Saamelainen yhteisöllinen kehittäjäasiakastoiminta

Saamelaisalueen kyliin luodaan yhteisöllinen kohtaaminen kyläläisille tutussa ympäristössä. Avaintekijänä luottamuksen rakentamisessa on yhteistyö paikallistoimijoiden kanssa.

Mahdollisuuksien mukaan käytetään yhteisön käyttämää kieltä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Saamelainen yhteisöllinen kehittäjäasiakastoiminta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Saamelaisalueen kyliin luodaan yhteisöllinen kohtaaminen kyläläisille tutussa ympäristössä. Avaintekijänä luottamuksen rakentamisessa on yhteistyö paikallistoimijoiden kanssa.

Mahdollisuuksien mukaan käytetään yhteisön käyttämää kieltä.

Toteutuspaikka
Saamelaisten kotiseutualue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lappi
Utsjoki
Sodankylä
Inari
Enontekiö
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Aino Riihimäki

Luotu

07.11.2022

Viimeksi muokattu

16.12.2022
Ratkaisun perusidea **

Saamenkielisissä ja kulttuurinmukaisissa sote-palveluissa tarvitaan systemaattisesti kerättyä tietoa liittyen palveluiden laatuun ja asiakaskokemukseen. Saamelainen asiakas harvoin kertoo omista asioistaan ulkopuoliselle henkilölle. Yhteisöllinen kehittäjäasiakastoiminta tavoittaa saamelaisen asiakkaan helpommin kuin perinteinen yksilökeskeinen kehittäjäasiakastoiminta. Yhteisötasolla vaikeidenkin yhteisöä koskevien asioiden kertominen on helpompaa, kuin myös yksilön kokemukset tulevat kerrotuksi.

Kehittäjäasiakastoiminta on osa tiedontuotantoa, joka kytkeytyy osaksi saamenkielisiä sote-palveluiden seurantaa ja arviointia.

Toimintaympäristö **

Lapin hyvinvointialueella on kehittämisen vastuu saamenkielisistä sote-palveluista koko Suomen alueella ja sote-palveluiden tuottamisen vastuu saamelaisille saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisilla on lainsäädännön turvaama oikeus saada omakielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluita saamelaisten kotiseutualueella ja viranomaisissa.

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden saatavuutta pyritään parantamaan ja yhdenmukaistamaan, minkä vuoksi tarvitaan asiakkaiden osallistamista kehittämiseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakkaana tai potilaana ihminen on haavoittuvainen. Erityisesti silloin, kun joutuu vieraaseen ympäristöön ja huoli omasta tai omaisen voinnista kasvaa suureksi. Saamen kielen kuuleminen edes hetken aikaa hoitotilanteessa rauhoittaa asiakkaan mieltä ja herättää tunteen toipumisesta, ja ammattilainen on ihmisen puolella ja ymmärtää. Asiakas-ammattilainen -kohtaamisiin liittyy useimmiten myös sukutaustan selvittely, ”tutuiksi tuleminen”, jolloin molemmille osapuolille tulee käsitys, missä kohtaa löytyy yhdistävä sukuhaara tai muu tekijä. Yhteinen kieli vahvistaa luottamusta.

Yhteisön voima koetaan tärkeänä kielen ja kulttuurin säilymisessä elinvoimaisena ja sen vuoksi lähipalveluiden saatavuus nähdään tärkeänä tulevaisuudessakin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ylisukupolvisesti vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tukevat esimerkiksi lasten monikielisyyttä. 

Kohtaamisissa asiakkaat ovat tuoneet esille kehittämisehdotuksia kokemusperäisten tarinoiden kautta palveluiden saatavuuteen, laatuun ja merkitykseen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimivaksi työskentelytavaksi on koettu tiivis yhteistyö paikallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa, jotka toimivat koollekutsujina tai sitten suunnittelijat menevät vierailemaan valmiisiin tapahtumiin. Tämä yhteistyötapa on koettu avaintekijänä paikallisten ihmisten tavoittamisessa. Kehittäjien työparityöskentely mahdollistaa luontevan kohtaamisen, ja havaintojen kautta sanattomat viestit ja ilmaukset tulevat huomioiduksi laajemmin. 

Toiminta tulee tapahtua paikanpäällä yhteisölle tutussa ympäristössä luottamuksellisen ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomiseksi. Aikaa tulee varata hyvin, että yhteisön jäsenet voivat tulla ja lähteä - niin halutessaan. 

Osallistujille tarjotaan tilaisuudessa syötävää, jolla luodaan rento ilmapiiri.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Yhteisöllinen kehittäjäasiakastoiminta on koettu toimivaksi tavaksi osallistaa saamenkielisiä ja kulttuurissa eläviä palveluiden käyttäjiä. Yksilökeskeistä kehittäjäasiakkaiden rekrytointia ja koulutusta on käynnistetty useita kertoja eri hankkeissa tuloksetta. Vapaaehtoisia ilmoittautuneita ei ole saatu mukaan koulutukseen ja kehittämiseen, vaikka markkinointia on toteutettu muun muassa ilmoittamalla lehdissä, sosiaalisessa mediassa, lähettämällä henkilökohtaisia kutsuja, mainostamalla saamenkielisissä sote-palveluissa ja kauppojen ilmoitustauluilla.

Yhteisöllinen kehittäjäasiakastoiminta on käynnistynyt suhteellisen pienellä markkinoinnilla, jossa keskeistä on yhteistyö paikallisten avainhenkilöiden kanssa. 

Kokemukset kuulluksi tulemisen puuttumisesta tai luottamuspulasta sote-palveluita kohtaan on tullut esille kehittäjäasiakkaiden kertomana yhteisöllisellä kehittäjäasiakaskiertueella syksyllä 2022. Usein taustalla on omakohtainen, läheisen tai lähihistoriassa tapahtunut kokemus, jota on kerrottu eteenpäin.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

On mahdollista hyödyntää myös muussa yhteisöllisten kulttuurien kielellisten palveluiden kehittämisessä. Yhteisöllinen kehittäminen helpottaa ryhmien ja yhteisöjen kohtaamista (esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tai maahanmuuttajayhteisöjen kohtaaminen).

Kansikuva
Kuvassa on Suomen kartta, jossa pohjoissaamenkielistä puhujaväestöä kuvataan vaaleansinisellä, inarinsaamea puhuvia punaisella ja koltansaamen puhujia tummansinisellä. Pohjoissaamea puhutaan Suomen Enontekiön, Inarin, Sodankylän lapinpaliskunnan Vuotson ja Utsjoen alueella sekä Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Inarinsaamea puhutaan Inarijärven ympäristössä. Koltansaamen kielialue käsittää Sevettijärven ja Nellimin alueen sekä Paatsjoen ympäristö Venäjän ja Norjan pohjoisosassa.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä