Seksuaaliterveyden tukeminen osana asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia
Seksuaalineuvonnan kehittämisen prosessi käynnistyi osana Varhan Läpimurtovalmennus -työskentelyä vuonna 2023. Kehittämisen tavoitteena on ollut vahvistaa ja selkeyttää seksuaaliterveyspalveluja sekä asiakkaan että ammattilaisten näkökulmasta.
Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Parhaimmillaan se antaa energiaa ja on ihmisen voimavara. Seksuaaliterveys on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila.
Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa asennetta seksuaalisuuteen, seksuaalisiin suhteisiin sekä sitä, että jokaisella on halutessaan mahdollisuus nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalikokemuksiin.
Seksuaalineuvontaa tulisi olla tarjolla kaikenikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa eläville ihmisille seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen ja sukupuolisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ongelmissa ja kriisitilanteissa. Oikea-aikainen seksuaalineuvonta ehkäisee seksuaaliongelmia sekä niiden vaikeutumista ja pitkittymistä parantaen asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oikea-aikainen ja riittävä seksuaalineuvonta vähentää myös erityispalveluiden tarvetta, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tarvetta.
Tässä kuvattua kehittämistä aloitettiin Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa vuosina 2022-2023. Kehittäminen jatkui hankkeen päättymisen jälkeen osana Läpimurtovalmennus -työskentelyä.
Lähtötilanteessa Varhalla on alkukartoituksen mukaa noin 60 koulutettua seksuaalineuvojaa. Mutta varsinaista seksuaalineuvontaa sai lähtötilanteessa vaan hyvin harvasta toimipisteestä. Toimipisteet olivat lisääntymisterveyspalveluiden yhteydessä mm. neuvoloissa sekä koulu-ja opiskeluterveydenhuollossa. Erikoisairaanhoidon osalla poliklinikoilla palvelua on saatavilla poliklinikoiden omille asiakkaille tai lääkärin lähetteellä. Seksuaalineuvontaa myös osana omaa työtään antaa koulutetut neuvojat palvelu-/toimialoilla joko työnkuvaan kuuluvana tai muuten omaa osaamistaan hyödyntäen.
Systemaattista seksuaalineuvonnan palvelua ei siis ollut tarjolla muualla kuin Turun keskitetyssä äitiysneuvolassa, ja tämä oli kohdennettu äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaille.
Osaamista on paljon, mutta se on osaltaan alihyödynnettyä. Asiakkaille itselleen löydettävissä olevaa palvelua ei ole tarjolla lainkaan. Myöskään palveluohjaajat/ asiakasohjaajat eivät löydä asiakkailleen seksuaalineuvonnan palvelua. Tasa-arvoisuus palvelujen saatavuudessa ei tällä hetkellä toteudu.
Asiakkaiden ongelmat ja haasteet ovat moninaisia ja tarve myös seksuaalineuvonnalle on ilmeinen.
Kehittäjäjoukko koostui osittain Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen Ehkäisypalvelujen kehittämisen projektin kehittäjistä sekä Turun perhekeskuksen päälliköstä ja työntekijöistä. Joukkoon saatiin rekrytoitua myös asiakasosallistuja sekä erikoissairaanhoidon edustaja.
Joukko on laajentunut matkan aikana ollen lopulta yhdeksän jäseninen.
Perhekeskuspäällikön rooli on ollut prosessin omistajuus.
Hankekoordinaattori on vastannut osaltaan tuotoksista, raportoinnista ja yleisestä organisoinnista.
Kehittäjäjoukolla on ollut alusta asti yhteinen suunta, tavoite ja tähtäin, jotka ovat kirkastuneet matkan varrella.
Kehittämisryhmä on tavannut viikottain prosessin ajan yhden tunnin ajan. Kaikki eivät aina ole päässet paikalle, mutta joustavasti porukka on kokoontunut ja kokouksista on kirjattu jatkuvaa muistiota. Viikottaisten tapaamisten lisäksi ryhmä on osallistunut valmennusprosessin lähipäiviin eli työpajapäiviin. Työpajapäiviä koko prosessin aikana on yhteensä seitsemän.
Selkeyttää palvelua sekä asiakkaan että ammattilaisten näkökulmasta.
Palveluiden kysyntä vähenee, kun asiakkaiden seksuaaliterveyteen liittyvät haasteet kohdataan. Mahdollistetaan oikea-aikainen tieto ja tarvittava tuki. Pyritään siihen, että seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on luonnollinen osa asiakkaan perushoitoa perustasolla.
Luodaan seksuaaliterveyden palveluprosessi, joka ohjaa sekä ammattilaisia että asiakkaita.
Asiakas löytää palvelut ja tunnistaa seksuaalioikeutensa.
Tunnistetaan seksuaaliterveys osana kokonaishyvinvointia. Ei pilkota palvelua erilliseksi muusta palvelusta ja/tai koeta ns. ylimääräisenä palveluna.
Lisätään digiasiointia. Digiasioinnin myötä asiakkaiden on helpompi hakeutua palveluun ja saada apua omaan haasteeseensa. Ammattilaiset pystyvät palvelemaan asiakkaita joustavasti ja nopeasti, myös jatkossa yli kuntarajojen digiasioinnin tuoden mahdollisuuden myös etäasioinnille.
Luodaan koulujen seksuaalikasvatukselle suunnitelma ja malli, jonka myörä myös seksuaalikasvatus olisi tasalaatuista ja tasavertaista koko hyvinvointialueella.
Kuva
Palvelupolku on kuvattuna IMS -järjestelmässä.
Kirjaamiseen on luotu malli, koodit, fraasit yms.
Asiakkaan palveluun pääsy on helpottunut. Asiakaspalautteen jatkuva keruu.
Ammattilaiset osaavat ohjata palveluun ja malli/prosessi on tavoitettu. Palautteen keruu.
Seksuaalikasvatustunnit kouluissa toteutuvat tasalaatuisena.
Ammattilaiset osallistuvat koulutuksiin ja pitäävät osaamistaan yllä. Seksuaalineuvojien verkosto on toiminnassa ja toiminnalle on laadittu suunnitelma.
Digiasiointikanavat lisääntyvät (mm. chat, etävo, sähköinen ajanvaraus)
Kuva
.jpg)
Suunnitelma seksuaalineuvonnan vahvistamisesta on tehty ja sitä on lähdetty toteuttamaan. Seksuaalineuvojan työpanos ehkäisyneuvolan asiakaskunnalle eli kaikille alle 25-vuotiaille turkulaisille on vakiinnutettu ja käytössä. Lisäksi kaikenikäisille terveysasemien asiakkaille tarjotaan pilottina seksuaalineuvontaa opiskelijaharjoitteluna. Tärkein keino on kehittämistyön systemaattinen raportointi ja johdon tuki.
Yhteistyön tekeminen on vahvistanut prosessia ja tavoiteltua muutosta. Yhteistyötä tulee tehdä joka tasolla.
Kehittämisestä pitää tiedottaa henkilöstöä ja asiakkaita.
Kehittämisessä on jaettu vastuualueet. Tämä on sitouttanut ryhmän jäsenet omiin osuuksiinsa ja aikataulu on ollut pitävä.
Kuva
Kehittämisen kohderyhmä ovat nuoret ja nuoret aikuiset.
Kehittämisryhmän jäsenenä on ollut koko prosessin ajan myös asiakas. Häneltä olemme saaneet paljon asiakasymmärrystä ja kokemusta palveluihin hakeutumisesta ja palveluiden käytöstä.
Asiakkaita on osallistettu erilaisten kyselyiden avulla.
Seksuaalineuvojan vastaanotolle on laadittu asiakaspalautelomake, jolla ollaan kerätty tietoa.
Kyselyitä ollaan tehty myös ammattilaisille. Terveysasemien hoitajille teetettiin kysely asiakasohjauksen näkökulmasta. Kouluterveydenhoitajille tehtiin kysely seksuaalikasvatustuntien pitämisestä. Lisäksi tehtiin nuorille avoin kysely palveluiden tarpeeseen liittyen.
Kuva
Olemme konsultoineet ja vertaisoppineet Keski-Suomen hyvinvointialueen seksuaalineuvonnan digikehittämisestä.
Läpimurtotyöskentely on joustava menetelmä, joka on räätälöitävissä monenlaisten palveluiden ja toimintojen kehittämistarpeisiin. Siinä moniammatilliset tiimit kehittävät valittua kehittämiskohdetta valmentajien tukemina ja toisiltaan oppien. Keskeistä toteutuksessa on henkilöstön osallisuus, asiakaskeskeisyys, systemaattisuus ja vertaisoppiminen.
- Seksuaaliterveyspalvelut eivät ole tasavertaisia tai niitä ei ole saatavilla ollenkaan
- Palveluita on vaikea löytää
- Osaamista ei hyödynnetä ja osaajat "hukkuvat" mutkikkaassa organisaatiossa (seksuaalikasvattajat, seksuaalineuvojat, seksuaaliterapeutit)
- Ammattilaisilla ei ole tietoa seksuaaliterveyden palveluista, mikä vaikeuttaa palveluohjausta
- Seksuaaliterveyden tukea ei mielletä mielenterveyden oireita poistavana
- Seksuaalikasvatusta ei tarjota tasalaatuisesti
- Emme vastaa kaikkien sukupuolten tarpeisiin
- Palveluiden kehittämiseksi ei ole kerätty systemaattisesti palautetta
- Henkilöstön koulutusmalli puuttuu eikä seksuaaliterveydestä keskustella
- Ammattilaiset eivät ota puheeksi eikä asiakas saa tukea
- Palvelut eivät elä ajassa eivätkä vastaa siinä esiintyviin ilmiöihin ja asiakastarpeisiin (sosaiaalinen media, media, verkkoympäristöt, kulttuuri, itsemääräämisoikeus, seksuaali-identiteetti, minä identiteetti, ympäristö)
- Nyt ei turvata kasvurauhaa, eikä saada tietoa (esim. Trans-nuoret)