Suun terveyden omahoitosuunnitelma/ Pirkanmaa
Yhtenäisin periaattein laadittu yksilöllinen omahoitosuunnitelma on osa potilaan suunterveyden hoitosuunnitelmaa. Se laaditaan yhdessä potilaan kanssa, koska hoidon onnistumisen kannalta keskeistä ovat yhdessä sovitut tavoitteet ja keinot.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Yhtenäisin periaattein laadittu yksilöllinen omahoitosuunnitelma on osa potilaan suunterveyden hoitosuunnitelmaa. Se laaditaan yhdessä potilaan kanssa, koska hoidon onnistumisen kannalta keskeistä ovat yhdessä sovitut tavoitteet ja keinot.
Toimintamalli lyhyesti
Omahoitosuunnitelma on suunniteltu sopivaksi kaikille suun terveyenhuollon potilaille pikkulapsia lukuun ottamatta. Sen hyödyntäminen on kuitenkin erityisen tärkeää potilailla, joilla on puutteita omahoidossa tai kohonnut sairastumisriski suun sairauksiin.
Omahoitosuunnitelma laaditaan tutkimuksen tai tarkastuksen yhteydessä ja sitä täydennetään tulevilla käynneillä. Pääpaino on potilaan kanssa käytävässä motivoivassa haastattelussa, jonka tukena toimii tarvittaessa keskustelun tueksi laadittu lomake. Potilaan kanssa käydään läpi suun terveyden nykytila, asetetaan hoidolle tavoite, sovitaan tärkeimmät keinot tavoitteisiin pääsemiseksi, keskustellaan mikä auttaisi tavoitteisiin pääsemisessä sekä kirjataan potilaan seuraavat tutkimus-, tarkastus- ja ylläpitohoitokäynnit. Omahoitosuunnitelma kirjataan potilastietojärjestelmään yhtenäisin fraasein, joiden perusteella suunnitelman toteutumista non mahdollista seurata ja jatkaa tarvittaessa tulevilla käynneillä, mikäli suunnitelman laatiminen on jäänyt edellisellä käynnillä kesken.
Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, huomioiden palveluvalikoimaneuvoston suositus Huonon suuhygienian aiheuttaman sairastumisriskin pienentämisestä omahoidon tuella ja elintapaohjauksella korkean riskin potilailla.
Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin tavoitteena oli siirtää hoidon painopistettä ennaltaehkäisevään hoitoon, helpottaa sen toteuttamista, sekä osallistaa ja sitouttaa potilasta hoitoon. Fraasien käytöllä oli lisäksi tarkoitus yhtenäistää kirjaamiseen liittyviä käytäntöjä.
Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset. Erityisesti Pirkanmaan hyvinvointialueella työskentelevät suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa, sillä toimintamallin käyttöönotto ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu heidän avullaan.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla.
Toimintamallin kuvaamisen lisäksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, ja miten sen vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.
Toimintamallin käyttöönotolle on laadittava aikataulu, jossa on määritelty sovitut tavoitteet, jotka on saavutettava määrättyyn ajankohtaan mennessä.
Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on myös välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien (kuten riittävän mittaisen vastaanottoajan) osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.
Kansikuva
