Tehostetun perhetyön intervallijakso
Tehostetun perhetyön intervallijakso on työmuoto joka mahdollistaa perheelle nopean avun, perhetyön lyhyen kertaus- ja arviontijakson tuttujen työntekijöiden kanssa.
Toimintamallin nimi
Tehostetun perhetyön intervallijakso on työmuoto joka mahdollistaa perheelle nopean avun, perhetyön lyhyen kertaus- ja arviontijakson tuttujen työntekijöiden kanssa.
Tehostetun perhetyön intervallijakso.
Kenelle ja miksi
-Asiakasperheille, joilla takana perhetyön jakso, joka päättynyt max noin vuoden sisään ja joilla edelleen lastensuojelun asiakkuus.
–Tavoitteena palauttaa mieliin aiemmalla perhetyön jaksolla opitut taidot ja saavutetut tavoitteet, vahvistaa jo opittuja taitoja.
-Keventää raskasta uuden perhetyön prosessia ja lyhentää asiakkuuksien kestoa toistuvissa perhetyön asiakkuuksissa.
-Mahdollistaa perhetyön nopeamman saatavuuden ja mahdollisuuksien mukaan samat tutut työntekijät.
-Tutut työntekijät helpottavat prosessin alkamista, kun luottamuksellinen suhde on jo rakentunut.
-Jos perheen tuen tarve on merkittävästi muuttunut ja tavoitteet olennaisesti vaihtuneet niin silloin intervalli ei palvele tarkoitusta.
- Tavoitteet pohjautuvat aiempaan työskentelyyn ja tavoitteisiin. Niistä poimitaan muutama (1-3) konkreettista tavoitetta johon perhetyön intervallityöskentely keskittyy.
-Jakso sisältää myös nykyisten tukitoimien riittävyyden arviointia ja jatkosuositukset
Lastensuojelun tehostettu perhetyö on lastensuojelulain mukainen tukitoimi perheiden tueksi. Lastensuojelun asiakasmäärät ja erityisesti sijoitukset ovat monin paikoin olleet nousussa koronan aikana ja jälkeen. Perhetyön korjaava ja huostaanottoja ehkäisevä merkitys korostuu. Perhetyön keinoin säästytään raskaammilta toimenpiteiltä. Sirpaloituneessa palvelukentässä perheet tarvitsevat usein palveluohjausta, neuvontaa sekä ennen kaikkea rinnalla kulkijaa viranomaisverkostossa ja tukiviidakossa. Tässä ympäristössä notkeat ja nopeat palvelumuodot ovat tarpeen. Tähän kysyntään kehitettiin tehostetun perhetyön intervallijakso. Jo ennen kuin perheen tilanne kriisiytyy, voi sosiaalityöntekijä hakea perheen rinnalle samat tutut perhetyöntekijät ratkomaan tuttuja pulmia ja arvioimaan tuen tarvetta.
Kohderyhmänä on lastensuojelun asiakasperheet joilla on takana vähintään yksi tehostetun perhetyön jakso vuoden sisään. Tehostetun perhetyön jaksolla asetetaan aina tavoitteet ja jakson päättyessä arvioidaan onko tavoitteet saavutettu. Monesti perheessä kuitenkin jonkun ajan päästä hieman lipsutaan jo saavutetusta ja palataan joko kokonaan tai osittain vanhoihin tuttuihin toimintatapoihin. Näihin tilanteisiin nopeasti saatu tuttu, perheen tilanteen tunteva työntekijä voi perheen kanssa nopeastikin palauttaa mieliin aiemmin opittua ja aktivoida perheen vahvuuksia ja opittuja menetelmiä. Toisaalta jos perheessä on ilmennyt uusia ongelmia saadaan ne hyvällä yhteistyöllä, perhe tuntien nopeasti kartoitettua ja ohjattua perhe eteenpäin, heille sopivan avun pariin sillä arvioinnissa voidaan käyttää jo aiemmalla jaksolla opittua tietoa perheestä ja perheen historiasta. Perheen ei siis tarvitse jälleen kerran aloittaa alusta uuden työntekijän kanssa jonka perheet usein kokevat kuormittavana. Mallia kehitettäessä asiakkaat ovat olleet mukana kehitystyössä, ideoimassa ja antamassa palautetta.
Mallin kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityön ja tehostetun perhetyön välillä. Tärkeää on arvioida mitkä perheet hyötyvät intervallijaksosta. On tärkeää kehittää myös tarvittavat lähetekäytännöt sekä prosessi jolla työskentely käynnistetään ja arvioidaan yhdessä sosiaalityön kanssa. Mukana mallin kehittämisessä täytyy siis olla niin työntekijät kuin yksiköiden esihenkilötkin. Käytäntöön vieminen vaatii siis yhteistä sopimista ja keskustelua sekä käytänteiden kuten lähete- ja kirjauskäytänteiden luomista.
Toiminnalle on ollut selkeä tarve ja kysyntä. Hieman lisää on keskustelua vaatinut se, kenelle malli parhaiten soveltuu. Selvästi hyötyviksi ryhmiksi erottuvat perheet joilla edellisellä perhetyön jaksolla opitut taidot kaipaavat uutta buustia ja toimivien käytänteiden mieleen palauttamista. Toinen ryhmä on ollut ne perheet, jotka selvästi hyötyvät tutun työntekijäparin tekemästä tilannearviosta ja tuen tarpeen arviosta ja perhe saadaan nopeasti ohjattua oikean tuen piiriin. Joskus on ollut vaikea erottaa tarvitseeko perhe intervallijakson vai kokonaan uuden perhetyön pitkän työskentelyjakson. Toisaalta, tuen tarpeen arvion tulos on saattanut olla, että perheelle suositellaan uutta perhetyön jaksoa.