Saamelainen kulttuurista turvallisuutta luova kotihoito

Kulttuurista turvallisuutta luovan kotihoidon tavoitteena on edistää saamelaisen ikääntyneen pärjäämistä kotona omassa kulttuuriympäristössään siten, että kotona asuminen  on mahdollista mahdollisimman pitkään.

Toimintaympäristö **

Saamelaisten kotiseutualue (Enontekiö, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue) sijoittuu Lapin hyvinvointialueelle. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto jota säädellään lailla. 

Saamelaisten ikäihmisten kotona pärjäämistä pyritään tukemaan kevyiden palveluiden avulla, heidän omassa kulttuuriympäristössään. Samalla ennaltaehkäistään tarvetta siirtyä raskaampien palveluiden, kuten palveluasumisen piiriin, jossa mahdollisuus oman kielen ja kulttuurin huomioimiselle voi olla vaikeampaa. 

Kulttuurisesti turvallisen kotihoidon menetelmän avulla saamelainen ikääntynyt pärjää kotonaan mahdollisimman pitkään ja saa elää omanlaistaan elämää saamelaisen kotihoidon työntekijän tukemana. THL:n tutkimuksen mukaan ikääntyneiden elämänlaatua parantavat mm. tyytyväisyys asuinoloihin, riittävä toimintakyky ja psyykkinen hyvinvointi (THL 2020, 36). 

Kulttuurista turvallisuutta luovan kotihoidon toimintamallin tavoitteena on luoda ja edistää saamelaisen ikääntyneen kotona asumisen mahdollisuuksia omassa kulttuuriympäristössä siten, että turvallinen asuminen kotona on mahdollista. Alkuperäiskansatutkimuksissa kulttuurisen turvallisuuden määritelmä on yhteydessä oman kansansa jäsenenä olemiseen, yhteys oman kansansa arvoihin ja filosofiaan, sekä oman kielen ja kulttuurin vaalimiseen. (Tuhiwai-Smith 2012, 186) Ikääntyneet nähdään tärkeässä roolissa myös saamelaisessa sukuyhteisössä perinnetiedon osaajina ja siirtäjinä – ikään kuin opastajina. 

Toimintamallin taustalla on ajatus kulttuurin monimuotoisuuden ymmärtämisestä ja sekä kyky huomioida yksilön tarpeet ja taustat. Työskentely on ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista. Työntekijältä vaaditaan motivoivaa, kuntouttavaa työotetta, kulttuurista kompetenssia, sekä ymmärrystä omasta kulttuuritaustastaan, sekä vallitsevista ennakkoluuloistaan. 

Kulttuurista turvallisuutta luovan kotihoidon toimintamalli on kuvattu Ikäystävällinen Lappi -hankkeessa palvelujen yhtenäistämisen vuoksi, mutta sitä on toteutettu jo aiemmin saamelaisalueen kunnissa eri tehtävänimikkeillä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kulttuurista turvallisuutta luova ikääntyneen hoivan toimintamalli on kuvattu saamenkielisten ja kulttuuria tuntevien työntekijöiden, sekä ikääntyneiden avulla. 

  • Lapin hyvinvointialueella toimivien saamenkielisten ikääntyneiden palveluissa työskentelevien työntekijöiden kanssa on käyty keskusteluja, joissa he ovat päässeet kuvaamaan oman työnsä sisällöistä ja saamelaisen asiakkaan hyvän kohtaamisen piirteistä. 
  • Ikääntyneillä on ollut tilaisuus kertoa saamelaisten kotihoidon ja kylätyöntekijöiden merkityksestä heidän kotona asumisen ja pärjäämisen kannalta yhteisöllisen kehittämisen toimintamalliin liittyvien tapaamisten avulla. 
Liitteet
Ratkaisun perusidea **

Saamelainen kotihoidon työntekijä tukee saamelaisen iäkkään toimintakykyä kannustamalla ikääntynyttä osallistumaan oman toimintakykynsä mukaan erilaisiin askareisiin yhdessä työntekijän kanssa. Lisäksi työntekijä ylläpitää ikääntyneen asuinoloja tekemällä tarpeellisia huolto- ja siivoustoimenpiteitä. 

Yhteys omaan yhteisöön ja kulttuuriin, sekä mahdollisuus oman kielen käyttämiseen ylläpitää ja parantaa saamelaisen ikääntyneen psyykkistä hyvinvointia. Sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista mahdollistetaan ja autetaan mm. kyytijärjestelyiden kanssa. Tiivistä yhteistyötä tilaisuuksien osalta tehdään kolmannen sektorin toimijoiden ja seurakunnan, sekä rajanaapurikuntien toimijoiden kesken. 

Saamelaisten kotihoidon työntekijöiden ansiosta saamelaiset saavat kulttuurin- ja tarpeenmukaista psyko-sosiaalista tukea, eikä tarvetta muunlaisille mielenterveyspalveluille välttämättä tule. Niin pitkään, kun saamelainen ikääntynyt pystyy asumaan omassa kodissaan, tarvetta raskaammille palveluille tai palveluasumiselle ei tule. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kulttuurista turvallisuutta luovaa kotihoidon toimintamallia voidaan toteuttaa seuraavat elementit huomioiden: 

  • Holistinen elämänkatsomus / laaja hyvinvointikäsitys

Saamelainen elämänkatsomus, joka tarkoittaa myös kokonaisvaltaista hyvinvointikäsitettä, on laaja. Siihen liittyy paljon näkymättömiä asioita, jotka vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kuten esimerkiksi maailmankatsomus, arvomaailma, yhteisöllisyys, elinkeinot, kertomaperinne, pyhien paikkojen ja ilmiöiden merkitykset, sekä perinteinen lääkintä ”dálkodeapmi”. 

Ikääntyneen hyvinvointia ja toimintakykyä tukee se, kun pääsee tekemään itselleen tuttuja perinteisiin elinkeinoihin liittyviä, vuotuiskierron mukaisia askareita:

  • keräily - mm. marjat, sienet
  • poroerotukset ja poronlihan pienimuotoinen käsittely
  • kalastus ja kalojen käsittely
  • käsityöt ja niihin liittyvät valmistelut mm. pajun parkitseminen, nahkan käsittely

Käsityöt ja perinneasut ovat saamelaisille erittäin tärkeitä identiteetin merkkejä.  Saamelaiset ikääntyneet pukeutuvat mielellään omaan lapinpukuunsa ja lakkiin lähtiessä sosiaaliseen tilaisuuteen, koska puku kertoo, ketä ja mistä he ovat. Työntekijä kannustaa ikääntynyttä pukemaan hänen valitsemansa perinnevaatteet, tuntee pukeutumiseen liittyvät normit ja osaa auttaa esimerkiksi silkin kanssa. 

  • Voimavaralähtöisyys

Asiakkaan voimavarojen tukeminen on tärkeä osa saamelaista kotihoitoa. Työntekijän tukemana asiakkaan voimavarat pystytään tunnistamaan ja tapaamisten sisältöä voidaan suunnitella tukemaan asiakkaan toimintakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitämistä yksilölliset tarpeet huomioiden. 

Ikääntynyt pääsee osallistumaan toimintaan omien voimavarojensa mukaisesti joko aktiivisena tekijänä yhdessä työntekijän kanssa tai seuraajan ja neuvonantajan roolissa. Yhdessä tekeminen voi olla voimauttavaa molemmille osapuolille. Joskus ikääntyneen motivointi voi vaatia hieman suostuttelua, mutta kulttuurisella otteella ikääntynyt saadaan ikään kuin huomaamatta mukaan toimintaan. 

Ikääntyneiden merkitys kulttuurin siirtämisessä sukupolvelta toiselle on mittaamaton, jonka vuoksi ikääntyneiden kotona pärjäämisen tukemista ajatellaan myös kulttuurisena tekona. 

Saamelaisten kertomaperinne tai tarinointi ”máinnasteapmi” on keino opettaa nuoremmille sukupolville perinteisiin elinkeinoihin liittyvistä töistä, lähiympäristöstä ja historiasta, sekä sukulaisuussuhteista ja moraalisista arvoista. Tarinointi ei ole pelkkää sanojen kertomista, sen avulla siirretään myös hiljaista tietoa eteenpäin ja opetetaan kuuntelemaan sanojen takana olevaa viestiä.  (Kuokkanen 2009, 44–45; Aikio 2010, 64.) 

  • Yhteisöllisyys

Ikääntynyt on ensisijaisesti yhteisönsä ja sukunsa jäsen. Saamelaiset ovat tottuneet pitämään yhteyttä laajaan sukuyhteisöönsä. Suku kattaa ydinperheen lisäksi isovanhemmat, sedät/enot, tädit, kummit, serkut ja pikkuserkut usean sukupolven taakse. Poronhoitajille oman siidan jäsenet ovat tärkeitä ihmisiä. 

Pääseminen mukaan itselle merkityksellisiin tapahtumiin ja vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa, vahvistaa ikääntyneen osallisuuden tunnetta omaan yhteisöönsä. Saamelaisten kotihoidon työntekijöiden tehtävänkuviin kuuluvat myös yhteistyö kolmannen sektorin, seurakunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa järjestetään ikääntyneille mahdollisuuksia kokoontua ja tavata sukulaisia ja tuttuja yli kuntarajojen. 

  • Kulttuurinen ymmärrys

Saamelainen ikääntynyt on tottunut pärjäämään (pohjoissaameksi birget / ceavzit) omassa toimintaympäristössään, eikä hän herkästi pyydä apua vierailta. Avun tarpeessa ikääntyneet kertovat soittavansa mielellään suoraan saamelaiselle, tutulle kotihoidon työntekijälle, johon ovat oppineet luottamaan. Saamelaiset kotihoidon työntekijät ovat usein paikallisia ihmisiä, jotka tuntevat alueen ihmisiä ja vallitsevia erityispiirteitä. 

Ikääntyneille tuo turvaa tieto, että on olemassa tuttu ja turvallinen ihminen, jolle voi soittaa tarvittaessa. Tutulle ihmiselle ei tarvitse selitellä omaa taustaansa ja perustella toimintatapojaan, vaan voidaan keskittyä yhteiseen tekemiseen ja kanssakäymiseen. 

Äkillisten muutos- tai kriisitilanteiden kohdatessa, esimerkiksi omaisen menehtyessä, työntekijät kertovat ottavansa yhteyttä ikääntyneeseen ja menevät käymään hänen luonaan. 

Etenkin sellaisissa tapauksissa, kun muita omaisia tai sukua ei ole lähistöllä, työntekijä sopii ikääntyneen kanssa uusista käynneistä, kunnes ikääntynyt kertoo pärjäävänsä. Työntekijän on kyettävä lukemaan tällaisia tilanteita hyvin tarkoin, pystyäkseen tulkitsemaan asiakasta oikein. 

 

  • Lähteet:

Aikio, Aimo 2010. Olmmošhan gal birge – Áššit mat ovddidit birgema. Čálliid lágádus.

Kuokkanen, Rauna 2009. Boaris dego eana. Čálliid lágádus. 

Tuhiwai-Smith, Linda 2012. Decolonizing Methodologies. Zed Books. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kulttuurisesti turvallista kotihoitoa voi kehittää vastaamaan myös muiden vähemmistöjen tarpeisiin. Se vaatii kyseisen kulttuurin tuntemusta ja kulttuuriymmärrystä sekä kykyä aidosti kuulla asiakasryhmästä nousevia tarpeita. 

Palvelurakenteet ovat rakennettu valtakulttuurin normeihin pohjautuen, jolloin ne eivät välttämättä vastaa vähemmistöjen tarpeisiin. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Menetelmää on jo toteutettu saamelaisalueen kunnissa, hankkeen tehtävänä oli mallintaa toiminnan sisältö palveluiden yhtenäistämistä varten. Sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueille, kulttuurisesti turvallisen kotihoidon palvelut siirtyivät Lapin hyvinvointialueen toiminnaksi. 

Hankkeen aikana kävi ilmi, että saamelaiset ikääntyneet kokevat kulttuurisesti turvallisen kotihoidon toiminnan tärkeänä kotona pärjäämistä tukevana toimintana. 

Lähipalveluiden organisoituessa hyvinvointialueen rakenteisiin, ikääntyneet kokivat haasteellisena löytää tietoa palveluista ja niihin ohjautumisesta. Ikääntyneet toivoivat helposti löydettäviä tietoja saamenkielisistä palveluista ja puhelinnumero, josta saa ohjausta ja neuvontaa.

Lapin hyvinvointialueella päädyttiin kohdentamaan saamenkielisiin ja kulttuurinmukaisiin palveluihin kohdentamaa, korvamerkittyä avustusta uuden saamenkielisen palveluohjaajan toimen perustamiseksi. Saamenkielistä palveluohjausta on kehitetty Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeessa (2016-2018) Paljon tukea tarvitsevat - Paljon palveluita käyttävät (2015 - 2017) -hankkeessa ja sitä on jatkettu Ikäystävällinen Lappi -hankkeessa. 

Liitteet