie liikaa aikaa, se ei juurru käytäntöön.
  • Puutteellinen viestintä: muutos vaatii hyvää muutosjohtamista ja selkeää viestintää.

Suositus:

Aloittakaa pienestä – kokeilkaa mallia rajatusti ja kehittäkää sitä tarvittaessa saadun palautteen pohjalta. Varmistakaa alusta asti, että johto ja ammattilaiset ovat sitoutuneita. Reaaliaikainen konsultaatio ei ainoastaan tue potilaan hoitoa, vaan rakentaa samalla osaamista, kollegiaalista yhteistyötä ja tehokkaampaa resurssien käyttöä koko organisaatiossa.

Kansikuva
Kuvio, jonka keskiössä on teksti reaaliaikainen ammattilaisten välinen konsultaatio oikomishoidossa. Asiasanoina oikeassa laidassa löytyvät digitaaliset palvelut, ammattiryhmien välinen konsultaatio ja oikomishoito. Kuvion vasemmalla puolella on maininnat, että tämä kehittäminen kuuluu suun terveydenhuollon palveluihin sekä etävastaanottojen kokonaisuuteen. Kuvasta löytyvät EU-logo saatesanoin Euroopan unionin rahoittama, Lapha.fi-logo sekä VASA2 -hankelogo.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä