Systeeminen ajattelu- ja toimintamalli Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa

Systeemisen ajattelu- ja toimintamallin kehittämisen tavoitteena on ollut se, että lastensuojelu systeemisten tiimien toiminta vakiintuu yhdenmukaisena ja kehittyy monitoimijaiseen suuntaan koko YTA-alueella ja tätä tukee alueellinen koordinaatio- ja kehittämisrakenne. 

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Systeeminen ajattelu- ja toimintamalli Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Systeemisen ajattelu- ja toimintamallin kehittämisen tavoitteena on ollut se, että lastensuojelu systeemisten tiimien toiminta vakiintuu yhdenmukaisena ja kehittyy monitoimijaiseen suuntaan koko YTA-alueella ja tätä tukee alueellinen koordinaatio- ja kehittämisrakenne. 

 

Toteutuspaikka
Etelä-Suomen YTA -alue
Paikkakunta tai maakunta
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Luotu

05.09.2022

Viimeksi muokattu

01.12.2022
Ratkaisun perusidea **

Systeemisen työskentelyn periaatteita ovat: 

  • suhteiden luominen ja ylläpitäminen
  • dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus kaikissa asiakastyön vaiheissa
  • perheen asiantuntijuuden, historian ja kokemusten huomioiminen
  • lapselle ja perheelle tärkeiden suhteiden tutkiminen, toimijuuden vahvistaminen
  • uteliaisuus ja avoimuus erilaisille moniäänisille tulkinta- ja ratkaisuvaihtoehdoille
  • pyrkimys luoda asiakkaan kanssa jaettu ymmärrys tilanteesta
  • arvostus, voimavarakeskeisuus ja toiveikkuus
  • Työntekijän ja tiimin pyrkimys oppia jatkuvasti lisää
  • konkreettiset, yhteiset pienten askelten suunnitelmat
  • jaettu tekeminen, kokeminen ja kokeilu
  • -> jokainen tunnistaa ja tunnustaa vaikutuksensa systeemiseen

Lastensuojelun systeemisen toimintamallin ydinelementtejä ovat

  • systeeminen tiimi
  • systeeminen viikkokokous (tiimikokous)
  • systeeminen asiakastyö 

Systeeminen tiimi ja systeeminen viikkokokous ovat rakenteita, jotka tukevat systeemisellä orientaatiolla tehtävän asiakastyön ja monitoimijaisen yhteistyön toteutumista ja työntekijän taitojen kehittymistä.

Toimintaympäristö **

Systeemisen ajattelu- ja toimintamallin juurruttaminen lastensuojeluun on käynnistynyt vuodesta 2015 alkaen. Hankesuunnitelman laatimisen aikaan (2020) systeemistä toimintamallin käyttöönotto oli jo edennyt lastensuojelusta myös muihin palveluihin mm. perhesosiaalityöhön. Lastensuojelun haastavan työntekijätilanteen ja vaihtuvuuden vuoksi haluttiin, että systeemisen toimintamallin juurruttamista ja vakiinnuttamista jatkettaisiin Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen resursseilla. Tavoitteena on ollut vahvistaa systeemiseen ajatteluun olennaisesti kuuluvia ulottuvuuksia eli monitoimijaisuutta ja asiakkaiden osallisuutta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeessa on ollut koko ajan mukana kokemusasiantuntijoita. Nuorten kanssa on pohdittu, mitä systeemisen toimintamallin kehittämisessä ja systeemisessä työskentelyssä olisi tärkeää pitää mielessä, jotta toimintatapa olisi asiakaslähtöinen. 

Nuorten näkemysten mukaan systeemisessä työskentelyssä tulisi huomioida seuraavia seikkoja: 

  • Systeemisessä asiakastyössä tutustuminen ja suhteen luominen rauhassa on tärkeää. Kannattaa kertoa kuka olet ja miksi olet kiinnostunut lapsen asioista. Lapselle kannattaa kertoa henkilökohtaisempia (arkisia) asioita itsestä, sillä se rentouttaa tunnelmaa ja antaa lapselle tietoa. Mahdollisuus käydä läpi aikaisempia palveluja ja kokemuksia niistä sitouttaa uusiin. Tapaamisiin ja verkostoihin on valmistauduttava yhdessä. 
  • Systeemisessä viikkokokouksessa on lapselle tärkeää luotettavien ihmisten kutsuminen paikalle. Ilman luottamusta lapsi ei välttämättä puhu mitään.  Asiat, joista puhutaan ovat hyvin henkilökohtaisia, joten rakenne ja tarkoitus tärkeää avata huolellisesti. Kysytään onko ok? Havainnoidaan lapsen tunnetiloja. Kaikki eivät osaa sanoa ei.
  • Suhdeperustaisessa verkostotyössä lapset toivovat, että heitä uskotaan, eikä kyseenalaisteta sitä mitä lapsi kertoo. Lapsille tulee kertoa ymmärrettävällä tavalla, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miksi. Lapsille on tärkeää tulla kohdatuksi myös neuvotteluiden ulkopuolella.

Kuulluksi tulemisen, tai tulematta jäämisen vaikutukset merkittäviä ja sillä on vaikutusta pitkään kaikkeen työhön, mitä lasten kanssa pyritään tekemään. 

Liitteenä lisää tietoa lasten ja nuorten ajatuksista koskien systeemistä toimintamallia. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hankkeessa toimintamallia on juurrutettu ja tuettu: 

  • työpajoilla
  • osallistumalla tiimien viikkokokouksiin
  • koulutuksilla 
  • tuottamalla tietoa
  • kokoamalla tilannekuvaa 
  • vaihtamalla kokemuksia verkostoissa

Systeemisen toimintamallin juurruttamisessa on kyse toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutoksesta ja sen vahvistamisesta, siksi mallin juurruttamiseen tarvitaan aikaa, eikä se koskaan tule valmiiksi. Laadukas toisto ja ylläpito pitävät haasteellisessa asiakastyössä ajattelutapaa yllä ja mahdollistavat sen juurtumisen. 

Hankkeessa on tiimien työpajoissa käytetty ydinelementtikyselyä, jonka pohjalta käydyn keskustelun myötä on syntynyt ymmärrystä tiimin kehittymisen tarpeista. Ydinelementtikysely toteutettiin webropolilla ja kyselyn tuloksista tehtiin hankkeen lopulla yhteenveto sekä suosituksia siitä, millä keinoin systeemisyyttä tulisi vahvistaa. Vaikka hankkeen aikana tapahtui paljon edistymistä systeemisessä työskentelyssä, on vaihtelua yhä paljon sekä alueiden välillä että alueiden sisällä. Tästä syystä kehittämistyötä tulisi jatkaa pitkäjänteisesti.  

Liitteenä ydinelementtikysely ja sen tuloksista tehty koonti. 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Hankkeen aikana kaikilla Etelä-Suomen hyvinvointialueilla on systeeminen ajattelu- ja toimintatapa vahvistunut ja systeemiseen ajatteluun on koulutettu ammattilaisia laajemmin perhepalveluissa esim. perhesosiaalityössä. 

Lastensuojelussa systeeminen toimintamalli on vahvistunut hankkeen aikana. Ammattilaisia on koulutettu ja systeemiset tiimit ovat toiminnassa. Tiimien tukena on perheterapeutteja osittain ja joissakin paikoissa perheterapeutit ovat kokoaikaisesti lastensuojelun tukena, jolloin he voivat antaa tukea myös asiakastyöhön. Asiakkaat ovat yhä useammin mukana systeemisen tiimin kokouksessa pohtimassa omaa elämäntilannettaan. Myös yhteistyökumppaneita pyritään kutsumaan kokoukseen. 

Hyvinvointialueilla on erilaisia koordinaatio ja kehittämisen rakenteita oman alueen kehittämisen tueksi. YTA-alueen yhteinen rakenne olisi hyödyllinen kehittämisen ja kokemusten jakamiseksi, mutta sen jatkosta ei ole selvyyttä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Systeemisen toimintakulttuurin syntyminen organisaatioon ja suhdeperustaisen asiakastyön vahvistaminen perhepalveluissa on pitkäjänteistä työtä, kuten myös lastensuojelun systeemisen toimintamallin kehittäminen ja tukeminen. 

Tulevaisuuden lastensuojelu-hankkeen systeemisen toimintamallin posterissa nostetaan esille keskeisiä oppeja, mitkä ovat kirkastuneet työskentelyn aikana: 

  • Systeemisen toimintakulttuurin vahvistaminen alkaa arvoista. Seuraavat askeleet ovat rakenteet, tyyli, strategia, systeemit, henkilöstö ja taidot. Näitä askeleita olemme avanneet liitteenä olevassa posterissa.
  • Neljä oivallusta systeemisen ajattelutavan ja lastensuojelun systeemisen toimintamallin vahvistamisessa haluamme nostaa esiin erityisesti: 
  1. Systeeminen toimintakulttuuri edellyttää yhteistä, alueellista koordinaatio- ja kehittämisrakennetta, mihin tarvitaan mukaan johdon edustajia, kouluttajia sekä systeemisten tiimien edustajia. Sen tehtävänä on laatia koulutus- ja kehittämissuunnitelma. 
  2. Systeemisyys vahvistaa osallisuutta ja osallisuus mahdollistaa kehittämisen. Systeemisen ja suhdeperustaisen työskentelyn anti on asiakkaan arjen osallisuuden vahvistuminen. 
  3. Systeeminen työskentely on yhteistoimintaa. Systeeminen ja suhdeperustainen työote rakentuu tutustumiselle, lupaa pyytävälle työotteelle ja aidolle yhteistoiminnalle. Näiden tulee näkyä jokaisessa kohtaamisessa. Systeeminen tiimin ja viikkokokouksen tehtävänä on tukea asiakastyötä. 
  4. Koordinaattori systeemisen tiimin tukena varmistaa tiimikokousten onnistumisen. Koordinaattoria tarvitaan systeemisen tiimityön laadunvarmistajaksi. Kun tiimissä toimii taitava koordinaattori, silloin asiakas saa aina yhteyden tiimiin, tärkeät ihmiset muistetaan kutsua mukaan tapaamisiin, tiimi oppii koordinaattorin kokoamasta palautteesta, dokumentointi on laadukasta ja  yhteistyökumppanit perehdytetään osaavasti ennen viikkokokouksia.  

Näitä oivalluksia on avattu myös liitteenä olevassa posterissa. Siinä on myös helmiä hyvinvointialueilta, missä näissä asioissa on edetty. 

Kansikuva
Kädet yhdessä taivasta vasten

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet