SISUKAS - monialainen työskentelymalli sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin tueksi

Sisukas-mallissa lapsen sosiaalityöntekijä sekä erityisopettajasta ja psykologista muodostettu koordinoiva tiimi kartoittaa sijoitettuna asuvan tilanteen, tarjoaa tuen lapselle ja konsultaation verkostolle. Toteutetaan 2-vuotinen tuki, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.  

 

Toimintaympäristö **

Koulutus on tutkitusti vahvin aikuisuuden hyvinvointia ennustava tekijä sijoitetuilla lapsilla.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

SISUKAS-työskentelymalli on kehitetty Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi koulussa (SISUKAS) –hankkeessa. Projekti on osa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) lapsiperheitä tukevia hankkeita yhteenkokoavaa Emma ja Elias –ohjelmaa. SISUKAS-mallia on pilotoitu vuosina 2013-15 Keski-Suomessa 20 sijoitetun lapsen kanssa 9 paikkakunnalla. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjinä Christine Välivaara (projektipäällikkö), Johanna Liukkonen (sosiaalityöntekijä), Elisa Oraluoma (psykologi) ja Maire Saksola (erityisopettaja).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitettuja 6-12 -vuotiaita lapsia. 

Ratkaisun perusidea **

Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitettuja 6-12 -vuotiaita lapsia. SISUKAS-mallissa moniammatillinen tiimi (lapsen oma sosiaalityöntekijä, psykologi, erityisopettaja) kartoittaa sijoitetun lapsen oppimisvalmiudet, vahvuudet ja tuen tarpeet haastattelemalla sekä strukturoiduin testimenetelmin. Lapselle suunnitellaan hänen tarpeitaan vastaavaa tukea, jonka toteuttamisessa hyödynnetään lapsen vahvuudet. Tukitoimissa keskiöön nousevat aikuisten välinen yhteistyö ja oppimisympäristön järjestäminen niin, että sijoitetun lapsen tasavertaiset oikeudet oppimiseen mahdollistuvat. Tukitoimet ja vastuut kirjataan oppimissuunnitelmaan, jonka toteutumista seurataan moniammatillisena yhteistyönä. Tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan uusintakartoituksella kahden vuoden kuluttua alkukartoituksesta. Seuranta jatkuu lapsen verkoston yhteistyönä peruskoulun loppuun.

Systemaattisen työskentelymallin avulla tuetaan sijoitettujen lasten koulumenestystä, psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Monialaista yhteistyötä tiivistetään, tiedonkulkua ja tukea parannetaan. Lapsen osallisuutta vahvistetaan. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

SISUKAS- prosessin vaiheet:

1. Lapsen sosiaalityöntekijän yhteydenotot sijais-/vanhempiin ja kouluun

2. Aloitustapaaminen koululla, monialainen verkosto koolle

3. Pedagoginen ja psykologinen kartoitus lapselle

4. Oppimissuunnitelmapalaveri ja vastuiden kirjaaminen

5. Tuki ja seurantatapaamiset 2-4 kertaa vuodessa kahden vuoden ajan

6. Uusintakartoitus,vaikuttavuuden arviointi

7. Voimavarakeskeinen palautepalaveri

8. Tuki ja seuranta peruskoulun loppuun saakka

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Materiaalit mallin käyttöönottoon sekä arviointitutkimus mallista löytyvät tietopankista: www.sijoitettulapsikoulussa.fi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **
  • Tulokset ovat lupaavia ja samansuuntaisia Ruotsissa laajalle levinneen Skolfam-mallin tulosten kanssa. 
  • Pilottiin osallistuneiden lasten oppimistulokset paranivat ryhmätasolla ja monen lapsen sosio-emotionaalinen hyvinvointi koheni käytettyjen strukturoitujen pedagogisten ja psykologisten testien perusteella. Tuen tarve jatkui kuitenkin monen kohdalla ja lasten verkostoja kannustettiin jatkamaan tukea ja seurantaa.
  • Lapset kokivat tulleensa kuulluiksi ja saaneensa apua. Lapsen verkosto koki varhaisen puuttumisen, systemaattisuuden ja tiiviin yhteistyön hedelmälliseksi.