SISUKAS - monialainen työskentelymalli sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin tueksi
Lapsen sosiaalityöntekijä sekä erityisopettajasta ja psykologista muodostettu koordinoiva Sisukas- tiimi kartoittaa sijoitetun lapsen tilanteen, järjestää tuen sekä konsultoi verkostoa. Toteutetaan tuki, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.
Toimintamallin nimi
Lapsen sosiaalityöntekijä sekä erityisopettajasta ja psykologista muodostettu koordinoiva Sisukas- tiimi kartoittaa sijoitetun lapsen tilanteen, järjestää tuen sekä konsultoi verkostoa. Toteutetaan tuki, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.
Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti sijoitettuja 6-18 -vuotiaita lapsia. SISUKAS-mallissa moniammatillinen tiimi (lapsen oma sosiaalityöntekijä, psykologi, erityisopettaja) kartoittaa sijoitetun lapsen oppimisvalmiudet, vahvuudet ja tuen tarpeet haastattelemalla sekä strukturoiduin testimenetelmin. Lapselle suunnitellaan hänen tarpeitaan vastaavaa tukea, jonka toteuttamisessa hyödynnetään lapsen vahvuudet. Tukitoimissa keskiöön nousevat aikuisten välinen yhteistyö ja oppimisympäristön järjestäminen niin, että sijoitetun lapsen tasavertaiset oikeudet oppimiseen mahdollistuvat. Tukitoimet ja vastuut kirjataan oppimissuunnitelmaan, jonka toteutumista seurataan moniammatillisena yhteistyönä. Tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan uusintakartoituksella kahden vuoden kuluttua alkukartoituksesta. Seuranta jatkuu lapsen verkoston yhteistyönä peruskoulun loppuun.
Systemaattisen työskentelymallin avulla tuetaan sijoitettujen lasten koulumenestystä, psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Monialaista yhteistyötä tiivistetään, tiedonkulkua ja tukea parannetaan. Lapsen osallisuutta vahvistetaan.
Toimintaa ja osaamista on vahvistettu 9 maakunnassa ja se on vakiintunut rakenteisiin Jyväskylässä ja Porissa.
Koulutus on tutkitusti vahvin aikuisuuden hyvinvointia ennustava tekijä sijoitetuilla lapsilla.
Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitettuja 6-12 -vuotiaita lapsia.
Pesäpuu ry juurruttaa toimintaa tarjoamalla materiaaleja, koulutusta ja fasilitoimalla kehittämisprosesseja. Kokoamme valtakunnallista toimijaverkostoa ja järjestämme työkokouksia/webinaareja. Teemme yhteistyötä Tulevaisuuden SoTe- ohjelman kanssa. Olemme mukana kansainvälisessä yhteistyössä.
Mallin käyttöönotto edellyttää resurssia 1-3 koordinoivan Sisukas-työntekijän palkkaamiseksi hyvinvointialueelle/kuntaan. Tehtävää voi pienemmässä kunnassa hoitaa osa-aikaisesti osana omaa työtä. Jyväskylässä resurssi on 2 erityisopettajaa ja psykologi. Porissa oppimisentuen koordinaattori ja 2 konsultoivaa erityisopettajaa.
SISUKAS- prosessin vaiheet:
1. Lapsen sosiaalityöntekijän yhteydenotot sijais-/vanhempiin ja kouluun
2. Aloitustapaaminen koululla, monialainen verkosto koolle
3. Pedagoginen ja psykologinen kartoitus lapselle
4. Oppimissuunnitelmapalaveri ja vastuiden kirjaaminen
5. Tuki ja seurantatapaamiset 2-4 kertaa vuodessa kahden vuoden ajan
6. Uusintakartoitus,vaikuttavuuden arviointi
7. Voimavarakeskeinen palautepalaveri
8. Tuki ja seuranta peruskoulun loppuun saakka
- Tulokset ovat lupaavia ja samansuuntaisia Ruotsissa laajalle levinneen Skolfam-mallin tulosten kanssa.
- Pilottiin osallistuneiden lasten oppimistulokset paranivat ryhmätasolla ja monen lapsen sosio-emotionaalinen hyvinvointi koheni käytettyjen strukturoitujen pedagogisten ja psykologisten testien perusteella. Tuen tarve jatkui kuitenkin monen kohdalla ja lasten verkostoja kannustettiin jatkamaan tukea ja seurantaa.
- Lapset kokivat tulleensa kuulluiksi ja saaneensa apua. Lapsen verkosto koki varhaisen puuttumisen, systemaattisuuden ja tiiviin yhteistyön hedelmälliseksi.
Kansikuva
