Ruokailoa kaikille! Ruokakasvatuksen menetelmien kehittäminen maahanmuuttajaperheille
Tavoitteena on parantaa ruokatottumuksia ulkomaalaistaustaisissa lapsiperheissä. Hankkeessa luodaan yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmiä hyödyntäen ruokakasvatuksen työkaluja ammattilaisille terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on parantaa ruokatottumuksia ulkomaalaistaustaisissa lapsiperheissä. Hankkeessa luodaan yhteiskunnallisen markkinoinnin menetelmiä hyödyntäen ruokakasvatuksen työkaluja ammattilaisille terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa.
Ruokailoa kaikille -hankkeessa kehitettiin ruokakasvatuksen materiaaleja ja toimintaideoita eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia ja perheitä työssän kohtaaville ammattilaisille varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja terveydenhuollossa. Hankkeessa järjestettiin myös koulutusta kieli- ja kulttuurisensitiivisen ruokakasvatustyön tueksi em. ammattilaisille.
Pääkaupunkiseudulla jo joka kymmenes asukas on maahanmuuttajataustainen. Yleistäen maahanmuuttajien
ruokatottumukset eivät ole suositusten mukaiset. Sokeria saadaan ruokavaliosta liikaa, erityisesti lapsiperheissä. Myös
suolaa ja kovan rasvaa saadaan yli suositusten. (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimus Castaneda ym. 2012). Maahanmuuttajataustaiset nuoret jättävät aamupalan väliin ja juovat sokeripitoisia juomia kantaväestöä useammin (Kouluterveyskysely 2017). Valtaosa ohjausmateriaaleista ja menetelmistä on suunniteltu niin, että vastaanottajan oletetaan ymmärtävän suomea ja tuntevan hyvin suomalaista ruokakulttuuria. Neuvokas perhe -koulutuksissa (n= 220) terveydenhoitajat ovat nostaneet yhdeksi suurimmaksi tarpeeksi saada lisää menetelmiä ja ohjausmateriaalia maahanmuuttajien elintapaohjaukseen. Myös peruskoulusta ja varhaiskasvatuksesta on tullut toive työvälineistä, joiden avulla voitaisiin mm. lisätä maahanmuuttajataustaisten lasten päiväkoti- ja kouluruuan syöntiä.
Toimintaa kehitetään ja toteutetaan monialaisesti. Hankkeessa ovat mukana varhaiskasvatus, alakoulut ja terveyspalvelut (neuvolat, kouluterveydenhuolto). Vantaalla hankkeen kehittämistyöhön tavoitellaan mukaan 3-5 koulua, 3-5 päiväkotia sekä 3 sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelupistettä. Hankkeen aikana tavoitetaan Vantaalla 100-150 ammattilaista ja heidän kauttaan noin 2000-3000 maahanmuuttajataustaista aikuista tai lasta.
Hankkeessa tuotetut työkalut, toimintaideat, valmiit materiaalit ja koulutukselliset sisällöt ovat kaikkien avoimesti käytettävissä ja nivottuna osaksi aiemmin kehitettyjä toimintamalleja. Terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen avuksi tuotetut sisällöt löytyvät erityisesti neuvokasperhe.fi-ammattilaissivustolta ja perusopetukseen suunnatut sisällöt maistuvakoulu.fi-sivustolta.
Ammattilaiset voivat päivittää osaamistaan ja löytää tuotettuja materiaaleja oheisten linkkien kautta. Kannustamme myös tutustumaan webinaaritallenteisiin.
Terveydenhuollon asiakkaina eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden on nyt paremmin mahdollista saada ohjausmateriaalia, joka on visuaalista, selkokielistä ja osittain omalla äidinkielellä. Erilaisten ruokakulttuureiden huomioiminen ohjauskuvien ruokavalinnoissa tekee materiaalista puhuttelevan laajalle kohderyhmälle – oletuksena ei ole, että kaikki tuntisivat perinteisen suomalaisen ruokakulttuurin ja söisivät sen mukaisesti. Jotta tähän päästään, on materiaaleista vielä tärkeää viestiä ammattilaisille, jotta ne juurtuvat mahdollisimman laajasti käyttöön.
Ruokakasvatuksen aktiivinen toteuttaminen kouluissa ja varhaiskasvatuksessa voi auttaa erilaisesta ruokakulttuurista tulevaa lasta ja nuorta sopeutumaan suomalaiseen päiväkoti- ja kouluruokaan ja oppimaan terveyttä edistäviä ruokatottumuksia. Ammattilaisten näissä toimintaympäristöissä on tärkeää huomioida ruokakasvatuksessa monipuolisesti eri ruokakulttuurit. Tämän tueksi hankkeessa tuotetut koulutukselliset sisällöt ja valmiit toimintaideat materiaaleineen on saatava jalkautettua entistä laajemmin opetus-, kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön käyttöön.
Kansikuva
