SISUKAS - monialainen työskentelymalli sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin tueksi

Sisukas-mallissa lapsen sosiaalityöntekijä sekä erityisopettajasta ja psykologista muodostettu koordinoiva tiimi kartoittaa sijoitettuna asuvan tilanteen, tarjoaa tuen lapselle ja konsultaation verkostolle. Toteutetaan 2-vuotinen tuki, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.  

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
SISUKAS - monialainen työskentelymalli sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin tueksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Sisukas-mallissa lapsen sosiaalityöntekijä sekä erityisopettajasta ja psykologista muodostettu koordinoiva tiimi kartoittaa sijoitettuna asuvan tilanteen, tarjoaa tuen lapselle ja konsultaation verkostolle. Toteutetaan 2-vuotinen tuki, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.  

 

Toteutuspaikka
Kehitetty Pesäpuu ry:n SISUKAS-hankkeessa (2012-16) , pohjautuen ruotsalaiseen Skolfam-malliin. Pesäpuu ry koordinoi, juurruttaa ja jatkokehittää toimintaa pohjoismaisena yhteistyönä.
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Luotu

12.02.2020

Viimeksi muokattu

29.05.2020
Ratkaisun perusidea **

Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitettuja 6-12 -vuotiaita lapsia. SISUKAS-mallissa moniammatillinen tiimi (lapsen oma sosiaalityöntekijä, psykologi, erityisopettaja) kartoittaa sijoitetun lapsen oppimisvalmiudet, vahvuudet ja tuen tarpeet haastattelemalla sekä strukturoiduin testimenetelmin. Lapselle suunnitellaan hänen tarpeitaan vastaavaa tukea, jonka toteuttamisessa hyödynnetään lapsen vahvuudet. Tukitoimissa keskiöön nousevat aikuisten välinen yhteistyö ja oppimisympäristön järjestäminen niin, että sijoitetun lapsen tasavertaiset oikeudet oppimiseen mahdollistuvat. Tukitoimet ja vastuut kirjataan oppimissuunnitelmaan, jonka toteutumista seurataan moniammatillisena yhteistyönä. Tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan uusintakartoituksella kahden vuoden kuluttua alkukartoituksesta. Seuranta jatkuu lapsen verkoston yhteistyönä peruskoulun loppuun.

Systemaattisen työskentelymallin avulla tuetaan sijoitettujen lasten koulumenestystä, psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Monialaista yhteistyötä tiivistetään, tiedonkulkua ja tukea parannetaan. Lapsen osallisuutta vahvistetaan. 

Toimintaympäristö **

Koulutus on tutkitusti vahvin aikuisuuden hyvinvointia ennustava tekijä sijoitetuilla lapsilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Työskentelymalli koskee kaikkia pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitettuja 6-12 -vuotiaita lapsia. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

SISUKAS- prosessin vaiheet:

1. Lapsen sosiaalityöntekijän yhteydenotot sijais-/vanhempiin ja kouluun

2. Aloitustapaaminen koululla, monialainen verkosto koolle

3. Pedagoginen ja psykologinen kartoitus lapselle

4. Oppimissuunnitelmapalaveri ja vastuiden kirjaaminen

5. Tuki ja seurantatapaamiset 2-4 kertaa vuodessa kahden vuoden ajan

6. Uusintakartoitus,vaikuttavuuden arviointi

7. Voimavarakeskeinen palautepalaveri

8. Tuki ja seuranta peruskoulun loppuun saakka

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **
  • Tulokset ovat lupaavia ja samansuuntaisia Ruotsissa laajalle levinneen Skolfam-mallin tulosten kanssa. 
  • Pilottiin osallistuneiden lasten oppimistulokset paranivat ryhmätasolla ja monen lapsen sosio-emotionaalinen hyvinvointi koheni käytettyjen strukturoitujen pedagogisten ja psykologisten testien perusteella. Tuen tarve jatkui kuitenkin monen kohdalla ja lasten verkostoja kannustettiin jatkamaan tukea ja seurantaa.
  • Lapset kokivat tulleensa kuulluiksi ja saaneensa apua. Lapsen verkosto koki varhaisen puuttumisen, systemaattisuuden ja tiiviin yhteistyön hedelmälliseksi.
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Materiaalit mallin käyttöönottoon sekä arviointitutkimus mallista löytyvät tietopankista: www.sijoitettulapsikoulussa.fi.

Kansikuva
Sisukas-logo

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Perhehoito Lastensuojelu Peruskoulu Sijaishuolto Oppilas- ja opiskelijahuolto

Ilmiöt

Alueellinen erilaistuminen Eriarvoistuminen ja segregoituminen Syrjäytyminen

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret Nuoret