Yhtenäisin periaattein laadittu yksilöllinen omahoitosuunnitelma on osa potilaan suunterveyden hoitosuunnitelmaa. Se laaditaan yhdessä potilaan kanssa, koska hoidon onnistumisen kannalta keskeistä ovat yhdessä sovitut tavoitteet ja keinot. 

Toimintaympäristö

Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, huomioiden palveluvalikoimaneuvoston suositus Huonon suuhygienian aiheuttaman sairastumisriskin pienentämisestä omahoidon tuella ja elintapaohjauksella korkean riskin potilailla

Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin tavoitteena oli siirtää hoidon painopistettä ennaltaehkäisevään hoitoon, helpottaa sen toteuttamista, sekä osallistaa ja sitouttaa potilasta hoitoon.​ Fraasien käytöllä oli lisäksi tarkoitus yhtenäistää kirjaamiseen liittyviä käytäntöjä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toimintamallin käyttöönotolla pyritään edistämään sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisten tavoitteiden että tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteiden toteutumista. Molemmissa mainitaan mm. yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut sekä yhteentoimiva hyvinvointialue. Taustalla vaikuttaa myös Palveluvalikoimaneuvoston suositus huonon suuhygienian aiheuttaman sairastumisriskin pienentämisestä omahoidon tuella ja elintapaohjauksella. Myös karieksen ja parodontiitin Käypä hoito-suosituksissa on nostettu esiin omahoitosuunnitelman laatiminen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Omahoitosuunnitelmatyöryhmä

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Omahoitosuunnitelmatyöryhmä perustettiin maaliskuussa 2021. Työryhmässä oli huomioitu alueellinen ja moniammatillinen edustus useasta eri Pirkanmaan kunnasta. Työryhmän tuotoksena syntyi toimintamalli, jonka käyttöönottoa tuettiin omahoitosuunnitelmasta kertovalla videolla, keskustelun tueksi tarkoitetulla lomakkeella, sekä potilastietojärjestelmään laadituilla yhtenäisillä fraaseilla. Omahoitosuunnitelma otettiin käyttöön Pirkanmaalla marraskuussa 2021 ja se hioutui lopulliseen muotoonsa vuoden 2022 aikana. Kehittämisessä hyödynnettiin työryhmässä olevien ammattilaisten antamia kommentteja, sekä suun terveydenhuollon ammattilaisilta anonyymilla kyselyllä  kerättyä palautetta. Omahoitosuunnitelman käyttöönottoa on edistetty koulutuksilla,  työryhmän kokouksilla, esihenkilöiden tuella, sekä opinnäytetyönä esihenkilöille laaditun perehdytysmateriaalin avulla (perehdytysopas liitteenä toimintamallin tiedostoissa). Toimintamalli on myös linkitetty osaksi muita suun terveydenhuollon toimintamalleja ja siitä on laadittu logoton versio Pirkanmaan hyvinvointialueen ulkopuolisten suun terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön (liitteenä toimintamallin tiedostoissa).

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin ensisijaisena tavoitteena on hoidon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään hoitoon, sekä hoidon laadun, vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Motivoivaan haastatteluun liittyvällä koulutuksella pyrittiin lisäksi vahvistamaan terveyden edistämisen osaamista perustasolla.

Muutoksen mittaaminen

Omahoitosuunnitelman käyttöönottoa mitattiin helmi- ja marraskuussa 2022 toteutetulla anonyymeilla käyttäjäkyselyllä. Kyselyihin vastasi noin 70 Pirkanmaalaista suun terveydenhuollon ammattilaista. Vastaajista 45,6% oli hammaslääkäreitä, 33,8% suuhygienistejä ja 20,6% hammashoitajia (tiedot marraskuun kyselystä). Helmikuussa 2022 kyselyn oli ottanut käyttöön 42,9% vastaajista ja marraskuussa 49% vastaajista. Helmikuussa 2022 25,3% omahoitosuunnitelman käyttäjistä laati suunnitelman kaikille potilaille, 41,2% potilaille, joiden suun hoidossa tai suun terveyteen vaikuttavissa elintavoissa on kehitettävää ja 35,3% satunnaisesti. Marraskuussa 2022 vastaavat luvut olivat 15% (kaikille potilaille), 29% (jos suun hoidossa tai suun terveyteen vaikuttavissa elintavoissa kehitettävää) ja 56% (satunnaisesti). Kyselyiden tarkemmat vastaukset ovat katsottavissa liitteenä olevasta materiaalista

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset. Erityisesti Pirkanmaan hyvinvointialueella työskentelevät suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa, sillä toimintamallin käyttöönotto ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu heidän avullaan. 

Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla. 

Ratkaisun perusidea

Omahoitosuunnitelma on suunniteltu sopivaksi kaikille suun terveyenhuollon potilaille pikkulapsia lukuun ottamatta. Sen hyödyntäminen on kuitenkin erityisen tärkeää potilailla, joilla on puutteita omahoidossa tai kohonnut sairastumisriski suun sairauksiin​.

Omahoitosuunnitelma laaditaan tutkimuksen tai tarkastuksen yhteydessä ja sitä täydennetään tulevilla käynneillä. Pääpaino on potilaan kanssa käytävässä motivoivassa haastattelussa, jonka tukena toimii tarvittaessa keskustelun tueksi laadittu lomake. Potilaan kanssa käydään läpi suun terveyden nykytila​, asetetaan hoidolle tavoite​, sovitaan tärkeimmät keinot tavoitteisiin pääsemiseksi​, keskustellaan mikä auttaisi tavoitteisiin pääsemisessä​ sekä kirjataan potilaan seuraavat tutkimus-, tarkastus- ja ylläpitohoitokäynnit. Omahoitosuunnitelma kirjataan potilastietojärjestelmään yhtenäisin fraasein, joiden perusteella suunnitelman  toteutumista non mahdollista seurata ja jatkaa tarvittaessa tulevilla käynneillä, mikäli suunnitelman laatiminen on jäänyt edellisellä käynnillä kesken.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kuvaamisen lisäksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, ja miten sen vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.

Toimintamallin käyttöönotolle on laadittava aikataulu, jossa on määritelty sovitut tavoitteet, jotka on saavutettava määrättyyn ajankohtaan mennessä. 

Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on myös välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien (kuten riittävän mittaisen vastaanottoajan) osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallisuunnittelun lähtökohtana on tunnistettujen haasteiden analysointi ja niiden ratkaisemiseen tähtäävien strategioiden kehittäminen. Toimintamallin kehittämisen ydin on tiivis yhteistyö johdon ja henkilöstön kanssa. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita uudistuksiin ja omaksuvat ne käytännössä. 

Viestintä henkilöstölle on olennainen osa toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa ja jatkuvaa arviointia. Selkeä, avoin, jatkuva ja ajantasainen viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät toimintamallin tavoitteet, oman roolinsa niiden toteuttamisessa, sekä miten ja milloin palaute kerätään ja analysoidaan. Tämä luo pohjan tehokkaalle yhteistyölle, jatkuvan parantamisen kulttuurille sekä toimintamallin onnistuneelle toteutukselle ja kehittämiselle.

On olennaista ymmärtää, että kyse on jatkuvasta kehittämisprosessista. Toimintaa on arvioitava säännöllisesti ja tehtävä tarvittavat muutokset saatuun palautteeseen ja mitattuihin tuloksiin perustuen.