Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

SISUKAS - monialainen työskentelymalli sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin tueksi

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lapsen sosiaalityöntekijä sekä erityisopettajasta ja psykologista muodostettu koordinoiva Sisukas- tiimi kartoittaa sijoitetun lapsen tilanteen, järjestää tuen sekä konsultoi verkostoa. Toteutetaan  tuki, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi. 

 

Toimintaympäristö

Koulutus on tutkitusti vahvin aikuisuuden hyvinvointia ennustava tekijä sijoitetuilla lapsilla.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

SISUKAS-työskentelymalli on kehitetty Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi koulussa (SISUKAS) –hankkeessa. Projekti on osa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) lapsiperheitä tukevia hankkeita yhteenkokoavaa Emma ja Elias –ohjelmaa. SISUKAS-mallia on pilotoitu vuosina 2013-15 Keski-Suomessa 20 sijoitetun lapsen kanssa 9 paikkakunnalla. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjinä Christine Välivaara (projektipäällikkö), Johanna Liukkonen (sosiaalityöntekijä), Elisa Oraluoma (psykologi) ja Maire Saksola (erityisopettaja).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitettuja 6-12 -vuotiaita lapsia. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
  • Sisukas-toiminta on vakiintunut Jyväskylään sekä Poriin.
  • Sisukas- mallia on hyödynnetty Pohjois-Suomessa, Kallion kuntayhtymässä
  • Lahti, Laukaa ja Kuopio käynnistelevät toimintaa.
  • Kaarina-Paimio alueella käynnistyy juurruttaminen 2022-23.
  • Pesäpuu ry juurruttaa mallia Suomessa sekä kokoaa toimijaverkostoa.

 

 

 

Ratkaisun perusidea

Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti sijoitettuja 6-18 -vuotiaita lapsia. SISUKAS-mallissa moniammatillinen tiimi (lapsen oma sosiaalityöntekijä, psykologi, erityisopettaja) kartoittaa sijoitetun lapsen oppimisvalmiudet, vahvuudet ja tuen tarpeet haastattelemalla sekä strukturoiduin testimenetelmin. Lapselle suunnitellaan hänen tarpeitaan vastaavaa tukea, jonka toteuttamisessa hyödynnetään lapsen vahvuudet. Tukitoimissa keskiöön nousevat aikuisten välinen yhteistyö ja oppimisympäristön järjestäminen niin, että sijoitetun lapsen tasavertaiset oikeudet oppimiseen mahdollistuvat. Tukitoimet ja vastuut kirjataan oppimissuunnitelmaan, jonka toteutumista seurataan moniammatillisena yhteistyönä. Tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan uusintakartoituksella kahden vuoden kuluttua alkukartoituksesta. Seuranta jatkuu lapsen verkoston yhteistyönä peruskoulun loppuun.

Systemaattisen työskentelymallin avulla tuetaan sijoitettujen lasten koulumenestystä, psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Monialaista yhteistyötä tiivistetään, tiedonkulkua ja tukea parannetaan. Lapsen osallisuutta vahvistetaan. 

Toimintaa ja osaamista on vahvistettu 9 maakunnassa ja se on vakiintunut rakenteisiin Jyväskylässä ja Porissa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pesäpuu ry juurruttaa toimintaa tarjoamalla materiaaleja, koulutusta ja fasilitoimalla kehittämisprosesseja. Kokoamme valtakunnallista toimijaverkostoa ja järjestämme työkokouksia/webinaareja. Teemme yhteistyötä Tulevaisuuden SoTe- ohjelman kanssa. Olemme mukana kansainvälisessä yhteistyössä.

Mallin käyttöönotto edellyttää resurssia 1-3 koordinoivan Sisukas-työntekijän palkkaamiseksi hyvinvointialueelle/kuntaan. Tehtävää voi pienemmässä kunnassa hoitaa osa-aikaisesti osana omaa työtä. Jyväskylässä resurssi on 2 erityisopettajaa ja psykologi. Porissa oppimisentuen koordinaattori ja 2 konsultoivaa erityisopettajaa.

SISUKAS- prosessin vaiheet:

1. Lapsen sosiaalityöntekijän yhteydenotot sijais-/vanhempiin ja kouluun

2. Aloitustapaaminen koululla, monialainen verkosto koolle

3. Pedagoginen ja psykologinen kartoitus lapselle

4. Oppimissuunnitelmapalaveri ja vastuiden kirjaaminen

5. Tuki ja seurantatapaamiset 2-4 kertaa vuodessa kahden vuoden ajan

6. Uusintakartoitus,vaikuttavuuden arviointi

7. Voimavarakeskeinen palautepalaveri

8. Tuki ja seuranta peruskoulun loppuun saakka

Vinkit toimintamallin soveltajille

Materiaalit mallin käyttöönottoon sekä arviointitutkimus mallista löytyvät tietopankista: https://pesapuu.fi/toiminta/koulun-ja-lastensuojelun-yhteistyo/sisukas/

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Tulokset ovat lupaavia ja samansuuntaisia Ruotsissa laajalle levinneen Skolfam-mallin tulosten kanssa. 
  • Pilottiin osallistuneiden lasten oppimistulokset paranivat ryhmätasolla ja monen lapsen sosio-emotionaalinen hyvinvointi koheni käytettyjen strukturoitujen pedagogisten ja psykologisten testien perusteella. Tuen tarve jatkui kuitenkin monen kohdalla ja lasten verkostoja kannustettiin jatkamaan tukea ja seurantaa.
  • Lapset kokivat tulleensa kuulluiksi ja saaneensa apua. Lapsen verkosto koki varhaisen puuttumisen, systemaattisuuden ja tiiviin yhteistyön hedelmälliseksi.