Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke (2020-2022) osana lastensuojelun monialaista kehittämistä

Tulevaisuuden Lastensuojelu -hankkeen tarkoituksena oli kehittää Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella asuvien lastensuojelun asiakkaiden, lasten ja nuorten palveluja. Kehittämishankkeen tavoitteena oli vastata lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että heidän sosiaaliset, terveydelliset ja sivistykselliset oikeutensa voivat toteutua hallinnonalojen rajojen estämättä. Tämä edellyttää lastensuojelulain velvoittamaa moniammatillista tukea ja hoitoa, jonka toteuttamiseksi tarvitaan systemaattista monitoimijaista yhteistyötä sekä paikallisesti että alueellisesti.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke (2020-2022) osana lastensuojelun monialaista kehittämistä
Lyhyt kuvaus

Tulevaisuuden Lastensuojelu -hankkeen tarkoituksena oli kehittää Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella asuvien lastensuojelun asiakkaiden, lasten ja nuorten palveluja. Kehittämishankkeen tavoitteena oli vastata lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että heidän sosiaaliset, terveydelliset ja sivistykselliset oikeutensa voivat toteutua hallinnonalojen rajojen estämättä. Tämä edellyttää lastensuojelulain velvoittamaa moniammatillista tukea ja hoitoa, jonka toteuttamiseksi tarvitaan systemaattista monitoimijaista yhteistyötä sekä paikallisesti että alueellisesti.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen tavoite jakaantui kahdeksi toimenpidekokonaisuudeksi: 

  • Paljon palveluja tarvitsevien lastensuojelun asiakkaiden monitoimijainen auttaminen vaikuttavaksi ja sujuvaksi toimintatavaksi. Kokonaisuudessa kehitetään lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten tarvitsemia erityispalveluita sekä juurrutetaan uusia toimintamalleja arkeen. 
  • Systeemisyys lastensuojelun monitoimijaisen yhteistyön jaetuksi ajattelu- ja toimintamalliksi koulutuksella ja konsultoivalla tuella sekä vahvistamalla asiakkaiden osallisuutta asiakastyön arjessa ja kehittämisessä. 

Näihin kokonaisuuksiin liittyvää kehittämistyötä toteutettiin kuudessa eri työpaketissa, jotka olivat: 

  1. Lastensuojelun monitoimijaisen verkoston päihdepalvelut
  2. Väliinputoajanuorten jalkautuva tuki 
  3. Monitoimijainen arviointi
  4. Moniammatillisen yhteistyön edistäminen ruotsinkielisille lapsille ja nuorille kaksikielisillä alueilla
  5. Systeeminen ajattelu- ja toimintamalli
  6. Lasten ja nuorten osallisuus
Toimiaika

Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke oli yksi viidestä lastensuojelun kehittämishankkeesta, jotka käynnistyivät syksyllä 2020 STM:n rahoituksella. Lastensuojelun monialaisen kehittämisen hankkeiden tavoitteena oli parantaa yhteistyötä. Laadukas ja lapsen oikeuksien toteutumista tukeva lastensuojelu edellyttää lapsen arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Valtionavustushankkeet olivat osa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman kokonaisuutta.

Lastensuojeluhankkeiden yhteisinä teemoina oli lastensuojelun systeemisen toimintamallin ja systeemisen ajattelu- ja lähestymistavan kehittäminen, asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja dialogisuuden painottaminen. Jokaisen viiden hankkeen kokonaisuus ja toimintamallit löytyvät Innokylästä. 

Hanke päättyy 2022 lopussa. 

Toimijat

Tulevaisuuden lastensuojeluhankkeen hallinnoija oli Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Socca ja osatoteuttajina toimivat: 

  • Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC),
  • Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy,
  • Länsi-ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito Oy,
  • Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso,
  • Lastensuojelun Keskusliitto

Hanketta toteutettiin eri painotuksin kaikilla Etelä-Suomen hyvinvointialueilla. Kehittämistyössä oli mukana lastensuojelun ammattilaisia, lastensuojelun yhteistyöverkostoja, kokemusasiantuntijoita ja asiakkaita. Teimme myös yhteistyötä muiden kehittämishankkeiden ja verkostojen kanssa. 

 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Leppäkorpi; projektipäällikkö
Yhteyshenkilön organisaatio
Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.leppakorpi@hus.fi

Luotu

22.02.2022

Viimeksi muokattu

07.12.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tulevaisuuden Lastensuojelu -hankkeen tarkoituksena on kehittää Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella asuvien lastensuojelun asiakkaiden, lasten ja nuorten palveluja. Hanketta taustoittamaan ja suuntaamaan on laadittu lastensuojelun tilanne-kuva alueelta, jota esitellään liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa. 

Päämäärä ja päätavoite

Kehittämishankkeen tavoitteena on vastata lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että heidän sosiaaliset, terveydelliset ja sivistykselliset oikeutensa voivat toteutua hallinnonalojen rajojen estämättä. Tämä edellyttää lastensuojelulain velvoittamaa moniammatillista tukea ja hoitoa, jonka toteuttamiseksi tarvitaan systemaattista monitoimijaista yhteistyötä sekä paikallisesti että alueellisesti.

Hankkeen tavoite on jaettu kahdeksi osatavoitteeksi.

  1. Paljon palveluja tarvitsevien lastensuojelun asiakkaiden monitoimijainen auttaminen vaikuttavaksi ja sujuvaksi toimintatavaksi
  2. Systeemisyys lastensuojelun monitoimijaisen yhteistyön jaetuksi ajattelu- ja toimintamalliksi koulutuksella ja konsultoivalla tuella
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet eri työpaketeille olivat: 

  • Hankkeen tuloksena Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja nuoret saavat tarvitsemiaan tukitoimia ja palveluja aiempaa paremmin.
  • Lasten ja nuorten päihdepalvelut ja lastensuojelu järjestävät yhdessä lastensuojelun asiakkaille intensiivistä kotiin annettavaa päihdehuoltoa.
  • 10–18-vuotiaat lastensuojelun ”väliinputoaja-asiakkaat” saavat Helsingissä jalkautuvaa tukea ja laadittu toimintamalli on käytettävissä koko alueella.
  • Lastensuojelutyö kehittyy paremmin lasten monialaisiin tarpeisiin vastaavaksi, kun maakuntiin rakentuu monitoimijaisen työskentelyn toimintatapoja.
  • Ruotsinkieliset palveluketjut saadaan sujuvammiksi ja yhteistyö lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä sivistystoimen välillä ruotsinkielisille asiakkaille saa uusia toimintamuotoja.
  • Systeemisten tiimien toiminta vakiintuu yhdenmukaisena alueen maakunnissa, kehittyy moniammatilliseen suuntaan ja saa konsultoinnin kautta työvälineitä erityisen haastaviin tilanteisiin. Yhteinen alueellinen koordinaatio- ja kehittämisrakenne mahdollistaa kehityksen.
  • Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten kokemus osallisuudesta vahvistuu ja lasten ja nuorten omaa ymmärrystä ja kokemusta hyödynnetään lastensuojelun kehittämisessä.
Tuotokset ja tulokset

Hankkeen toteuttamisen keskeisimmät yhteiset teesit ovat olleet monitoimijaisuus, osallisuus ja systeemisyys. Olemme puhuneet tietoisesti hankkeiden virallisessa otsikossa olevan monialaisuus -käsitteen sijaista monitoimijaisuudesta, koska muuttaa rajapinnat yhdyspinnoiksi ja korostaa sekä asiakkaan ja ammattilaisten toimijuutta ja aktiivisuutta yhteistoiminnassa. Yhteisesti muodostettu ja jaettu tieto mahdollistaa kaikkien toimijuuden ja sulkee pois seurailevan tai tarkkailevan osallistumisen verkostoihin.

Osallisuus on ollut kehittämistyön ja asiakastyön punainen lanka. Kehittämistyössä asiakkaiden osallisuuden kautta varmistuu, että kehitetään oikeita asioita. Lapsiystävällisiä ja lapsilähtöisiä palveluita ei voi kehittää kysymättä lapsilta, koska ammattilaiset eivät kykene näkemään ja kokemaan tilanteita lapsen tai asiakkaan silmin. Tätä ymmärrystä olemme pyrkineet vahvistamaan ottamalla mukaan kokemusasiantuntijoita laajasti kehittämiseen, jotta ammattilaisille syntyisi kokemus työskennellä heidän kanssaan.

Systeeminen asiakastyö on aina monitoimijaista ja ymmärrystä siitä olemme pyrkineet hankkeen aikana edistämään kaikessa kehittämisessä läpileikkaavana teemana. Systeeminen ja suhdeperustainen työote ja ammatillisuus rakentuu tutustumiselle, lupaa pyytävälle työotteelle ja aidolle yhteistoiminnalle. Näiden tulee näkyä jokaisessa kohtaamisessa. Systeeminen työskentely edellyttää ammattilaisilta systeemisen ja suhdeperustaisen ajattelutavan ja arvojen sisäistämistä. Kaiken toiminnan on oltava kunnioittavaa, uteliasta ja arvostavaa alusta loppuun myös erimielisyyksiä käsiteltäessä. Systeemisen ajattelutavan tulee näkyä myös organisaation johdossa ja strategiassa. Lastensuojelun systeemisen toimintamallin kehittäminen ja tukeminen helpottuu, kun perhepalvelut laajasti toimivat systeemisellä työotteella, jolloin myös syntyy yhteisiä toimintatapoja, välineitä ja kieltä monitoimijaiseen verkostotyöhön.

Hankkeessa olemme vahvistaneet lastensuojelun systeemistä toimintamallia ja systeemistä verkostotyötä. Koulutuksissa, työpajoissa ja tiimien kanssa työskennellessä keskeisiä teemoja ovat olleet asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden osallistuminen systeemiseen viikkokokouksiin. Tässä työssä emme ole nostaneet mitään tahoa erityisesti esille.

Hanke on toiminut kuudella tulevalla hyvinvointialueella sekä yhteistyössä Helsingin ja HUS:n kanssa. Kehittämistyötä on tehty alueellisen suunnitelman mukaisesti painottaen eri työpaketteja. Alueellisesta kehittämistyöstä on tehty omat tiivistelmät.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Hanke päättyy vuoden 2022 lopussa, eikä samojen toimijoiden ole mahdollista seurata hankkeen tuottamia vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Lyhyen ajan vuoksi on myös vaikea arvioida vaikuttavuutta ylipäätään. 

Arviota tavoitteiden saavuttamisesta on tehty sekä hankkeen ohjausryhmässä että johtoryhmässä ja ennen kaikkea hankkeen dialogisen arvioinnin loppuyhteenvedossa. Hankkeen loppuraportti ja dialogisen arvioinnin yhteenveto tulevat hän liitteeksi. 

Hankkeen ohjausryhmän kokouksessa käydyssä loppudialogissa yhteinen näkemys oli, että hankkeen aikana on syntynyt hienoja alkuja ja hyvää tekemistä. Hankkeen aikana oli haasteita, mutta niiden yli päästiin, jolloin syntyi hyviä ratkaisuja ja alueilla tehtiin hyvää yhteistyötä. Osallisuus -työpaketin saama painoarvo ja osallisuus -teeman korostumista pidettiin tärkeänä.

Tyytyväisiä oltiin siitä, kuinka tiivistä yhteistyötä hankkeessa on tehty. Hanketta on toteutettu yhtenä kokonaisuutena ja rajat ylittäen. YTA-alueella tapahtunut yhteistyö on rikastuttanut alueilla tehtyä työtä. Myös osaamiskeskusten välinen tiivistynyt hyvä yhteistyö ja verkostot voivat olla pitämässä yllä ja viemässä eteenpäin hankkeessa syntyneitä tuotoksia ja aineistoa, jotka Innokylään kootaan. Lastensuojelussa on tapahtumassa merkittäviä asioita ja siinä lastensuojeluhankkeen työ muutoksen valmistelussa hyödyksi.

Hanketiimi pohti omassa tapaamisessaan mahdollisuutta arvioida pitkäjänteistä vaikuttavuutta ja miten sitä voidaan arvioida. Tästä näkökulmasta hankkeen aikajänne on liian lyhyt, mutta hankkeen dialoginen arviointiprosessi oli loistava hankkeen tuki eri kokonaisuuksien arviointiin.

Hanketyön logiikka ei tue kestävä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Lastensuojeluhankkeessa päästiin kuitenkin melko nopeasti liikkeelle, koska hanketiimiläiset olivat kokeneita kehittäjiä ja projektipäällikkö osasi johtaa tiimiä hyvin. Tavoitteet olivat korkealla resursseihin nähden. Kehittämisen prosessit ovat ylipäätään hitaita ja monimutkaisia: pitäisi voida jatkaa työtä. Hyvien mallien juurruttamista täytyisi jatkaa. Pienet muutokset ovat isoja aikaansaannoksia, jotka vaativat työtä.

Hanketyön avulla ja tuella moni asia on liikahtanut eteenpäin ja pieniä muutosten askeleita sekä asenteissa että tekemisessä on tapahtunut. Jotta juurtuminen tapahtuisi ”oikeasti” ja pitkäjänteisesti muutokseen tarvittaisiin pitkäkestoinen tuki (pidempi hankeaika).

Hankkeen dialoginen arviointi

Hankkeen arviointi on toteutettu uudenlaisella dialogisella lähestymistavalla. Tässä on keskeistä se, että arviointia ei toteuteta kokonaisuudessaan hankkeen ulkopuolelta käsin. Sen sijaan hankkeen keskeiset toteuttajat, yhteistyökumppanit ja asiakkaita edustavat kokemusasiantuntijat on koottu yhteen käymään dialogia kehittämistyön edistymisestä ja siinä saavutetuista tuloksista. Kolmella kierroksella oli mukana yhteensä 99 eri osallistujaa, joista monet olivat mukana koko matkan ja useissa eri työpajoissa. Tavoitteena oli yhteisvoimin muodostaa yhteistä ymmärrystä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Arviointi kulki prosessina kehittämistyön rinnalla ja tukena jo hankkeen alusta saakka. Tällä pyrittiin varmistamaan se, että arviointia voitiin hyödyntää kehittämistyön suuntaamisessa ja fokusoimisessa hankkeen edetessä. Arviointityöpajoissa käydyt monitoimijaiset dialogiset keskustelut auttoivat näkemään kehitystyössä ilmaantuvat hiljaiset signaalit: niin onnistumiseen kohdistuvat uhat kuin myös odottamattomat uudet mahdollisuudet.

Hankkeen dialogisen arvioinnin johtopäätös on, että hankkeen työpaketeissa on saavutettu monia hankesuunnitelman mukaisia tavoitteita. Samalla on päädytty muokkaamaan uusiksi joitain suunnitelmassa esitettyjä tavoitteita. Kokonaisuuden kannalta voidaan todeta hankkeessa tehdyn kehittämistyön onnistuneen hyvin, varsinkin kun huomioidaan poikkeuksellisen haastavat olosuhteet, joissa kehittämistä on viety eteenpäin.

Dialogisen arvioinnin kolmannen kierroksen työpajoissa tuli esille työpakettien aikaansaannokset, kehittämistyössä kohdatut haasteet sekä kehittämisen aikana tapahtunut oppiminen. Arvioinnin loppuraportti on tämän raportin liitteenä.

Koko Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen näkökulmasta arvioitsijat nostavat esille kolme seikkaa:

  1. Hankkeessa tehty kehittäminen on toteutettu erinomaisesti. Tämän arvioimisessa on otettava huomioon sekä alkuperäiseen hankesuunnitelmaan liittyvät puutteet että hanketyön poikkeuksellisen vaativat olosuhteet. Osa hankesuunnitelmaan kirjatuista tavoitteista oli epämääräisiä tai epärealistisia toteuttaa, erityisesti sote-muutoksen synnyttämissä olosuhteissa. Lisäksi hankkeen suunnittelussa ei ollut kaikilta osin varmistettu mukaan tulevien organisaatioiden riittävää sitoutumista ja kehittämiseen liittyvän oman henkilöstön ajallista resursointia. Kehittämistyö myös ajoittui ajanjaksolle, jossa jatkuvasti kuormittuneeseen ammattilaiskenttään vaikutti myös kaksi suurta muutosta: koronapandemia ja uusien hyvinvointialueiden rakentaminen. Nämä molemmat muutokset omalta osaltaan vaikeuttivat kehittämistyön toteuttamista. Työpajoissa käytyjen keskustelujen valossa edellä kuvatut haasteet vaikuttivat erityisesti siihen, että joitain suunnitelmassa asetettuja tavoitteita oli mahdoton toteuttaa laisinkaan tai aika ja resurssit eivät riittäneet niiden täysimittaiseen toteuttamiseen. Tästä huolimatta hankkeessa on saatu aikaan monia merkittäviä tuloksia, joita kuvataan kunkin työpaketin kohdalla erikseen.
  1. Kokenut kehittäjätiimi ja kokemusasiantuntijoiden panos. Hankkeessa saavutettuja tuloksia ei olisi saatu aikaiseksi ilman kokeneiden hanketyöntekijöiden kehittäjätiimiä. Hankkeessa on työskennellyt poikkeuksellisen taitavia ja lastensuojelukentän hyvin tuntevia kehittäjiä, jotka ovat kyenneet sopeuttamaan kehittämistyön tavoitteet haastaviin olosuhteisiin. Tämän lisäksi kehittäjätiimi on kyennyt toimimaan taitavasti yhdessä toisiaan tukien ja hyvässä avoimessa yhteistyössä kentän eri ammattiryhmien kanssa. Olennaista on ollut myös laadukas ja pitkäjänteinen yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tämän yhdistelmän puitteissa on onnistuttu saamaan aidosti merkittäviä kehittämistuloksia.
  1. Systeemisen työtavan ja osallisuuden yhdistäminen. Hankkeen alkuvaiheista saakka yhdeksi merkittäväksi kehittämisen johtolangaksi on muodostunut systeemisen työtavan yhdistäminen asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen. Tämä lähtökohta on vahvistunut koko ajan hankkeen edetessä ja se on osoittautumassa keskeiseksi kivijalaksi lastensuojelun ja muiden palveluiden kehittämiseksi myös jatkossa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti. Systeemisyyden ja osallisuuden edistäminen rinnakkain edellyttää organisaatioiden sitoutumista kaikilla eri tasoilla: kentän työntekijöistä ylimpään johtoon.

 

Miten hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää uusilla hyvinvointialueilla?

Osallisuus ja systeeminen työtapa viitoittavat tietä uudenlaisiin palveluihin ja työkäytäntöihin, joiden lähtökohtana on asiakkaana olevan ihmisen oma käsitys ja kokemus elämäntilanteestaan. Systeeminen työtapa mahdollistaa sen, että palveluissa lähdetään liikkeelle tällaisesta asiakkaan omaa osallisuutta vahvistavasta lähtökohdasta ja rakennetaan sen ympärille jatkuvasti asiakkaan osallisuutta huomioiva monitoimijainen yhteistyö.

Tällainen merkittävä muutos ei voi kuitenkaan toteutua ilman syvälle käyvää organisaatioiden rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Tämä puolestaan edellyttää, että organisaatioiden johto oppii uudenlaista systeemisen työtavan johtamista. Hankkeen arvioitsijoiden näkemyksen mukaan muutosta voi edistää rakenteellisella tasolla seuraavasti:

  1. Edistämällä asiakkaiden osallisuutta kaikilla organisaation toimintojen tasoilla, aina arjen asiakastyöstä ylimpään johtoon.
  2. Kehittämällä uudenlaisen asiakkaan kokemuksiin pohjautuvan datan keruuta, jossa johdolle syntyy parempi käsitys asiakkaiden elämästä, heidän tarvitsemastaan avusta ja palveluiden todellisesta vaikuttavuudesta.
  3.  Lisäksi osallisuutta ja monitoimijaista työtä saattaa olla syytä vahvistaa myös lainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla. Olennaista on, että asiakkaiden oman kokemuksen huomioimisesta ja monitoimijaisen yhteistyön rakentamisesta sen varaan tulisi kaikkia ammattilaisia velvoittavaa eikä se jäisi pelkästään yksittäisten toimijoiden valveutuneisuuden ja hyväntahtoisuuden varaan.

Hankkeen aikana saadut kokemukset työtavan muutoksen (osallisuus ja systeeminen työtapa) aikaan saamista vaikutuksista antavat viitteitä siitä, että uudenlaisella työtavalla voidaan saavuttaa mittaluokaltaan toisenlaista työn vaikuttavuutta suhteessa nykyiseen työtapaan. Vaikuttavuuden johtaminen edellyttää jo hankkeen aikana aloitetun uudenlaisen asiakkaiden kokemuksiin pohjautuvan mittaamistavan hyödyntämistä.

 

***

Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeesta tehty dialoginen arviointi on ollut prosessina hanketyötä tukeva ja sitä kautta on kehittämistyöhön noussut keskeisiä hanketyötä edistäneitä kysymyksiä. Arviointia on tehty yhteistyössä hanketiimin, ohjausryhmän, johtoryhmän, kentän ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kesken. Prosessin loppuyhteenvedossa nostetaan myös hankkeen keskeisiä tuloksia ja oppeja kehittämistyöstä. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja työpaketeissa tapahtunut kehittäminen on kuvattu Innokylässä hankkeen kokonaisuuteen liitetyissä toimintamalleissa. Niiden punainen lanka on arvioinnin yhteenvedossa korostettu systeemisen työtavan ja osallisuuden yhdistäminen ja toisiaan tukevan myönteisen kehän syntyminen kehittämisessä. Se on Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen keskeinen oppi ja oivallus, jonka jatkuvuutta toivomme, että tulevilla hyvinvointialueilla ja myös kansallisesti tuetaan alueellisilla ja kansallisilla rakenteilla sekä tiiviillä yhteistyöllä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tätä yhteistyötä tukemaan on Innokylään laadittu kuvaus yhteiskehittämisen prosessista.

Liitetiedostot ja linkit