Terve Mieli -portaali hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluiden tehostamiseen (Innovaatio ja keksintö yksityinen)
Malli kokoaa hyvinvointialueittain pirstaloituneet mielenterveyspalvelut yhden digi-ikkunan alle. Malli hyödyntää jo olemassa olevan osaamisen, yhdistää soteammattilaisten ammattitaidon ja kokoaa jo olemassa olevat palvelut yhteen paikkaan sähköisesti.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Malli kokoaa hyvinvointialueittain pirstaloituneet mielenterveyspalvelut yhden digi-ikkunan alle. Malli hyödyntää jo olemassa olevan osaamisen, yhdistää soteammattilaisten ammattitaidon ja kokoaa jo olemassa olevat palvelut yhteen paikkaan sähköisesti.
Toimintamalli lyhyesti
Terve Mieli -portaali tarjoaa kolmen eri näkökulman kautta kattavan ja kokonaisvaltaisen mallin mielenterveyspalveluiden tehostamiseen hyvinvointialueittain soteuudistuksen yhteyteen. Terve Mieli -portaali on sähköisesti toteutettava malli, joka voidaan levittää läpi Suomen. Sen tarkoituksena on tarjota parhain mahdollinen apu ja tuki asiakkaille ja ammattilaisille, tarjota kustannussäästöjä, parantaa muutoksen läpivientiä soteuudistuksen yhteydessä ja luoda uskoa hyvinvointivaltion toimivuuteen. Mallilla voidaan vähentää merkittävästi asiakkaan pompottelua hoitotaholta toiselle ja tarjota paras mahdollinen ratkaisu palvelutarpeeseen. Malli ottaa huomioon sekä julkisen, yksityisen, että kolmannenkin sektorin. Tämä on tärkeää, sillä ihminen on aina psykofyysissosiaalinen kokonaisuus.
Kokoamalla yhteen parhaimmat jo olemassa olevat palvelut ja luomalla uutta mallin levitessä ja kehittyessä voidaan taata kansalaisille nopea hoitoon pääsy mielenterveyshaasteiden osuessa kohdalle. Ennalta ehkäisevässä näkökulmassa on otettu huomioon itseohjautuvuus ja hoidon tarpeen ennalta ehkäisy. Samaa materiaalia voidaan käyttää myös jo palvelun piiriin hakeutuneiden ylläpito -hoidon tukena. Ammattilaiset saavat myös materiaalista tukea potilastyöskentelyn tueksi.
Tarjoamalla yksi olennainen digitaalinen ikkuna ammattilaisten keskuuteen on mahdollista koota yhden digi-ikkunan alle kaikki mielenterveyspalvelut, helpottaa soteuudistuksen muutostaakkaa sekä sitouttaa henkilökuntaa luomalla uutta yhteistyön voimin. Mallilla luodaan osallisuutta, vähennetään syrjäytymistä, tehostetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta, vastataan nykyhetken huutavaan mielenterveyskriisiin, ehkäistään pitkäaikaisen hoidon tarvetta, helpotetaan palveluiden saatavuutta asiakkaalle saakka ja vähennetään oleellisesti terveydenhuoltoon nyt kohdistuvaa yllikuormitusta. Malli huomioi myös digitaalisen kuntoutuksen tarjonnan mahdollisuuden ja sillä voidaan tarjota hyvinvointialueittain paras hoitokokonaisuus asuinpaikasta riippumatta.
Mallissa on otettu huomioon myös traumainformoitu kohtaamisen taito, joka on oleellinen mielenterveyspalveluihin hakeutuvalle asiakkaalle uudelleen traumatisoitumisen ehkäisemiseksi. Traumainformoidulla osaamisella voidaan tarjota ensiapua myös heille, jotka ovat jo uskonsa menettäneet yhteiskunnan mielenterveyspalveluiden saatavuuteen.
Terve Mieli -portaalissa on otettu huomioon ajankohtaiset lakialoitteet, ajankohtaiset tutkimukset, taustatyönä tehdyt haastattelut, yhdistetty hajallaan oleva osaaminen yhdeksi palveluksi, uudelleen kehitys ja markkinointi aina pilottimallista koko Suomeen vietäväksi kattavaksi palvelukokonaisuudeksi. Malli on luotu pelastavaksi tarjonnaksi huutavaan mielenterveyspalveluiden pulaan, mutta myös korona-ajan kriisin tuomien jälkien eheyttämiseen.
Suositeltava aika mallin käyttöön ottoon on nyt.
Terve Mieli -portaalin kehittäjän yhteystiedot:
Veera Jahn
Eheydenlahde.fi
Huomioithan, että tätä innovaatiota ei voida ottaa käyttöön ilman kehittäjän lupaa. Keksinnön omistaa sen laatija ja kehittäjä.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan päätavoitteeksi on listattu saada palveluihin yhdenvertaista saatavuutta, jatkuvuutta ja oikea-aikaisuutta. Ohjelma pyrkii siirtämään toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, varmistamaan palveluiden laadun ja vaikuttavuuden sekä vahvistamaan palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta. Edellä mainittujen tavoitteiden on mahdollista toteutua, mutta myös kustannusten kasvu voi alkaa näin taittumaan. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksista asiakkaalle on luvattu saatavaksi kaikki tarvitut sosiaali- ja terveyspalvelut yhdestä paikasta. Ohjelma on osa kansainvälistä mielenterveysstrategiaa. (THL 2022.)
Koska suomalaisten tautitaakka on nopeasti muuttunut eri suuntaan, tämän myötä suurimman kansanterveysuhan muodostaa mielenterveyden häiriöt. Työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet johtuvat mielenterveyshäiriöistä ja joka kolmas sairauspäiväraha maksetaan mielenterveysperusteisesti. 2000 -luvulla alle 30 -vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut. Pelkästään Suomen maksettavaksi OECD:n mukaan lankeaa 11 miljardia euroa maksettavaa vuodessa. Sen lisäksi, että mielenterveyshäiriöt tulevat kalliiksi, ne aiheuttavat ihmiselle aina inhimillistä kärsimystä. (Eduskunta 2022) Korona-ajan myötä pahoinvointi on myös entisestään lisääntynyt. Jälkiä korjataan vielä pitkään. Eniten pahoinvointia onkin kertynyt taakaksi heille, jotka ovat kärsineet jo ennen pandemiaa erinäisistä mielenterveyshaasteista. (Eduskunta 2022).
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja psykiatristen palveluiden palvelutarvetta tai palvelutuotannon toimivuutta ei tällä hetkellä kyetä luotettavasti seuraamaan kansallisella tasolla. Psykoterapian saatavuuden haasteet on kuitenkin yleisesti tunnistettu. Koronapandemian myötä vaikuttavien mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus on heikentynyt entisestään, kun tarjonta ei kykene vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Kansalaisaloitteessa todetaan myös, että joka neljäs psykoterapeutti on eläkeiässä, joten psykoterapian saatavuus tulee heikentymään jatkossa edelleen. (Eduskunta, 2022.)
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston linjauksista huolimatta hoidollista psykoterapiaa tai muita mielenterveysongelmiin kohdennettuja psykososiaalisia hoitomuotoja ei ole asiantuntijalausuntojen mukaan käytännössä mahdollista saada perusterveydenhuollosta. Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapian hakemusmäärät ovat viime aikoina nousseet kuvastaen yleistä mielenterveyspalvelujen tarpeen kasvua. Erityisesti kuntoutuspsykoterapian käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina nopeasti, ja kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on yli kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Eduskunta, 2022.)
Kansalaisaloitteessa todetaan, että psykoterapian tarve ja tarjonta eivät kohtaa, sillä psykoterapeutteja ei ole asiakkaiden tarpeisiin ja terapian kysyntään nähden riittävästi. Aloitteen tekijöiden edustajat kertoivat valiokunnan julkisessa kuulemisessa vuonna 2019 toteutetusta kyselykartoituksesta, jonka mukaan 37 % vastanneista psykoterapia-asiakkaista koki psykoterapiapalveluiden saatavuuden heikoksi tai erittäin heikoksi ja ainoastaan 10 % hyväksi tai erinomaiseksi. (Eduskunta, 2022.)
Sosiaalibarometrissa vuodelta 2021 myös todetaan: "Sosiaalityöntekijät arvioivat, että mielenterveyspalveluihin pääsyä odottavien tarpeisiin kyettiin vuoden 2021 alussa vastaamaan kaikista ryhmistä heikoimmin." Korona-aika on tuonut paljon haasteita, jotka odottavat vielä ratkaisuja mielenterveyden parantamiseksi niin nuorilla kuin aikuisilla.
Lähteet:
THL, 2022. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-mielenterveysstrategia
Eduskunta, 2022. Viitattu 22.3.2022. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/SiVM_3+2022.aspx
---------
Myös järjestöissä on herännyt syvä ja kuuluva huoli vallitsevaan tilanteeseen. Näitä huolia olisi nyt syytä kuunnella. Järjestöillä onkin merkittävä tehtävä ja rooli yhteiskunnan osalta, sillä ne edistävät kansalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja terveyttä. Yhteistyö kuntien, kaupunkien, julkisten ja yksityisten palvelujen tuotannossa on merkittävää, sillä järjestötoiminta antaa yhteiskunnallisen vaikuttamismahdollisuuden myös kansalaisille, joiden ääni ei välttämättä tule yksin kuulluksi. Yhteistyö ja kumppanuus erilaisten toimijoiden kesken edistää koko väestön terveyttä sekä kaventaa terveyseroja väestöryhmien välillä. (THL 2021.)
Pelkästään valtakunnallisesti merkittävä järjestö Mieli ry on todennut asiantuntijalausunnossaan 6.10.2021 hallituksen vuoden 2022 talousarviota varten seuraavaa:
"- Vaikka suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana, vastaavaa myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut mielenterveyden osalta. Yhä useampi kokee masennus- ja ahdistusoireita, ja mielenterveyden häiriöt ovat väestössä yleisiä.
- Mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat yleistyneet, ja jo yksi kolmesta sairauslomapäivästä on mielenterveysperusteinen.
- Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä.
- Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat OECD:n arvion mukaan vuositasolla noin 11 miljardia.
- Oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla mielenterveyttä tukevilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa merkittävää julkisen talouden kustannussäästöä. Mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset vähenevät ja terveydenhuollon muu käyttö vähenee.
- Kustannusvaikuttavuus on sitä suurempi mitä varhaisemmasta toimeenpiteestä on kyse. Edistävät ja ehkäisevät mielenterveystoimet ovat aina kustannusvaikuttavimpia kuin hoito.
- Kansallinen mielenterveysstrategia 2020-30 luo hyvän pohjan mielenterveyden edistämiselle läpi elämänkulun, erityisesti lasten ja nuorten arjessa. Strategia painottaa mielenterveyden haasteissa voimavarojen vahvistamista, ongelmien ehkäisyä ja varhaista apua.
- Tavanomaisiin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennustiloihin, ahdistuneisuushäiriöihin ja päihdehäiriöihin, tulisi olla tarjolla vaikuttavaa hoitoa perusterveydenhuollossa kaiken ikäisille. Erityisen hankala tilanne on lasten ja nuorten osalta, joiden kohdalla perustasolla on merkittävä osaamisvaje ja tämän seurauksena liiaksi erikoissairaanhoitoon ja muihin erityispalveluihin painottunut palvelujärjestelmä. Yhä suurempi osa ikäryhmästä on psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaana, mitä ei voida pitää toivottuna kehityksenä. Toimivan porrastuksen puuttuminen lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidossa on poikkeuksellinen ilmiö suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, joka yleensä perustuu porrastettuihin hoito- ja palveluketjuihin.
- MIELI ry yhtyy näkemykseen, että palvelurakennetta tulee vahvistaa ennen kaikkea peruspalvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua parantamalla. Mielenterveyspalvelujen kehittäminen peruspalveluissa tulee kiinnittää osaksi peruspalvelujen kehittämisen muuta kokonaisuutta.
- MIELI ry katsoo, että peruspalveluiden ammattilaisten osaamiseen kuuluu kiinteänä osana mielenterveyden oireiden varhainen tunnistaminen, häiriöiden diagnosointi, niiden hoito ja hoidon seuranta.
- Edelleen peruspalveluiden ammattilaisten tulee osata hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti hyödyntäen moniammatillista ja -alaista yhteistyötä ja tunnistaen potilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen vaikutukset hänen terveyteensä.
- Perusterveydenhuollon ammattilaisten osaaminen vaihtelee tältä osin, eivätkä peruspalvelujen toimintakäytännöt tue kokonaisvaltaista työotetta ja monialaista yhteistyötä.
- MIELI ry katsoo, että osana Tulevaisuuden terveyskeskus -ohjelmaa tarvitaan systemaattista täydennyskoulutusta ammattilaisten mielenterveysosaamisen vahvistamiseksi ja toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Käytännössä mielenterveyden häiriöiden hoito koostuu peruspalveluissa usein lääkehoidosta ja tukikeskusteluista terveydenhuollon ammattilaisten kanssa." (Mieli ry, 2021.)
Lähteet:
Lähde: Mieli ry. Lausunto. 12.10.2021. Eduskunta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta. Viitattu 7.3.2022. https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lausunto_MIELI_STValiokunta_121021.pdf
---------
Mediassa on myös ollut nähtävillä kiireellisiä ratkaisualoituksia osana tilanteen purkua uskomattomat eri määrät.
-
Missä viipyy terapiatakuu? -uutisessa moni suuri kaupunki ei ole jäänyt odottamaan lakimuutosta. "Helsinki aikoo ottaa ensi vuoden alussa käyttöön oman terapiatakuun, jossa hoitoon pitäisi päästä kahdessa viikossa. Terapiatakuu on kirjattu myös Turun ja Tampereen pormestariohjelmiin. Terapiatakuusta on tehty valtuustoaloite viime kaudella myös Vantaalla ja Oulussa. Vaikka osa kaupungeista on jo alkanut kehittää omin päin mielenterveyspalvelujaan, aloitteen kannattajat odottavat lakimuutosta, jotta avun saanti olisi tasapuolista ympäri Suomen. Aloitteen tavoitteisiin kuuluvat mm.: Hoito kuuluu kaikille ikään tai elämäntilanteeseen katsomatta. Hoito annetaan julkisessa perusterveydenhuollossa tai palveluseteleiden avulla yksityisiä palveluita hyödyntämällä niin, että se on asiakkaalle maksuton. Terveydenhuollon ammattilainen tekee hoidon tarpeen arvioinnin viimeistään kolmen arkipäivän sisällä eli hoitoon pääsy ei enää vaatisi erikoislääkärin diagnoosia. Arvioinnissa asiakkaan omalle arvioinnille annetaan suuri painoarvo, sillä usein ihminen tunnistaa itse tarpeen saada apua. Hoito on järjestettävä neljän viikon sisällä arviosta. Hoito on joko psykoterapiaa tai muuta vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa, ei mitä tahansa keskusteluapua. Takuu sisältää enintään kaksikymmentä hoitokäyntiä. Jos potilas tarvitsee pidempää hoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoitoon arvioitavaksi." (Yle, 2021.)
Lähde: Yle 2021. Missä viipyy Terapiatakuu? Viitattu 7.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12090597
Tämä uutinen on vain yksi osa vallitsevaa tilannetta.
----------
STT:n mukaan psykoterapian tarve ei tule nimittäin vähenemään, vaikka lyhytinterventioita otettaisiin käyttöön soteuudistuksen yhteydessä.
"Lyhyempien täydennyskoulutusten tukeminen ei kuitenkaan saa olla poissa terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisten psykoterapeuttikoulutusten tuesta, koska tutkimusten mukaan erityisesti monimuotoisista ja pitkäkestoisista ongelmista kärsivät tarvitsevat usein intensiivistä, pitkäkestoista psykoterapiaa ja hyötyvät siitä pitkällä aikavälillä paremmin kuin lyhytkestoisesta (Leichsenring ja Rabung 2011, Knekt ym. 2016). Tähän tarpeeseen Kelan kuntoutuspsykoterapia vastaa erinomaisesti (yli 80 % hyötyy, kun kriteerinä on opiskelu- tai työkyvyn säilyminen tai palautuminen).
Pidempää psykoterapiaa tarvitsevien suuri määrä on tärkeä tunnistaa: Helsingin Psykoterapiatutkimuksessa lähes puolet lyhytkestoiseen hoitoon satunnaisesti ohjautuneista, Kelan kuntoutuspsykoterapian kriteerit täyttäneistä henkilöistä koki lyhyen hoidon riittämättömänä ja hakeutui myöhemmin lisähoitoihin, yleensä pitkäkestoisempaan psykoterapiaan (Knekt ym. 2011)." (STT, 2022.) Lakialoitteiden junnatessa paikallaan herää huoli lyhyiden psykososiaalisten hoitomuotojen kustannuksista. Ei ole tietoa, onko niistä todellista hyötyä.
Lähde STT, 2022. Viitattu 7.3.2022. https://www.sttinfo.fi/tiedote/valtion-tuki-psykoterapeuttikoulutukselle?publisherId=69818485&releaseId=69933575.
---------
Moniin ongelmiin on siis alettu kiinnittämään huomiota jo ihan kansalaisten aloitteesta, mutta erinäiset ratkaisut ovat vielä muovautumassa. Useat lakialoitteet ovat menossa eteenpäin, mutta ratkaisuja tarvitaan välittömästi. Näistä meneillä olevista lakialoitteista mainittakoon muun muassa seuraavat:
- Terapiatakuu -lakialoite (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_10+2019.aspx)
- Psykoterapiakoulutuksen maksuttomuus -lakialoite (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_3+2021.aspx)
Soteuudistuksen aika on kuitenkin nyt.
Kansainvälisen mielenterveysstrategian 2020-2030 toteutus on jo myös alkanut.
Korona-ajan kriisin jälkiä korjataan tälläkin hetkellä, ei vasta lakialoitteiden jälkeen.
Tällä hetkellä toimijoita löytyy laajasti ja pirstaloituneesti koko yhteiskunnassa ja monien eri palveluntarjoajien alla, mutta yhtä yhdistävää palvelua ei löydy mistään.
----------
Tähän ratkaisuehdotukseen tulisi myös kyetä sitoa THL:n toipumisorientaatio -malli, joka mielenterveyshaasteiden kohdalla on jalkautumassa vasta käytännön työhön. Terve Mieli -mallissa otimme tämän huomioon jo ennalta. Luotiinkin ohjelma, joka ottaa ihmisen huomioon psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena ja kytkee kolmannen sektorin palvelut osaksi hajoamatonta palvelukokonaisuutta yhden digi-ikkunan kautta vastaamaan toipumisen mahdollisuuteen.
Terve Mieli -malli syntyikin sosiaali -ja terveysministeriön psykiatrian erikoislääkärin kannustuksen pohjalta ja jatkokehitelmäideana THL:n suunnittelijan kanssa - tarjoamaan ratkaisun vallitsevaan surulliseen tilanteeseen. Ohjelmaidean kehittäneillä sisaruksilla on näkökulmiensa takana vankka ammattitaito ja kokemusperäinen tietotaito -he omaavat osaamista laajan yhteistyöverkoston lisäksi. Huolella tehdyn taustatyön avulla onnistuttiin kehittämään malli, joka vastaa tämän hetkisiin eheyttämisen tarpeisiin mielenterveyspalveluiden osalta ja samalla hyvinvointialueilla vallitseviin kehittämiskohteisiin.
Terve Mieli -portaali on kuvattu kolmen kattavan näkökulman yleisluontoisena mallina, joka voidaan ottaa käyttöön porrastetusti läpi Suomen. Malli vastaa ratkaisuillaan jo edellä kuvattuihin huolenaiheisiin, mutta myös haasteisiin, joista yhteiskunnassamme kärsimme tällä hetkellä kaikki. Mallia varten tehtiinkin valtavan paljon kartoitustyötä. Läpikahlattavina olivat niin ajankohtaiset tarjottavat palvelut, sosiaalisen median alustat, poliittiset, kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset ja yhteiskunnallisetkin ajankohtaiset aihetta koskevat tekijät.
---------
Hajaantunut tarjonta ja kriisitilanne aiheuttaa tällä hetkellä mm.
- suurta hätää
- kustannusten kasvua
- resurssipulaa
- epätasalaatuista palvelua eri paikkakuntien kesken
- syrjäytymistä
- kasvavia päihdeongelmia
- epätietoisuutta ja pelkoa
- mittaamattoman määrän suurta ahdistusta ja inhimillistä kärsimystä
-------
Yhdenkään edellä kuvatuista asioista ei tarvitse olla uhka vaan mahdollisuus. Kaikki kehitteillä oleva voidaan sitoa muutoksessa yhteen. Uudelleen kehittymisen ja laajentumisen yhteydessä voimme linkittää ja sitoa osaksi koko kansalaisten hyvinvointia yhden palvelun kokonaisuuden.
Taistelemalla omasta edusta ei saada aikaan mitään muuta kuin viivytystä ja pahaa mieltä. Sen sijaan kokoamalla jokaisen ammattitaito yhteen paikkaan säästetään aikaa ja rahaa ja luodaan yhdessä hyvää. Siihen tarvitaan rohkeutta, rakkautta ja yhteistyöhalua.
Meillä on kuitenkin jo olemassa apua, jota voidaan koota yhteen paikkaan. Ennalta ehkäisevästi voidaan jo vastata haasteisiin pelkästään jo olemassa olevalla tarjonnalla ja järjestämällä sitä uuteen palveluun.
Terve Mieli -toimintamallissa on huomioitu huolella tehty taustatyö kohderyhmähaastattelujen kautta, mutta myös tutustumalla yhteiskunnallisiin ajankohtaisiin ilmiöihin sekä toimijoihin ja huomioitu jo olemassa olevan ammattitaidon hyödyntäminen. Koska suurilta osin mielenterveyspalveluihin on menetetty usko ja hoitojonot ovat pitkiä, traumainformoidulla kohtaamisella pyritään luomaan korjaava kokemus asiakkaalle toimintamallin yhteydessä ja palauttamaan usko hyvinvointivaltion tarjoamaan palvelujärjestelmään. Soteuudistuksen yhteydessä tämän huomioiminen on vieläkin tärkeämpää.
Innovaatiota varten tehtiin taustahaastatteluja kolmelle eri kohderyhmälle. Haastateltavina oli niin sosionomiopiskelijoita, lääkäreitä, psykiatrisia sairaanhoitajia, nuorisotyöntekijöitä, aikuissosiaalityön parissa työskenteleviä, psykoterapeutteja, lyhytterapeutteja, mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutuvia kuin mielenterveysjärjestöissä työskenteleviäkin. Haastatteluissa otettiin myös huomioon jo palveluiden piirissä olevien kanta, jotta heidän palautteen perusteella olisi mahdollista tarjota entistä eheämpi ja helpompi hoitopolku -mahdollisuus.
Haastattelujen tarkoituksena oli löytää juuri oikeanlaiset ja ajankohtaisimmat palvelut vastaamaan tämänhetkistä tilannetta koko yhteiskunnassamme kolmen eri näkökulman malliin. Jokainen osaltaan on ollut tarjoamassa oman näkökulmansa mielenterveyskriisin purkamiseksi. Alle on listattu niistä osa:
Haastatteluissa nousivat vastauksissa esiin seuraavat kohdat, (joihin toimintamalli pyrkii vastaamaan):
- Sosiaalipalveluissa ei osata ohjata välttämättä oikeaan paikkaan, ei ainakaan tasalaatuisesti joka paikassa.
- Palveluohjaus ei mahdollistu joka paikassa samalla tavalla tiedon puutteen ja byrokratian vaikeuden vuoksi. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa mielenterveyspalveluihin pääsyä.
- Yleisesti ottaen palveluiden pariin hakeutuvilla on vaikeaa hahmottaa palvelujärjestelmää, osin ammattikielen vuoksi, osin pirstaloituneen palvelutarjonnan takia.
- Osaamista on, mutta tiet eivät asiakkaan ja ammattilaisen välillä kohtaa. Osin myös siksi, ettei avuntarjoajiin ole tutustunut aiemmin, ennen kuin on pakkotilanne. Osin siksi, että palvelut eroavat paikkakunnittain hyvin paljon toisistaan.
- Myöskään sosiaaliturva ei riitä tällä hetkellä psykoterapiaan, vaikka KELA sitä korvaakin. Useat ihmiset ovat jumissa tilanteensa kanssa niin kustannusten, terapeuttipulan kuin palveluohjauksenkin takia.
- Hakeutumisprosessi psykoterapiaan on myös hyvin vaikeaa toipujalle hahmottaa.
- Psykoterapian saatavuudessa on paljon eroa paikkakuntakohtaisesti.
- Vertaistuen puute edistää syrjäytymistä
- Kynnys palveluiden piiriin hakeutumiseen on korkea
- Vaikka palveluiden piiriin olisi hakeutunut, ei ole tullut kohdatuksi, kuulluksi eikä nähdyksi
- Kasvaneet hoitojonot luovat toivottomuutta, järjestöistä ei osaa hakea apua
- Järjestöt saattavat tulla kuntoutus ja hoitopolun kohdalla esiin vasta paljon myöhemmin kuin asiakkaalla olisi ollut tarvetta jo paljon aiemmin kohtaamisiin ja arjen apuun sekä sosiaalisiin suhteisiin ja vertaistuen voimaannuttavaan kokemuksen
Avun tarvitsijat ja vastauksissa toistuneet seikat:
- Palvelusta olisi hyvä löytyä helposti erilaisia tuki- ja muita ryhmiä sekä muita ideoita sosiaaliselle tekemiselle, ettei joudu jäämään yksin ajatustensa kanssa. Silloin kun on vaikeaa, on vähemmän energiaa yrittää löytää apua.
- Yhdestä paikasta kaikki oman kunnan palvelut, niin niitä on helppo selailla ja pohtia mikä olisi itselleen missäkin tilanteessa paras. Akuuttiapu löytyy helposti, mutta kaikki sitä edeltävä on hajallaan kaikkialla.
- Jotenkin niin, että ovat selkeästi läpi käytävissä. Johdonmukaisesti järjestetty. Hyvä otsikointi, tavallisen ihmisen sanoilla.
- Äkillisessä tilanteessahan on hyvä jo olla tietoinen mistä apua löytää, sillä ei silloin jaksa alkaa etsiä.
- Tällaisen olisi hyvä olla laajasti käytössä ja tuttu kaikille jo entuudestaan.
- Omahoito-ohjelmat on ihan kivoja, mutta olisi minulle ollut hyvä saada tietoa erilaisista vertaistuki- ja toiminnallista ryhmistä ja erilaisista ryhmistä lapsille. On hyvä jos löytää muita ihmisiä samankaltaisissa tilanteissa niin sitten ei ole niin yksin oman asiansa kanssa.
- Erilaisia toiminnallisia ryhmiä niin aikuisille kuin lapsillekin, erilaisiin elämäntilainteisiin sopivia ja sitten tietenkin myös kaikki kunnan palvelut lisäksi niin olisi hyvä paketti.
- Riittäisi, että kaikki olisi helposti löydettävissä kun nyt on niin vaikeaa löytää mitään.
- Jo selkeä otsikointi ja esitystapa olisi tosi paljon parannusta tilanteeseen.
- Tietoa mielenterveysongelmista, Kelan tuista, asiakasta lähimpänä olevista palvelupisteistä (yhteystiedot, osoitteet, soittoajat, kuinka hakeutua hoitoon)
- Yhteystiedot, aukioloajat, terveysasemien yhteystiedot (lääkäri, päivystävä sairaanhoitaja)
- Selkeät kohdat esim. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin, tuet, akuutin kriisin kohdatessa yhteystiedot (teho-avo)
- Hoitotahot, yhteystiedot, toimintaohjeet (milloin yhteys ja mihin)
- Tarpeellisia linkkejä (keskustelualueet, mieli ry:n sivut)
- Paikkakunta kohtaisesti löytyvät yhteystiedot esim. Yhteisötoimintaan (vertaistuki, kahvilat, tapahtumat), leipäjonot, ruokakassipalvelut, seurakunnanpalvelut (vertaistuki, taloudellinen apu)
- Ehdottomasti helppokäyttöisyys (käyttö joko puhelimella tai tietokoneella), asiat tuodaan selkeästi esille (ei useiden eri linkkien kautta selailua), palvelun oltava ilmainen ja helppokäyttöinen
- Tarvittaessa selkeät organisaatiokartat (mikä kuuluu minkäkin alle), hoitopolut (kuinka hakeutua hoitoon ja mitä mahdollisuus saada). Kaaviot sekä tekstiä, muttei liian monimutkaisesti.
Järjestöjen jäsenien esille tuodut pointit Terve Mieli -malliin:
- Järjestönäkökulmasta toivoisi löytyvän järjestötahot, MTKL eli mielenterveyden keskusliitto.
- Etäkohtaamispaikka Discord, koska nuoret löytävät sen kautta palveluiden piiriin
- He, jotka ovat kotona "jumissa" niin heillä ei ole välttämättä edes tietokonetta, jolla kirjautua tällaiseen palveluun tai mahdollisuuksia käyttää palvelua, mutta saavuttavat palvelun muuta kautta.
- Asiakkaiden osalta, jotka ohjautuvat järjestöön, ovat usein jo siinä vaiheessa, että kuntoutus on jo käynnissä ja tulevat virkistystoiminnan pariin ja hakevat vertaiskokemuksia.
- Ennen yhdistyksen toimintaan tarttumista ammattilaiset voisivat hyötyä palvelusta moninkin eri tavoin, sillä järjestöt tekee yhteistyötä valtakunnallisesti (MTKL) sekä aikuissosiaalityön, että seurakuntien kanssa
- Samaan suuntaan –hanke on tehnyt jo soteuudistukseen liittyen tiettäväksi järjestöjen merkitystä asiakkaan palvelupolkuun. Yrittävät, että jaetaan tietoa asiakkaille järjestöjen olemassaolosta, jotta kukaan ei jäisi yksin kotiin.
- Sovelluksesta olisi hyötyä niin, että olisi kaikki kohtaamispaikat kerrottuna, jotta jokainen tietäisi, missä voisi käydä ja saa vertaistukea.
- Järjestöt tekevät jo yhteistyötä valtakunnallisesti Mieli ryn ja muiden tahojen kanssa. Heidät voisi liittää osaksi tätä palvelua, jotta ammattilaiset voisivat olla osana myös palvelua ja sen tekoa.
- Vertaisryhmien ja keskustelupalstojen avulla palvelussa voisi jakaa vinkkejä lisää asiakkaiden keskuudessa ja kaikki pääsisivät kehittämään yhdessä valtakunnallista palvelua jokaisesta näkökulmasta.
Soteammattilaisten keskuudesta nousseita huomioita, joiden perusteella Terve Mieli -mallilla vastataan palvelun tarpeisiin:
- Ajan ja resurssien puute
- Vaikea palvelujärjestelmä ja pirstaloitunut palveluiden tarjonta
- Suuret hoitojonot ja niiden tuottama stressi
- Asiakkaan pompottaminen vaikeuttaa hoidon onnistumista
- Varallisuuserot luovat haasteita
- Tietämättömyys palveluista, jotka voidaan kytkeä asiakkaalle parhaaksi tarjottavaksi kokonaisuudeksi
- Valtava määrä hankkeita, joissa voitaisiin tehdä yhteistyötä omien hankkeiden sijaan
- Kustannushaasteet
- Turhautuneisuus
- Muutoksen pelko
1. Yhteistyötahot kootaan kaikki yhteen. Malli käydään läpi ammattilaisten ja yhteistyötahojen kesken. Pilottimallin ja ulkoisten ostopalveluiden avulla saadaan aikaan toimiva kokonaisuus yhdessä soteammattilaisista koostuvan dynaamisen tiimin kesken.
2. Sotealueittain muutos otetaan käyttöön räätälöidysti juuri oman hyvinvointialueen rakenteen mukaisesti. Liikkeelle lähtö toteutetaan pilottimallin mukaisesti.
3. Palvelun tekniseen osaamiseen on jo olemassa yhteyshenkilöt, kuten mallin kehittäjiinkin.
4. Yhteisöllisistä kokouksista ja juuri mallin jalkauttamisen suunnittelusta ja käytännöstä järjestetään alkutapaamiset. Alkutapaamisten perusteella järjestelmän toimeenpanoon seurantatapaamiset. Mallia kehitetään jatkuvassa yhteistyössä ammattilaisten ja asiakkaiden, mutta myös analytiikan tutkinnan avulla.
Kansikuva
