Ruokailoa kaikille! Ruokakasvatuksen menetelmien kehittäminen maahanmuuttajaperheille
Tavoitteena on parantaa ruokatottumuksia ulkomaalaistaustaisissa lapsiperheissä. Hankkeessa luodaan yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmiä hyödyntäen ruokakasvatuksen työkaluja ammattilaisille terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa.
Oivalla ja ymmärrä
Pääkaupunkiseudulla jo joka kymmenes asukas on maahanmuuttajataustainen. Yleistäen maahanmuuttajien
ruokatottumukset eivät ole suositusten mukaiset. Sokeria saadaan ruokavaliosta liikaa, erityisesti lapsiperheissä. Myös
suolaa ja kovan rasvaa saadaan yli suositusten. (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimus Castaneda ym. 2012). Maahanmuuttajataustaiset nuoret jättävät aamupalan väliin ja juovat sokeripitoisia juomia kantaväestöä useammin (Kouluterveyskysely 2017). Valtaosa ohjausmateriaaleista ja menetelmistä on suunniteltu niin, että vastaanottajan oletetaan ymmärtävän suomea ja tuntevan hyvin suomalaista ruokakulttuuria. Neuvokas perhe -koulutuksissa (n= 220) terveydenhoitajat ovat nostaneet yhdeksi suurimmaksi tarpeeksi saada lisää menetelmiä ja ohjausmateriaalia maahanmuuttajien elintapaohjaukseen. Myös peruskoulusta ja varhaiskasvatuksesta on tullut toive työvälineistä, joiden avulla voitaisiin mm. lisätä maahanmuuttajataustaisten lasten päiväkoti- ja kouluruuan syöntiä.
Maahanmuuttajataustaisten terveys- ja ravitsemustila on kantaväestöä heikompi. Ulkomaista syntyperää olevat, ulkomailla syntyneet nuoret kokevat terveytensä muita nuoria huonommaksi (Kouluterveyskysely 2017). Maahanmuuttajataustaisten sosioekonominen asema (mm. tulotaso ja koulutus) on kantaväestöä heikompi. Tutkimusten mukaan korkeammin koulutetut ja hyvin toimeentulevat ovat terveempiä ja elävät pidempään verrattuna vähemmin koulutettuihin ja pienituloisiin. Maahanmuuttajiin kohdennetut toimet lisäävät terveyspalveluiden ja kasvatuksen tasa-arvoisuutta ja vähentävät siis terveyseroja kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.
Hanketta toteuttavat Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Suomen Sydänliitto.
Hankkeen ensisijaisena päämääränä on parantaa maahanmuuttajaperheiden ruokatottumuksia ja ravitsemustilaa. Erityisesti tavoitteena on lisätä kasvisten syöntiä, parantaa välipalojen laatua ja järkevöittää ateriarytmiä. Vanhempien
ruokatottumusten parantaminen hyödyttää koko perhettä. Ruokatottumukset muovautuvat jo varhaislapsuudessa, ja säilyvät melko muuttumattomina läpi elämän. Terveellinen ruokavalio ehkäisee ylipainoa ja kroonisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja ja kakkostyypin diabetesta.
Toisena tavoitteena on lisätä ammattilaisten kykyä kohdata ja ohjata maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tarjoamalla heille uudenlaisia menetelmiä, työkaluja ja koulutusta niiden käyttöön. Tavoitteena ei ole kuitenkaan yksisuuntaisesti kasvattaa maahanmuuttajia suomalaiseen ruokakulttuuriin. Ruoka voi olla myös työkalu kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja molemminpuoliseen oppimiseen ja ymmärryksen lisäämiseen.
Koska hanke tehdään yhteiskunnallisen markkinoinnin viitekehyksellä, hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyy asiakasymmärryksen kartuttamiseen, tarpeiden tunnistamiseen ja tavoitteiden tarkentamiseen. Tämän vuoksi emme suunnitelmassa ole vielä esittäneet tarkkoja (määrällisiä) tavoitteita tai niille sopivia mittareita. Tarkemmat tavoitteet ja mittarit määritetään ennen interventioiden aloittamista.
Hankkeen toisen tavoitteen, ammattilaisten työn tukemiseen kehitettävien menetelmien, työkalujen ja koulutuksen, arvioinnissa hyödynnetään mm. kyselyitä. Näillä kyselyillä selvitään, kokevatko ammattilaiset terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, että heillä on enemmän osaamista ja työvälineitä maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden ruokakasvatukseen ja -ohjaukseen.
Asiakasymmärrystä hankitaan jo tehdyistä tutkimuksista sekä järjestämällä työpajoja ja haastattelemalla ammattilaisia, jotka työskentelevät julkisissa palveluissa ja järjestöissä maahanmuuttajien kanssa. Tämän jälkeen kohderyhmän kanssa suunnitellaan toimenpiteitä. Toimenpide voi olla esim. ohjausmateriaali, opetustuokio, viestintä, ryhmätoiminta, koulujen ja päiväkotien tapahtumat. Tämän jälkeen luodaan tarkemmat segmentit, joille voidaan luoda kohdennetut muutosinterventiot sekä vaihtoehtoiset toimintatavat.
Hankkeen tuloksena syntyy ehdotus muutosohjelmasta, jonka suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin myös kohderyhmä tiiviisti osallistuu. Hankkeen aikana pilotoidaan ja arvioidaan 5-10 interventiota yhdessä kohderyhmän kanssa (määrä tarkentuu alkukartoitusten jälkeen). Hankkeen interventioissa tullaan hyödyntämään hyväksi havaittuja ja tutkittuja osallistavia ja kokemuksellisia ruokakasvatusmenetelmiä, kuten ainakin aistilähtöinen Sapere, Neuvokas perhe sekä Kehuva-hankkeen kehonkuvaan ja ruokasuhteeseen perustuvia menetelmiä. Näitä menetelmiä ei ole vielä juurikaan kehitetty maahanmuuttajataustaisille, joten niitä pitää kehittää vahvemmin esim. kuviin, videoihin ja selkosuomeen painottuviksi. Mikäli alkukartoituksessa herää tarpeita muunlaisiin menetelmiin, niitä voidaan toki hyödyntää.
Toimintaa kehitetään ja toteutetaan monialaisesti. Hankkeessa ovat mukana varhaiskasvatus, alakoulut ja terveyspalvelut (neuvolat, kouluterveydenhuolto). Vantaalla hankkeen kehittämistyöhön tavoitellaan mukaan 3-5 koulua, 3-5 päiväkotia sekä 3 sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelupistettä. Hankkeen aikana tavoitetaan Vantaalla 100-150 ammattilaista ja heidän kauttaan noin 2000-3000 maahanmuuttajataustaista aikuista tai lasta.
Kuvittele ja kokeile
Kehitetyt materiaalit ja sisällöt täydentävät aiemmin kehitettyjä ruokakasvatuksen ja elintapaohjauksen toimintamalleja ja kokonaisuuksia: Maistuva koulu, Neuvokas perhe, Lasten ruokakasvatuksen verkkopalvelu kasvattajille / Neuvokas perhe