Seksuaaliterveyden tukeminen osana asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)

Seksuaaliterveyden tukeminen osana asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)

Seksuaalineuvonnan kehittämisen prosessi käynnistyi osana Varhan Läpimurtovalmennus -työskentelyä vuonna 2023. Kehittämisen tavoitteena on ollut vahvistaa ja selkeyttää seksuaaliterveyspalveluja sekä asiakkaan että ammattilaisten näkökulmasta. 

Toimintamallin nimi
Seksuaaliterveyden tukeminen osana asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Seksuaalineuvonnan kehittämisen prosessi käynnistyi osana Varhan Läpimurtovalmennus -työskentelyä vuonna 2023. Kehittämisen tavoitteena on ollut vahvistaa ja selkeyttää seksuaaliterveyspalveluja sekä asiakkaan että ammattilaisten näkökulmasta. 

Toteutuspaikka
Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Turun perhekeskus
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Turku
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Kuva
Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Tekijä

Tekijä

Taru Elo

Luotu

Luotu

24.9.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

12.12.2025
Ratkaisun perusidea

Asetimme tavoitteita myös sähköisen asioinnin kehittämiselle. Saavutimme niitä valmennusprosessin jälkeen. 

3.6.2025 avasimme Varha-sovellukseen kansalaislähtöisen viestinnän kanavan Seksuaalineuvonnan asioille. Kanavan palvelukuvaus: 

"Täällä voit kysyä neuvoa tai ohjeita seksuaalisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuolen kokemukseen sekä seksuaaliterveyteesi liittyvissä kiireettömissä asioissa. Vastaamme viestiisi 1-3 arkipäivän kuluessa."

24.9.2025 avasimme itseajanvarauksen seksuaalineuvonnan vastaanotoille Turun ja Salon perhekeskukseen. 

Toimintaympäristö

Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Parhaimmillaan se antaa energiaa ja on ihmisen voimavara. Seksuaaliterveys on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. 

Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa asennetta seksuaalisuuteen, seksuaalisiin suhteisiin sekä sitä, että jokaisella on halutessaan mahdollisuus nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalikokemuksiin.  

Seksuaalineuvontaa tulisi olla tarjolla kaikenikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa eläville ihmisille seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen ja sukupuolisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ongelmissa ja kriisitilanteissa. Oikea-aikainen seksuaalineuvonta ehkäisee seksuaaliongelmia sekä niiden vaikeutumista ja pitkittymistä parantaen asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oikea-aikainen ja riittävä seksuaalineuvonta vähentää myös erityispalveluiden tarvetta, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tarvetta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämisen kohderyhmä ovat nuoret ja nuoret aikuiset. 

Kehittämisryhmän jäsenenä on ollut koko prosessin ajan myös asiakas. Häneltä olemme saaneet paljon asiakasymmärrystä ja kokemusta palveluihin hakeutumisesta ja palveluiden käytöstä. 

Asiakkaita on osallistettu erilaisten kyselyiden avulla. 
Seksuaalineuvojan vastaanotolle on laadittu asiakaspalautelomake, jolla ollaan kerätty tietoa. 

Kyselyitä ollaan tehty myös ammattilaisille. Terveysasemien hoitajille teetettiin kysely asiakasohjauksen näkökulmasta. Kouluterveydenhoitajille tehtiin kysely seksuaalikasvatustuntien pitämisestä. Lisäksi tehtiin nuorille avoin kysely palveluiden tarpeeseen liittyen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Asiakaspalautteet
  • Asiakasmäärät
  • Palveluihin ohjautuminen
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyö esitettiin valmennuksen loputtua loppuseminaarissa kutsuvieraille ja muille valmennuksen tiimeille. 
Esittelyä varten kehittämistyöstä laadittiin posteri. 

 

Posterissa on esitelty osa valmennuksen aikana saavutetuista tavoitteista. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Erilaiset ikärajat palveluissa haastavat palveluohjausta hyvinvointialuetasoisesti. 

Yhteisten toimintamallien käyttöönotto vaatii johdon tiivistä sitoutumista sekä ymmärrystä.