Etäkahvila on sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintana toteutettava hyvinvointiteemainen verkkovälitteinen etäpalvelu, joka on samalla osa Stadin soten etätyötoiminnan kokonaisuudesta. 

Toimintaympäristö

Stadin soten lännen aikuissosiaalityön painopistealueena on sosiaalinen kuntoutus ja pitkäaikaistyöttömien palvelut sekä niihin liittyvien palveluiden kehittäminen.  Lännen aikuissosiaalityöhön organisatorisesti kuuluva kuntoutusohjaus (1.1.2021 alkaen sosiaalinen kuntoutus) tarjoaa sosiaalipalveluja koko kaupungille. Tiimin työnkuvaan kuuluu vammaisten henkilöiden työtoiminnan ja työllistymistä tukevan toiminnan ja kuntouttavan vankityön koordinoinnin ja yksilökohtaisen tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen lisäksi ryhmätoiminnan järjestäminen ja ohjaaminen.

Vuosina 2012 – 2016 kuntoutusohjaus järjesti Helsingin kaupungin työllistymisen tuessa alkuvaiheen matalan kynnyksen kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä, joissa myös hyvinvointiteemoja pidettiin esillä. Nämä ryhmät - Syty-ryhmä ja sen jälkeen syntyneet ArkiStartti, TyöStartti ja KieliStartti kohdennettiin työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille ja ne muodostivat menetelmällisen pohjan myös erillisen hyvinvointiteemaisen ryhmätoiminnan kehittämiselle.  Vuonna 2017 kuntoutusohjaus siirtyi lännen aikuissosiaalityön yhteyteen ja Arki- ja TyöStartista muotoiltiin kuntouttavan työtoiminnan sijaan kuntoutukselliset ryhmät, johon työtoiminnassa jo mukana olevat saattoivat osallistua. KieliStarttia kehitettiin PROSOS-hankkeen avulla sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnaksi ja asiakkaille tarjottiin lisäksi päihdepulmiin paneutuvaa informatiivista ja vertaistuellista Wertsu- ja Wertsu EVO-ryhmätoimintaa. 

Kuntoutusohjaus osallistui vuosina 2017 - 2018 VESOTE- eli vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hankkeeseen,  jossa kuntoutusohjauksen työntekijät kouluttautuivat hyvinvointiteemojen – Uni, Ravinto ja Liikkuminen – puheeksiottoon ja työskentelyyn näiden teemojen pohjalta. https://ukkinstituutti.fi/tutkimukset-ja-hankkeet/tutkimusohjelma/vesote-hanke/ Uuden hyvinvointiteemaisen ryhmätoiminnan suunnitteluun tarvittiin siihen kohdennettua työpanosta, ja yksi tiimin kuntoutusohjaajista osallistui Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan Uramalliohjelmaan 2019 – 2020 tavoitteenaan kehittää teemoihin liittyvää uutta ryhmätoimintaa asiakkaille yhteistyössä tiimin muiden työntekijöiden kanssa.

Hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät teemat ovat viime vuosina nousseet pinnalle Helsingin kaupungin strategioissa.  Kaupunkilaisten liikkumattomuuden aiheuttamia ongelmia pyritään ehkäisemään eri toimialojen toimintaa läpileikkaavan liikkumisohjelman avulla, ja muun muassa työikäisten palveluihin sosiaalisen kuntoutuksen uudeksi työkaluksi on suunniteltu asiakkaita liikkumiseen ja kulttuuripalvelujen käyttämiseen ohjaava palvelu, LiiKu-tuki. LiiKu-tuen pilotointi on käynnissä loka-joulukuussa 2020 eri tahoilla Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa, ja kuntoutusohjaus osallistuu aktiivisesti työtoiminnan kanssa LiiKu-tuen pilotointiin. Kuntoutusohjauksessa on parhaillaan päättymässä sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön pilotti, jossa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat lähettäneet asiakkaitaan kuntoutusohjaukseen sosiaalisen kuntoutuksen jaksolle. Yksilötyön pilotista on valmistumassa YAMK-opinnäytetyö (Aikuissosiaalityön ammattilaiset asiakkaiden sosiaalisen kuntoutumisen tukijoina ja terveyden edistäjänä). Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön pilottiasiakkaille on tarjottu myös uutta, nyt kehitettyä ryhmämuotoista hyvinvointiteemaista ryhmätoimintaa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Stadin soten lännen aikuissosiaalityön painopistealueena on sosiaalinen kuntoutus ja pitkäaikaistyöttömien palvelut sekä niihin liittyvien palveluiden kehittäminen.  Lännen aikuissosiaalityöhön organisatorisesti kuuluva kuntoutusohjaus (1.1.2021 alkaen sosiaalinen kuntoutus) tarjoaa sosiaalipalveluja koko kaupungille. Tiimin työnkuvaan kuuluu vammaisten henkilöiden työtoiminnan ja työllistymistä tukevan toiminnan ja kuntouttavan vankityön koordinoinnin ja yksilökohtaisen tehostetun sosiaalisen kuntoutuksen lisäksi ryhmätoiminnan järjestäminen ja ohjaaminen.

Vuosina 2012 – 2016 kuntoutusohjaus järjesti Helsingin kaupungin työllistymisen tuessa alkuvaiheen matalan kynnyksen kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä, joissa myös hyvinvointiteemoja pidettiin esillä. Nämä ryhmät - Syty-ryhmä ja sen jälkeen syntyneet ArkiStartti, TyöStartti ja KieliStartti kohdennettiin työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille ja ne muodostivat menetelmällisen pohjan myös erillisen hyvinvointiteemaisen ryhmätoiminnan kehittämiselle.  Vuonna 2017 kuntoutusohjaus siirtyi lännen aikuissosiaalityön yhteyteen ja Arki- ja TyöStartista muotoiltiin kuntouttavan työtoiminnan sijaan kuntoutukselliset ryhmät, johon työtoiminnassa jo mukana olevat saattoivat osallistua. KieliStarttia kehitettiin PROSOS-hankkeen avulla sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnaksi ja asiakkaille tarjottiin lisäksi päihdepulmiin paneutuvaa informatiivista ja vertaituellista Wertsu- ja Wertsu EVO-ryhmätoimintaa. 

Kuntoutusohjaus osallistui vuosina 2017 - 2018 VESOTE eli vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hankkeeseen,  jossa kuntoutusohjauksen työntekijät kouluttautuivat hyvinvointiteemojen – Uni, Ravinto ja Liikkuminen – puheeksiottoon ja työskentelyyn näiden teemojen pohjalta. https://ukkinstituutti.fi/tutkimukset-ja-hankkeet/tutkimusohjelma/vesote-hanke/ Uuden hyvinvointiteemaisen ryhmätoiminnan suunnitteluun tarvittiin siihen kohdennettua työpanosta, ja yksi tiimin kuntoutusohjaajista osallistui Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan Uramalliohjelmaan 2019 – 2020 tavoitteenaan kehittää teemoihin liittyvää uutta ryhmätoimintaa asiakkaille yhteistyössä tiimin muiden työntekijöiden kanssa.

Hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät teemat ovat viime vuosina nousseet pinnalle Helsingin kaupungin strategioissa.  Kaupunkilaisten liikkumattomuuden aiheuttamia ongelmia pyritään ehkäisemään eri toimialojen toimintaa läpileikkaavan liikkumisohjelman avulla, ja muun muassa työikäisten palveluihin sosiaalisen kuntoutuksen uudeksi työkaluksi on suunniteltu asiakkaita liikkumiseen ja kulttuuripalvelujen käyttämiseen ohjaava palvelu,  LiiKu-tuki. LiiKu-tuen pilotointi on käynnissä loka-joulukuussa 2020 eri tahoilla Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa, ja kuntoutusohjaus osallistuu aktiivisesti työtoiminnan kanssa LiiKu-tuen pilotointiin. Kuntoutusohjauksessa on parhaillaan päättymässä sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön pilotti, jossa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat lähettäneet asiakkaitaan kuntoutusohjaukseen sosiaalisen kuntoutuksen jaksolle. Yksilötyön pilotista tekee toimintaterapeutti Jenni Heinäharju YAMK-opintoihinsa liittyvää opinnäytetyötä (Aikuissosiaalityön ammattilaiset asiakkaiden sosiaalisen kuntoutumisen tukijoina ja terveyden edistäjänä). Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön pilottiasiakkaille on tarjottu myös uutta nyt kehitettyä ryhmämuotoista hyvinvointiteemaista ryhmätoimintaa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Uramalliohjelman 2019 – 2020 kehittämistehtävässä tarkoituksena oli suunnitella ja järjestää sosiaalisen kuntoutuksen hyvinvointiteemainen matalan kynnyksen ryhmä aikuisosiaalityön ja työtoiminnan asiakkaille. HyvinvointiStartiksi nimetyn ryhmän oli tarkoitus tukea hyvinvointia ja ohjata asiakkaita hyvinvoinnin ylläpitoon ja kohti elinvoimaisempaa arkea. Tarkoituksena oli myös lisätä yhteistyön väyliä terveydenhuollon ja aikuissosiaalityön kanssa. HyvinvointiStartista oli tarkoitus tulla jatkossa yksi Helsingin kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleista.

Covid19-pandemia muutti ryhmätoiminnan suunnitelmat maaliskuun puolivälissä. Kaikki ryhmätoiminta jouduttiin keskeyttämään ja työtoimintapaikat sulkemaan. Tilanteen vuoksi HyvinvointiStartin kohderyhmää olleiden asiakkaiden tuentarpeet tuntuivat kasvavan. Asiakkaiden ilmeisen palveluntarve käynnisti kuntoutusohjauksessa uudestaan suunnitteluvaiheen. Erilaisten ryhmäpuhelu- ja Teams-kokeilujen ja selvittelyjen jälkeen HyvinvointiStarttia korvaamaan käynnistettiin kuntoutusohjauksen Etäkahvila. Samalla yhdessä työtoiminnan työvalmentajien ja osallisuusvalmentajien kanssa alettiin miettiä työtoimintapäiville muita korvaavia etäpalveluita. Tämä johti lännen aikuissosiaalityön päällikön ja työtoimintapaikkojen johtajien ja työtoimintaan liittyvien palveluiden johtavien sosiaalityöntekijöiden yhdessä ohjaamaan kehittämisprosessiin ja Stadin Soten Etätyötoimintapalveluiden syntyyn.
 

Kehittämishankkeen hyötytavoitteet alun perin:

  1. Asiakkaan näkökulma:
  • yhteistyö terveydenhuollon ja aikuissosiaalityön eri toimijoiden kanssa lisääntyy
  • sosiaalisen kuntoutuksen osaaminen ja asiantuntemus lisääntyvät aikuissosiaalityön tiimeissä
  • sosiaalisen kuntoutuksen mallintamiseen osallistuminen
  • uudenlaisen työotteen luominen ja sisäistäminen
  • oman työn mielekkyys lisääntyy
  • työhyvinvointi lisääntyy mielekkään työn sisällön ja eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyön vuoksi
  1. Työntekijän näkökulma:
  • asiakas saa tarkoituksenmukaista sosiaalista kuntoutusta
  • asiakkaan kokema hyvinvointi, osallisuus ja toimijuuden tunne lisääntyy
  • asiakas saa vertaistukea
  • asiakkaan sairastamisen kulut pienenevät
  • asiakas saa välineitä oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen
  • asiakas saa kokemuksen siitä, että hän pystyy omilla toimillaan lisäämään hyvinvointiaan ja saa kokemuksia liikkumisesta
  • yhteistyö terveydenhuollon ja aikuissosiaalityön eri toimijoiden kanssa lisääntyy

Covid19-pandemian vuoksi maaliskuussa 2020 uramalliohjelman tavoitteita muokattiin tai niihin lisättiin seuraavaa:

  1. Asiakkaan näkökulma:
  • asiakas saa tarkoituksenmukaista sosiaalista kuntoutusta etäpalveluna
  • asiakkaan kokema hyvinvointi, osallisuus ja toimijuuden tunne säilyy ja/tai lisääntyy
  • asiakkaan sairastamisen kulut eivät lisäänny
  • asiakkaan taloudellinen tilanne ei oleellisesti heikkene työtoiminnan lähipalvelun ollessa suljettuna
  1. Työntekijän näkökulma:
  • kuntoutusohjauksen työntekijöiden osaaminen verkkovälitteisen sosiaalipalvelun järjestämisessä lisääntyy
  • kuntoutusohjauksen työntekijöiden osaaminen etäpalveluna toteutettavan hyvinvointiteemaisen tapahtuman materiaalien tuottajina lisääntyy
  • kuntoutusohjauksen työntekijöiden osaaminen Teams-tapaamisten järjestämisessä lisääntyy
  • kuntoutusohjauksen työntekijöiden osaaminen verkossa käytettävien osallistavien menetelmien käytössä lisääntyy
  • työhyvinvointi lisääntyy, kun asiakkaiden, kun asiakkaille voidaan ryhmätoimintojen sulunkin aikana tarjota mielekkäitä palveluita
  •  

Kehittämishankkeessa tuotostavoitteina oli, että hankkeen aikana:

  1. on kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintamalli HyvinvointiStartti
  • on koottu työryhmä suunnittelemaan HyvinvointiStartti
  • on suunniteltu HyvinvointiStartin runko ja teemapäivät
  • on varattu tilat teemapäiviä varten
  • on rekrytoitu ohjaajat teemapäiviin
  • on laadittu HyvinvointiStartin mainos asiakkaille
  • on rekrytoitu asiakkaat
  • on laadittu HyvinvointiStartin budjetti materiaaleja ja tarjoiluja varten
  • on pidetty erilliset suunnittelupalaverit jokaista teemapäivää varten kunkin päivän ohjaajaporukan kanssa
  • on suunniteltu teemapäivien materiaalit
  • on valittu mittari, jolla tuloksia mitataan lopussa
  • on laadittu palautelomake, jonka asiakkaat täyttävät lopussa
  •  
  1. on toteutettu HyvinvointiStartti-ryhmätoiminta ensimmäisen kerran kuuden teemapäivän kokonaisuutena

    • on pidetty seurantapalaverit 1x/kk
    • on pidetty arviointipalaveri HyvinvointiStartin toteutuksen jälkeen kesäkuussa 2020
    • on laadittu loppuraportti

Kehittämishankkeen tuotostavoitteisiin lisättiin Covid19-pandemian vuoksi, että (lisäsin tähän siis vain alleviivauksen):

  1. on kehitetty uusi sosiaalisen etäkuntoutuksen toimintamalli
  • on suunniteltu eri teemapäivien runko ja ohjelma kolmelle kuukaudelle
  • on suunniteltu yksittäisen teemapäivän aikataulun runko
  • on jaettu vastuuvuorot kuntoutusohjaajien kesken
  • on pidetty suunnittelupalaverit jokaista teemapäivää varten
  • on varattu riittävästi ohjaajaresurssia Etäkahvilan toteutukseen joka kerralle
  • on laadittu Etäkahvilan runko ja esite yhteistyökumppaneille ja asiakkaille
  • on suunniteltu ilmoittautumiskäytäntö yhdessä työtoiminnan kanssa
  • on otettu vastaan ilmoittautumiset
  •  
  1. on järjestetty kuntoutusohjauksen Etäkahvila kerran viikossa 7.4.-1.7.
  • on suunniteltu jokainen Etäkahvilan teemapäivä vuorollaan
  • on kutsuttu vierailijoita tarpeen mukaan teemapäiviin
  • on suunnitteltu teemapäivien materiaalit
  • on kirjattu osallistujien läsnäolotiedot työtoiminnan yhteiseen taulukkoon
  • on laadittu palautelomake asiakaspalautteen keräämistä varten ja kerätty palautetta
  • on tehty yhteenveto palautteesta
  • on suunniteltu etäpalvelun jatko syyskaudelle 2020
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lännen aikuissosiaalityön tuloskortissa on tavoitteena myös sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä niin nuorten kuin aikuisten asiakkaiden osalta sekä yksilötyössä että ryhmätoiminnassa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kuntoutusohjauksessa on tämän vuoksi vuonna 2020 ollut käynnissä myös sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön pilotti, jossa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ovat voineet lähettää asiakkaitaan kuntoutusohjaukseen sosiaalisen kuntoutuksen jaksolle.

Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön asiakkaille suunniteltiin tarjottavan rinnalle HyvinvointiStartti-ryhmätoiminnan kautta vertaistukea hyvinvointiteemojen käsittelyyn.

Covid19-pandemia muutti ryhmätoiminnan suunnitelmat maaliskuun puolivälissä. Kaikki ryhmätoiminta jouduttiin keskeyttämään ja työtoimintapaikat sulkemaan. Tilanteen vuoksi HyvinvointiStartin kohderyhmää olleiden asiakkaiden tuentarpeet tuntuivat kasvavan. Asiakkaiden ilmeisen palveluntarve käynnisti kuntoutusohjauksessa uudestaan suunnitteluvaiheen. Erilaisten ryhmäpuhelu- ja Teams-kokeilujen ja selvittelyjen jälkeen HyvinvointiStarttia korvaamaan käynnistettiin kuntoutusohjauksen Etäkahvila.

Samalla yhdessä työtoiminnan työvalmentajien ja osallisuusvalmentajien kanssa alettiin miettiä työtoimintapäiville muita korvaavia etäpalveluita. Tämä johti lännen aikuissosiaalityön päällikön ja työtoimintapaikkojen johtajien ja työtoimintaan liittyvien palveluiden johtavien sosiaalityöntekijöiden yhdessä ohjaamaan kehittämisprosessiin ja Stadin Soten Etätyötoimintapalveluiden syntyyn.

Yhteistyö työtoiminnan eri toimijoiden kanssa on myös ollut todella hienoa. Etätyötoiminnan suunnittelun työryhmät, työnjohtajat ja ohjaajat ovat visioineet ja toteuttaneet innovatiivisesti uusia palveluita. Yhteistyö oman tiimin, työtoiminnan työvalmentajien ja osallisuusvalmentajien kesken on ollut merkittävää kuntoutusohjauksen Etäkahvilan kehittämisessä.

Tavoiteltu muutos

Kehittämishankkeen hyötytavoitteet alun perin:

  1. Asiakkaan näkökulma:
  • asiakas saa tarkoituksenmukaista sosiaalista kuntoutusta
  • asiakkaan kokema hyvinvointi, osallisuus ja toimijuuden tunne lisääntyy
  • asiakas saa vertaistukea
  • asiakkaan sairastamisen kulut pienenevät
  • asiakas saa välineitä oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen
  • asiakas saa kokemuksen siitä, että hän pystyy omilla toimillaan lisäämään hyvinvointiaan ja saa kokemuksia liikkumisesta
  • yhteistyö terveydenhuollon ja aikuissosiaalityön eri toimijoiden kanssa lisääntyy
  1. Työntekijän näkökulma:
  • yhteistyö terveydenhuollon ja aikuissosiaalityön eri toimijoiden kanssa lisääntyy
  • sosiaalisen kuntoutuksen osaaminen ja asiantuntemus lisääntyvät aikuissosiaalityön tiimeissä
  • sosiaalisen kuntoutuksen mallintamiseen osallistuminen
  • uudenlaisen työotteen luominen ja sisäistäminen
  • oman työn mielekkyys lisääntyy
  • työhyvinvointi lisääntyy mielekkään työn sisällön ja eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyön vuoksi
  •  

Covid19-pandemian vuoksi maaliskuussa 2020 uramalliohjelman tavoitteita muokattiin tai niihin lisättiin seuraavaa:

  1. Asiakkaan näkökulma:
  • asiakas saa tarkoituksenmukaista sosiaalista kuntoutusta etäpalveluna
  • asiakkaan kokema hyvinvointi, osallisuus ja toimijuuden tunne säilyy ja/tai lisääntyy
  • asiakkaan sairastamisen kulut eivät lisäänny
  • asiakkaan taloudellinen tilanne ei oleellisesti heikkene työtoiminnan lähipalvelun ollessa suljettuna
  1. Työntekijän näkökulma:
  • kuntoutusohjauksen työntekijöiden osaaminen verkkovälitteisen sosiaalipalvelun järjestämisessä lisääntyy
  • kuntoutusohjauksen työntekijöiden osaaminen etäpalveluna toteutettavan hyvinvointiteemaisen tapahtuman materiaalien tuottajina lisääntyy
  • kuntoutusohjauksen työntekijöiden osaaminen Teams-tapaamisten järjestämisessä lisääntyy
  • kuntoutusohjauksen työntekijöiden osaaminen verkossa käytettävien osallistavien menetelmien käytössä lisääntyy
  • työhyvinvointi lisääntyy, kun asiakkaiden, kun asiakkaille voidaan ryhmätoimintojen sulunkin aikana tarjota mielekkäitä palveluita

 

Kehittämishankkeessa tuotostavoitteina oli, että hankkeen aikana:

 

  1. on kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintamalli HyvinvointiStartti

 

    • on koottu työryhmä suunnittelemaan HyvinvointiStartti
    • on suunniteltu HyvinvointiStartin runko ja teemapäivät
    • on varattu tilat teemapäiviä varten
    • on rekrytoitu ohjaajat teemapäiviin
    • on laadittu HyvinvointiStartin mainos asiakkaille
    • on rekrytoitu asiakkaat
    • on laadittu HyvinvointiStartin budjetti materiaaleja ja tarjoiluja varten
    • on pidetty erilliset suunnittelupalaverit jokaista teemapäivää varten kunkin päivän ohjaajaporukan kanssa
    • on suunniteltu teemapäivien materiaalit
    • on valittu mittari, jolla tuloksia mitataan lopussa
    • on laadittu palautelomake, jonka asiakkaat täyttävät lopussa
       
  1. on toteutettu HyvinvointiStartti-ryhmätoiminta ensimmäisen kerran kuuden teemapäivän kokonaisuutena
    • on pidetty seurantapalaverit 1x/kk
    • on pidetty arviointipalaveri HyvinvointiStartin toteutuksen jälkeen kesäkuussa 2020
    • on laadittu loppuraportti

 

Kehittämishankkeen tuotostavoitteisiin lisättiin Covid19-pandemian vuoksi, että (lisäsin tähän siis vain alleviivauksen):

 

  1. on kehitetty uusi sosiaalisen etäkuntoutuksen toimintamalli
  • on suunniteltu eri teemapäivien runko ja ohjelma kolmelle kuukaudelle
  • on suunniteltu yksittäisen teemapäivän aikataulun runko
  • on jaettu vastuuvuorot kuntoutusohjaajien kesken
  • on pidetty suunnittelupalaverit jokaista teemapäivää varten
  • on varattu riittävästi ohjaajaresurssia Etäkahvilan toteutukseen joka kerralle
  • on laadittu Etäkahvilan runko ja esite yhteistyökumppaneille ja asiakkaille
  • on suunniteltu ilmoittautumiskäytäntö yhdessä työtoiminnan kanssa

on otettu vastaan ilmoittautumiset

  1. on järjestetty kuntoutusohjauksen Etäkahvila kerran viikossa 7.4.-1.7.
  • on suunniteltu jokainen Etäkahvilan teemapäivä vuorollaan
  • on kutsuttu vierailijoita tarpeen mukaan teemapäiviin
  • on suunnitteltu teemapäivien materiaalit
  • on kirjattu osallistujien läsnäolotiedot työtoiminnan yhteiseen taulukkoon
  • on laadittu palautelomake asiakaspalautteen keräämistä varten ja kerätty palautetta
  • on tehty yhteenveto palautteesta
  • on suunniteltu etäpalvelun jatko syyskaudelle 2020
Muutoksen mittaaminen

HyvinvointiStartin suunnitteluvaiheessa päätettiin, että HyvinvointiStartin asiakkaita ei pyydetä tekemään itsearviointia Pääkaupunkiseudun hyvinvointimittarilla tai WHOQOL-Bref-toimintakyvyn mittarilla. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska HyvinvointiStartin teemapäiviksi suunniteltiin 6 erillistä teemapäivää. Tuossa ajassa ei välttämättä olisi syntynyt todennettavia eroja itsearviointien tuloksissa. Toisaalta kuudessa teemapäivässä saattaa olla keskenään eri osallistujia, joten tuloksia ei olisi voitu vertailla ensimmäisen teemapäivän tuloksiin.

SAavutettiin seuraavat tulokset:

  1. Suunniteltu HyvinvointiStartti-ryhmätoiminta

 

  • on rekrytoitu HyvinvointiStartin suunnittelutyöryhmä, jossa on ollut mukana kuntoutusohjauksen työntekijät, aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja, työtoiminnan osallisuusvalmentaja, terveys- ja hyvinvointikeskuksesta terveysaseman suun terveydenhuollon suuhygienisti ja 4 asiakaskehittäjää. Lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskuksesta terveysaseman osastonhoitaja on osallistunut suunnitteluun omalla työpaikallaan. Työryhmään on myös kuulunut terveys- ja hyvinvointikeskuksesta toimintaterapeutti, joka opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja tekee opinnäytetyötään sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä.

 

  • on suunniteltu HyvinvointiStartin kokonaisuus, teemapäivien teemat ja toteutuksen päivämäärät sekä jaettu vastuuvuorot kuntoutusohjauksessa:

    • Ruokateema 2.3. Päivi Laakso ja Sari Torvinen
    • Liikkuminen 11.3. Liikkuminen Päivi Andersin ja Terhi Bäckman sekä Ari Uusimäki, Henri Pyykkö, Päivi Laakso ja Sari Torvinen
    • Talous 24.3. Sari Torvinen, Mikael Lintula ja Terhi Bäckman
    • Hyvä mieli 7.4. Päivi Laakso, Sari Torvinen ja Mikael Lintula
    • Terveys 21.4. Päivi Andersin ja Terhi Bäckman
    • Luonto 14.5. Ari Uusimäki ja Sari Torvinen

 

  • on varattu tilat teemapäivien toteutusta varten ja rekrytoitu ohjaajat teemapäiviin. On etsitty ja löydetty uusia yhteistyötahoja terveysasemalta paljon palveluja tarvitsevien palveluista, terveysaseman ryhmätoiminnan koordinoinnista, fysioterapiasta, suun terveydenhuollosta ja psykiatrian poliklinikalta. On saatu uusia yhteistyökumppaneita myös Kelan palveluneuvonnasta ja Lapinlahden Lähteeltä.

 

  • on laadittu HyvinvointiStartti-ryhmätoiminnan yleisesite ja mainos asiakkaille ja laitettu ne jakoon oman tiimin sisällä, yhteistyökumppaneille aikuissosiaalityön aikuisten tiimeihin ja työtoimintaan. On laadittu teemapäiviä varten erilliset mainokset tai tiedotteet asiakkaille ja laitettu niitä jakoon.

 

  • on laadittu HyvinvointiStarttia varten kokonaisbudjetti. On sovittu ensimmäisiä yksittäisiä teemapäiviä varten tarjoilujen hankinnasta ja tehty tilaukset.

 

  • on sovittu kutakin teemapäivää varten kulloisenkin ohjaajaporukan kanssa omat suunnittelutapaamiset ja kutsuttu ne koolle. On pidetty teemakohtaiset suunnittelupalaverit ja laadittu niistä muistiot.

 

  • on laadittu materiaalit teemapäiviä varten.

 

  • on sovittu seurantapalaverien pitämisestä kerran kuussa ja aikataulutettu ne. On kutsuttu seurantapalaverit koolle ja laadittu niistä muistiot.

 

  • on päätetty olla mittaamatta HyvinvoinStartissa asiakkaiden hyvinvoinnin muutoksia hyvinvointimittareilla, koska ryhmätoiminnassa tapaamisia on maksimissaan vain kuusi, eivätkä osallistujat välttämättä osallistu jokaiselle kerralle.

 

  • on laadittu HyvinvointiStartin esittelyä varten powerpoint ja esitetty se omalle tiimille ja lännen aikuissosiaalityössä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisryhmälle. Projektinhallinnan harjoituksena on laadittu Gantt-taulukko tehtävien ositus- ja aikataulusuunnitelmasta ja tehty excel projektin päiväkirjasta, johon kirjattu uramallin työtunteja.

 

  • on laadittu palautelomake, kerätty asiakaspalaute ja tehty siitä yhteenveto.

 

 

  1. On toteutettu HyvinvointiStartti

 

  • on toteutettu HyvinvointiStartin ensimmäinen teemapäivä, Ravinto, 2.3.2020. Kuntoutusohjaajat Päivi Laakso ja Sari Torvinen järjestivät 2.3.2020 Ruoka-teemapäivän yhteistyössä Työväenopiston kotitalousopettajan kanssa Työväenopiston kotitalousluokassa. Teemapäivän otsikoksi tarkentui ”Edullista ja terveellistä kotiruokaa”.
    Kokoontumisessa valmistettiin yhdessä, pareittain kolmen ruokalajin lounas, joka myös nautittiin päivän päätteeksi yhdessä. Ruokateeman päivään voitiin ottaa 12 osallistujaa kotitalousluokan henkilömitoituksen mukaan. Sari Torvinen otti vastaan ilmoittautumiset, joita tuli 12. Osallistujia Ruoka-päivässä oli lopulta 8 muutaman sairastapauksen vuoksi. Asiakkaiden palaute päivästä oli erittäin positiivinen ja he toivoivat samanlaista päivää myös syksylle 2020. Päivi Laakso sopi Työväenopiston kotitalousopettajan kanssa teemapäivän myös syksylle, mutta Covid19-viruksen leviämisen vuoksi kyseinen päivä jouduttiin syksyllä perumaan.

 

  • on toteutettu HyvinvointiStartin toinen teemapäivä, Liikkuminen, 11.3.2020.

Kuntoutusohjauksen Päivi Andersin ja Terhi Bäckman järjestivät 11.3.2020 Liikkumisen teemapäivän Liikuntamyllyssä. Yhteistyökumppanina päivässä oli kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan alueliikunta ja alueliikunnanohjaaja ja Avotyötoiminnan kahvila Sumppila, josta tilattiin osallistujille sämpylät. Liikkumispäivän ohjaajina toimivat lisäksi kuntoutusohjaajat Ari Uusimäki, Henri Pyykkö, Päivi Laakso ja Sari Torvinen. Ilmoittautumiset Liikkumisen teemapäivään vastaanotti Henri Pyykkö ja paikan päälle Liikuntamyllyyn saapui 44 osallistujaa. Päivässä toteutettiin matalan kynnyksen lajikokeiluja ja kuultiin lisätietoa alueliikunnan palveluista sekä nautittiin kahvi- ja sämpylätarjoilusta. Asiakaspalaute päivästä oli positiivinen ja vastaavanlaisia liikuntatapahtumia toivottiin lisää.

 

  • on kerätty palautetta pidetyistä teemapäivistä.

 

  1. Covid19-pandemian aiheuttamien työ- ja ryhmätoiminnan sulkutoimien alettua on suunniteltu etäpalveluksi hyvinvointiteemainen kuntoutusohjauksen Etäkahvila

 

  • on suunniteltu eri teemapäivien runko ja ohjelma kolmelle kuukaudelle:

    • 22.4. Liikkuminen
    • 29.4. Uni ja nukkuminen
    • 6.5. Hyvinvointi - Hyvä mieli
    • 12.5. Luonto
    • 20.5. Talous
    • 27.5. Päihteet
    • 3.6. Hyvinvointia ja hyvää mieltä
    • 10.6. Sosiaalineuvonta esittäytyy
    • 17.6. Perhoset Helsingissä
    • 24.6. Mieppi esittäytyy
    • 1.7. Kesätauon hyvinvointitehtävä

 

  • on suunniteltu yksittäisen teemapäivän aikataulun runko:

    • tapahtumapäivä kerran viikossa, 4 tuntia kerrallaan
    • aloitus klo 10, kirjautuminen Teamsiin jo klo 9 alkaen
    • ilmoittautuminen (nimenhuuto), osallistujille mahdollisuus tarkistaa teknisten välineiden toimivuutta
    • 1,5 h sisältöteema ja keskustelu mikrofonin ja chatin kautta
    • tehtävänanto, max. 2 h itsenäistä toimintaa
    • tehtävän palautus ja läsnäolokirjaaminen
    • päivän lopetus viimeistään klo 14

 

  • on jaettu vastuuvuorot kuntoutusohjaajien kesken:

    • 22.4. Liikkuminen, Päivi Andersin ja Terhi Bäckman
    • 29.4. Uni ja nukkuminen, Päivi Laakso ja Terhi Bäckman
    • 6.5. Hyvinvointi - Hyvä mieli, Päivi Andersin ja Terhi Bäckman
    • 12.5. Luonto, Ari Uusimäki ja Sari Torvinen
    • 20.5. Talous ja asuminen, Sari Torvinen ja Päivi Laakso
    • 27.5. Päihteet, Päivi Andersin ja Päivi Laakso
    • 3.6. Hyvinvointia ja hyvää mieltä, Sari Torvinen ja Terhi Bäckman
    • 10.6. Sosiaalineuvonta esittäytyy, Päivi Laakso ja Terhi Bäckman + vierailija
    • 17.6. Perhoset Helsingissä, Ari Uusimäki ja Päivi Andersin
    • 24.6. Mieppi esittäytyy, Sari Torvinen ja Päivi Laakso + vierailija
    • 1.7. Kesätauon hyvinvointitehtävä, Päivi Laakso ja Terhi Bäckman

 

  • on pidetty suunnittelupalaverit jokaista teemapäivää varten
  • on varattu riittävästi ohjaajaresurssia Etäkahvilan toteutukseen joka kerralle:
    • yhden Etäkahvilakerran toteutukseen tarvitaan 2 keskustelua alustavaa ja ohjaavaa työntekijää ja 2 työntekijää moderoimaan samalla chattikeskustelua ja auttamaan osallistujia teknisissä kysymyksissä
  • on laadittu Etäkahvilan esite ja diasarja yhteistyökumppaneille ja asiakkaille
  • on suunniteltu ilmoittautumiskäytäntö yhdessä työtoiminnan kanssa
  • on otettu vastaan ilmoittautumiset

 

  1. On toteutettu Etäkahvila 7.4.-1.7.2020 kerran viikossa keskiviikkoisin ja 20.8. alkaen joka kolmas torstai.

 

  • on suunniteltu jokainen Etäkahvilan teemapäivä vuorollaan
  • on kutsuttu vierailijoita tarpeen mukaan teemapäiviin
  • on suunniteltu teemapäivien materiaalit
  • on kutsuttu vierailijoita tarpeen mukaan teemapäiviin
  • on suunniteltu teemapäivien materiaalit
  • on kirjattu osallistujien läsnäolotiedot työtoiminnan yhteiseen taulukkoon:
    • 7.4. Pilottikerta, 15 asiakasosallistujaa
    • 15.4. 2. pilottikerta, 6 asiakasosallistujaa
    • 22.4. Liikkuminen, 22 asiakasosallistujaa
    • 29.4. Uni ja nukkuminen, 49 asiakasosallistujaa
    • 6.5. Hyvinvointi - Hyvä mieli, 65 asiakasosallistujaa
    • 12.5. Luonto, 82 asiakasosallistujaa
    • 20.5. Talous ja asuminen, 82 asiakasosallistujaa
    • 27.5. Päihteet, 80 asiakasosallistujaa
    • 3.6. Hyvinvointia ja hyvää mieltä, 54 asiakasosallistujaa
    • 10.6. Sosiaalineuvonta esittäytyy, 56 asiakasosallistujaa
    • 17.6. Perhoset Helsingissä, 53 asiakasosallistujaa
    • 24.6. Mieppi esittäytyy, 52 asiakasosallistujaa
    • 1.7. Kesätauon hyvinvointitehtävä, 53 asiakasosallistujaa
    •  
  • on laadittu palautelomake asiakaspalautteen keräämistä varten ja kerätty palaute
  • on tehty yhteenveto palautteesta
  • on suunniteltu etäkahvilan jatko syyskaudelle 2020, teemat ja vastuutyöntekijät:
    • 20.8. Mielenterveyden keskusliiton kuntoutusneuvojan vierailu, Päivi Laakso ja Terhi Bäckman sekä vierailijat
    • 10.9. Ravinto, Päivi Andersin ja Sari Torvinen
    • 1.10. Terveys, Terhi Bäckman ja Päivi Laakso
    • 22.10. Vuorovaikutus, Sari Torvinen, Päivi Laakso ja Terhi Bäckman sekä vierailija psykiatrian poliklinikalta
    • 12.11. Luonto liikuttaa, Päivi Andersin ja Ari Uusimäki
    • 3.12. Suun terveys, Päivi Andersin ja Terhi Bäckman sekä suun terveydenedistäjät
  • on laadittu loppuraportti ja esittelyä varten diasarja

 

Asiakaspalautetta:

  • Asiakaspalautetta kerättiin kevät-kesän Etäkahvilan osallistujilta Forms-kyselyllä. Kyselyyn vastasi 41 asiakasta. Palaute oli positiivista, kehityskohteita löytyi lähinnä teknisten apuvälineiden toimivuudesta ja käyttötavoista.
  • Asiakkailla kova tarve osallistua sosiaaliseen kuntoutuksen teemakerroille ja vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. Aktiivista mielipiteiden vaihtoa.​

  • Sosiaalinen kuntoutus etänä on tuonut asiakkaita ja työntekijöitä uudella tavalla lähemmäksi toisiaan ja lisännyt entisestään vertaisuuden kokemusta.​

  • Osalle asiakkaista sosiaalinen kuntoutus etänä soveltuu hyvin lähikuntoutusta unohtamatta, osa ei kykene osallistumaan mm. puutteellisten välineiden ja puuttuvan tietotaidon takia.​

  • Sosiaalinen kuntoutus etänä sitoo paljon työntekijäresurssia, mutta vauhdittaa samalla osaltaan uudenlaisten työmuotojen kehittämistä.​

Toteutussuunnitelma

Kehittämishankkeessa tuotostavoitteina oli, että hankkeen aikana:

 

1. on kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintamalli HyvinvointiStartti

  • on koottu työryhmä suunnittelemaan HyvinvointiStartti

    • on suunniteltu HyvinvointiStartin runko ja teemapäivät
    • on varattu tilat teemapäiviä varten
    • on rekrytoitu ohjaajat teemapäiviin
    • on laadittu HyvinvointiStartin mainos asiakkaille
    • on rekrytoitu asiakkaat
    • on laadittu HyvinvointiStartin budjetti materiaaleja ja tarjoiluja varten
    • on pidetty erilliset suunnittelupalaverit jokaista teemapäivää varten kunkin päivän ohjaajaporukan kanssa
    • on suunniteltu teemapäivien materiaalit
    • on valittu mittari, jolla tuloksia mitataan lopussa
    • on laadittu palautelomake, jonka asiakkaat täyttävät lopussa
       

2. on toteutettu HyvinvointiStartti-ryhmätoiminta ensimmäisen kerran kuuden teemapäivän kokonaisuutena

  • on pidetty seurantapalaverit 1x/kk
  • on pidetty arviointipalaveri HyvinvointiStartin toteutuksen jälkeen kesäkuussa 2020
  • on laadittu loppuraportti

 

Kehittämishankkeen tuotostavoitteisiin lisättiin Covid19-pandemian vuoksi, että (lisäsin tähän siis vain alleviivauksen):

  1. on kehitetty uusi sosiaalisen etäkuntoutuksen toimintamalli
  • on suunniteltu eri teemapäivien runko ja ohjelma kolmelle kuukaudelle
  • on suunniteltu yksittäisen teemapäivän aikataulun runko
  • on jaettu vastuuvuorot kuntoutusohjaajien kesken
  • on pidetty suunnittelupalaverit jokaista teemapäivää varten
  • on varattu riittävästi ohjaajaresurssia Etäkahvilan toteutukseen joka kerralle
  • on laadittu Etäkahvilan runko ja esite yhteistyökumppaneille ja asiakkaille
  • on suunniteltu ilmoittautumiskäytäntö yhdessä työtoiminnan kanssa
  • on otettu vastaan ilmoittautumiset
     
  1. on järjestetty kuntoutusohjauksen Etäkahvila kerran viikossa 7.4.-1.7.
  • on suunniteltu jokainen Etäkahvilan teemapäivä vuorollaan
  • on kutsuttu vierailijoita tarpeen mukaan teemapäiviin
  • on suunnitteltu teemapäivien materiaalit
  • on kirjattu osallistujien läsnäolotiedot työtoiminnan yhteiseen taulukkoon
  • on laadittu palautelomake asiakaspalautteen keräämistä varten ja kerätty palautetta
  • on tehty yhteenveto palautteesta
  • on suunniteltu etäpalvelun jatko syyskaudelle 2020
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ajatus hyvinvointia tukevan matalan kynnyksen ryhmätoiminnan käynnistämisestä aikuissosiaalityön ja työtoiminnan asiakkaille lähti liikkeelle kuntoutusohjauksessa muutama vuosi sitten työtoiminnan asiakkaiden kertoessa hyvinvointinsa huolista. Asiakkaat toivoivat ohjausta ja vertaistukea, koska heillä ei ollut voimavaroja toteuttaa kaipaamiaan muutoksia elämäntavoissaan tai hakeutua terveysasemien ja järjestöjen hyvinvointipalveluihin.

Aikuissosiaalityön ja työtoiminnan asiakkailla on monenlaisia elämän haasteita ja tuen tarpeita. Heillä saattaa olla vähäiset voimavarat itsestä huolehtimiseen, he voivat olla masentuneita ja yksinäisiä ja myös liikkua kovin vähän. He käyttävät usein paljon sosiaali- ja terveyspalveluja ja heidän palveluntarpeensa kasvavat liikkumattomuudesta aiheutuvien toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi. Liikkumattomuus heikentää jokaisen hyvinvointia, ja etenkin aikuissosiaalityön asiakkailla se voi lisätä heidän syrjäytymisriskiään.

Covid19-pandemia muutti hetkessä hyvinvointiteemaiseen ryhmätoimintaan liittyvät suunnitelmat maaliskuussa 2020. Sosiaaliseen kuntoutukseen ja työtoimintaan liittyvä ryhmätoiminta jouduttiin keskeyttämään ja työtoimintapaikat sulkemaan. Asiakkaiden tuentarpeet tuntuivat kasvavan. Alkuvuodesta käynnistynyt sosiaalisen kuntoutuksen HyvinvointiStartti -ryhmätoiminta muokattiin maaliskuulla ripeästi etäpalveluksi sosiaalisen kuntoutuksen ja työtoiminnan asiakkaille.  Syntyi sosiaalisen kuntoutuksen Etäkahvila.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

- aikaisemmat ryhmätoiminnat kuntoutusohjauksessa

- tekniset vinkit muilta toimijoilta, kuten työvalmentajilta ja osallisuusvalmentajilta!

- vinkit kokemusasiantuntijoilta

- Soccan Tytti Hytin kokoama selvitys etäpalveluista verkossa sosiaalisena kuntoutuksena

Ideointi

Kauden alussa pidetään palaveri, jossa sovitaan ohjausvuorot ja Etäkahvilapäivien teemat.

Idean testaus asiakkaalla

Aluksi kokeiltiin ryhmäpuheluiden toteutusta työntekijöiden kesken. Pian tuli kuitenkin mahdolliseksi käyttää Teamsia välineenä, joten koottiin muutama asiakas ja pidettiin ensimmäinen Etäkahvilakokeilu Teams-tapahtumana. Tästä tuli hyvää palautetta asiakkailta ja oma kokemus oli positiivinen, joten päätettiin jatkaa Etäkahvilakokeiluja ja toteutettiin se jälleen seuraavalla viikolla. 

Ratkaisun perusidea

Sosiaalisen kuntoutuksen Etäkahvila on matalan kynnyksen ryhmätoiminnan malli, joka toteutetaan verkkovälitteisesti Microsoft Teamsilla. Etäkahvilan tavoitteena on tukea sosiaalisen kuntoutuksen ja työtoiminnan asiakkaiden toimijuutta ja lisätä osallistujien osallisuuden kokemusta omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa.  Toimintamallia on toteutettu vuonna 2020 sekä viikoittain (huhti - kesäkuu 2020) että joka kolmas viikko (elo - joulukuu 2020) neljä tuntia kerrallaan ja etäpalvelu on luonteeltaan Non- stop -toimintaa. Toimintamallissa paneudutaan kullakin yksittäisellä kerralla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviin teemoihin:

  • liikkuminen
  • uni ja nukkuminen
  • hyvä mieli
  • talous
  • päihteet
  • luonto
  • mielenterveys
  • ravitsemus ja ravinto
  • terveys

Etäkahvilan teemojen kautta pyritään tukemaan erityisesti asiakkaiden jaksamista, hyvinvointia ja osallisuutta.  Varsinkin näin Covid19-pandemian aikana osallistujille tarjotaan mahdollisuuksia jakaa vertaistuellisesti kokemuksia, ajatuksia ja vinkkejä jaksamiseen ja arkeen. Samalla kohennetaan ja vahvistetaan osallistujien digitaitoja yhdessä harjoitellen.

Jokaiseen teemaan liittyy henkilökohtainen etätehtävä, jota tehdessään osallistuja reflektoi omaa elämäntilannettaan päivän teemaan liittyen. Osallistuja palauttaa tehtävän saman päivän aikana ja saa palautteen Etäkahvilan työntekijöiltä. Tehtävän tekeminen ja palautus sisältyy Etäkahvilan neljän tunnin kokonaisuuteen. Osallistujien osallistuminen riippuu työtoimintapäätöksen tai sosiaalisen kuntoutuksen päätöksen kestosta. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla osallistuminen Etäkahvilaan on vapaaehtoista, mutta kuntouttavan työtoiminnan ja vammaisten henkilöiden työtoiminnan asiakkaiden kanssa Etäkahvilaan osallistumisesta sovitaan erikseen ja siitä tehdään sosiaalihuollon päätös. 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallina Etäkahvilaa voidaan soveltaa sekä sosiaalisessa kuntoutuksessa että työtoiminnassa. Toimintamallin prosessi on erilainen riippuen sosiaalipalvelusta, johon asiakkaalla on päätös (sosiaalinen kuntoutus, vammaisten henkilöiden työtoiminta, kuntouttava työtoiminta).

Sosiaalinen kuntoutus

  • Osallistuminen verkkovälitteiseen Etäkahvilaan on vapaaehtoista. Osallistumisesta sovitaan oman työntekijän kanssa.

Vammaisten henkilöiden työtoiminta / Kuntouttava työtoiminta

  • Työtoiminnan asiakkaan osallistuessa Etäkahvilaan, se on yksi asiakkaan työtoimintapäivistä.  Sijoituspäätökseen päivitetään sovittu osallistuminen etäpalveluun. 

  • Työnjohtaja /ohjaaja seuraa asiakkaan läsnäoloja etäpalvelussa. Kuntouttavassa työtoiminnassa osallistuminen on velvoittavaa samalla tavalla kuin työtoimintapaikalla tapahtuva työtoiminta. Vammaisten henkilöiden työtoiminnassa osallistumisesta voi sopia oman työntekijän kanssa joustavammin.

Etäkahvilan edellyttämät resurssit:

  • Sosiaalinen kuntoutus etänä sitoo paljon työntekijäresurssia, mutta vauhdittaa samalla osaltaan uudenlaisten työmuotojen kehittämistä.
  • Etäkahvilan tuottamista varten tarvitaan riittävästi työntekijäresurssia, hyvät työvälineet ja riittävästi suojattu verkkoalusta. Asiantuntijavieraita ja kokemusasiantuntijoita on hyvä pyytää mukaan eri teemakerroille.
  • Etäkahvilan markkinointiin ja esittelyyn sekä asiakkaille että työntekijöille on varattava aikaa ja sitä varten on laadittava mainos ja diasarja.
  • Ilmoittautumisten vastaanotto sovitaan mahdollisten lähettävien tahojen kanssa.
  • Ennen Etäkahvilan teemapäivää ilmoittautuneille asiakkaille lähetetään kutsulinkki Teams-tapahtumaan. Kutsun oheen liitetään valmiiksi laadittu nettietiketti ja toimintaohjeet Teamsin käyttöön.
  • Etäkahvilan jokaisella toteutuskerralla tarvitaan kaksi työntekijää, jotka alustavat keskustelun teemaa ja ohjaavat keskustelua sekä kaksi työntekijää, jotka moderoivat chattipalstan keskustelua ja auttavat osallistujia teknisissä kysymyksissä
  • Etäkahvilan suunnitteluun ja koordinointiin kuluva aika huomioitava (vähintään yksi kokonainen työpäivä teemakertaan kohden, ohjaajien suunnittelupalaverit, materiaalin valmistelu kullekin teemakerralle ja muut sopimiset), varsinainen toteutuskerta kestää noin 4 tuntia.
  • Työaikaa varataan myös etätehtävään vastaamiseen sähköpostilla jokaiselle osallistujalle. Tämä tehdään henkilökohtaisella viestillä, koska asiakkaat pohtivat hyvin henkilökohtaisia asioita etätehtävien vastauksissaan.
  • Etäkahvilan moderoijat kokoavat läsnäolomerkinnät tapahtumapäivän päätteeksi.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Etäkahvilaa sosiaalisena kuntoutuksena voidaan soveltaa eri asiakaskohderyhmille ja eri kokoisille ryhmille. Toimintamallin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä materiaaleja voidaan käyttää myös yksilötyössä niin läsnä- kuin etäpalvelunakin.

Teknistä toteutusta kannattaa kokeilla etukäteen pienellä joukolla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etäkahvilasta on kerätty asiakaspalautetta kevät-kesällä 2020. Palautteen mukaan suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Etäkahvilassa käsiteltyihin mielenkiintoisiin aiheisiin. Monet kokivat osallistumisen ja tapahtumaan liittymisen helppona ja toimivana. Myös sosiaalisten kontaktien mahdollistuminen Teams-tapahtumien kautta ja kunnon keskustelun käyminen koettiin tärkeänä. 

Kehittämiskohteita asiakaspalautteen mukaan oli eniten teknisessä toteutuksessa. Tekninen taito kehittyi niin ohjaajilla kuin asiakkaillakin vuoden mittaan paljon, mutta tekniset hankaluudet varmasti tuntuivat turhauttavilta erityisesti tietoteknisesti taitavista osallistujista. Myös puheenvuorojen jakamista ja teemoissa pysymistä toivottiin kehitettävän. 

Asiakkailta kysyttiin myös muun muassa, millaista tukea hän tarvitsisi korona-aikana. Osalla tukea oli jo saatavilla esim. mielenterveys- ja päihdepulmiin, suuri osa ei kokenut tarvitsevansa tukea ja toisaalta Teams-tapahtumiin osallistuminen koettiin "jo suurena juttuna".  Vastauksissa tuli esiin myös tuki liikkeelle lähtöön kohti työelämää pitkän koronan varjostaman kauden jälkeen ja tuen tarve raha-asioissa. 

Kaiken kaikkiaan asiakaspalaute Etäkahvilasta oli positiivista ja osallistujat kiittivät mahdollisuudesta osallistua Etäkahvilaan. Etäkahvilan vertaistuellinen merkitys Covid19-pandemian myötä on osoittautunut suureksi. 

Covid19-pandemia muutti alkuperäisen HyvinvointiStartti-ryhmätoiminnan suunnittelun ja toteutuksen maaliskuussa 2020. Kaikki ryhmätoiminta jouduttiin keskeyttämään ja työtoimintapaikat sulkemaan. HyvinvointiStartin kohderyhmää olleiden sosiaalisen kuntoutuksen ja työtoiminnan asiakkaiden tuen tarpeet tuntuivat kasvavan. Asiakkaiden ilmeinen palveluntarve käynnisti kuntoutusohjauksessa suunnitteluvaiheen uudelleen. Erilaisten ryhmäpuhelu- ja Teams-kokeilujen kautta HyvinvointiStarttia korvaamaan käynnistettiin kuntoutusohjauksen Etäkahvila. Samalla ryhdyttiin yhdessä kaupungin omien työtoimintapaikkojen sekä työtoiminnan työ- ja osallisuusvalmentajien kanssa suunnittelemaan työtoimintapäiville muitakin korvaavia etäpalveluja. Näin sai alkunsa myös laajempi Stadin soten etätyötoimintapalveluiden suunnittelu ja toteutus, johon myös Etäkahvila osana kokonaisuutta kytkeytyy.

Palveluntarjoajan ja työntekijöiden näkökulmasta Etäkahvilan ripeä yhteinen suunnittelu ja käynnistys veivät paljon työaikaa ja resurssia, mutta suunnittelun ja kokemusten edetessä työtapa on todettu mielekkääksi ja sitä on tarkoitus jatkaa. Verkkovälitteinen ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden välittää tietoa hyvinvointiin liittyvistä teemoista isollekin määrälle ihmisiä. Parhaimmillaan verkkovälitteiseen ryhmätoimintaan on osallistunut lähes 90 asiakasta kerrallaan, nykyisin osallistujien määrä on vakiintunut noin 40:een. Huhti-joulukuun 2020 aikana on tarjottu sosiaalisen kuntoutuksen ja työtoiminnan asiakkaille 17 eri sisältöistä hyvinvointiteemaista Etäkahvila-kertaa. Etäkahvilaa voidaan kohdentaa tarvittaessa myös pienemmälle määrälle asiakkaita ja käyttää teemoja myös yksilötyössä. Teemakertoja on myös helppo muokata tarvittaessa ja suunnitella myös pienempiä kokonaisuuksia keskittymällä vain tiettyihin teemoihin.