Torstai on toivoa täynnä - keskustelu-, oppimis- ja tiedotustilaisuudet
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen Satakunnan alueen opiskeluhuollon muutostyön tueksi on varattu torstaiaamuksi aika keskustelu-, oppimis- ja tiedotustoimintaan. Tilaisuus koostuu alustuksesta ja keskustelusta, tuotokset tallennetaan one driveen.
Tulevaisuuden sote-keskus -hankeen opiskeluhuollon koordinaattorin tehtävänä on koordinoida ja kehittää Satakunnan opiskeluhuollon kokonaisuutta hankkeelle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti siirryttäessä hyvinvointialueelle 1.1.2023. Satakunnan alueen jokaisen 16 kunnan kaikissa kouluissa toimii oma opiskeluhuoltoryhmä. Kouluja oli lukukauden 2023-2023 aikana 138. Siirryttäessä 1.1.2023 hyvinvointialueelle, koulujen kuraattorit ja psykologit siirtyvät koulujen alaisuudesta hyvinvointialueen alaisuuteen. Kouluterveydenhoitajat ovat jo aikaisemmin olleet sote-alueella.
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen opiskeluhuollon kehittäminen tukee kulttuurin muutosta koulukuraattorien ja koulupsykologien siirtyessä kuntien palveluksesta hyvinvointialueelle. Lakien muuttumisen myötä opiskeluhuollon asiakirjoja tulee päivittää ja luoda opiskeluhuollossa uusi työskentelypinta kuntien ja hyvinvointialueen välille. Tämä tuo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia laajempaan maakunnalliseen kehittämiseen.
Satakunnan lasten, nuorten ja perheiden toimialuetta kehitetään perhekeskuskeskeisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskeluhuolto on osa perhekeskustoimintaa ja opiskeluhuollon palvelut saadaan jatkossa perhekeskuspalveluina. Alueelle on tulossa neljä perhekeskusta, joiden muodostamisesta on tehty päätös loppuvuodesta 2022.
Koko lasten, nuorten ja perheiden toimialan palvelut ovat vielä pirstaleiset ja henkilöstö tarvitsee mahdollisuuden keskustella, vaihtaa ajatuksia ja myös omalta osaltaan kehittää toimintaa. Asioista tiedottaminen on tärkeää pitovoiman vuoksi. Jo nyt on useampi psykologi siirtynyt yksityisyrittäjäksi vaativaksi käyneen työn vuoksi. Lasten ja nuorten tarvitessa tukea, sitä on hyvin heikosti saatavilla. Suurimpana haasteena on jatkohoitoon pääsy. Tästä asiasta on erilaisia näkemyksiä perus- ja erikoistasolla, mikä hankaloittaa asian ratkaisemista. Nyt on siis tehtävä yhteistä työtä sen eteen, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja mahdollisimman läheltä. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi ja nuori saa palvelun lievissä pulmissa opiskeluhuollosta ja jatkossa myös suuremmissa ongelmissa omalta paikkakunnaltaan ilman erikoistasolle siirtymistä.
Hyvinvointialueelle siirryttäessä 1.1.2023 koulujen kuraattorit ja psykologit liittyvät muiden hyvinvointialuetoimijoiden joukkoon toisen hallintokunnan alaisuuteen kuin koulun muu henkilöstö. Tämä muodostaa yhdyspinnan koulu- ja opiskelutyöstä vastaavan henkilöstön sekä opiskeluhuollon henkilöstön välille.
Yhdyspintatyö on vaarassa hiipua, jos tietotekniset haasteet tietojen siirtämisessä ja salassapidon säännökset muodostuvat yhteistyön esteeksi. Samoin saattaa käydä, jos opiskeluhuollon henkilöstö jää irralliseksi koulujen opetustyöstä. Samanaikaisopettaminen voi unohtua, kun ollaan eri hallintokunnan alaisuudessa.
"Torstai on toivoa täynnä" -keskustelu-, oppimis- ja tiedotustilaisuudelle oli tarvetta, jotta kaikki saisivat saman tiedon hyvinvointialueen kehittämisen vaiheesta.
Tilaisuuteen kutsuttiin koko Satakunnan alueen opiskeluhuollon henkilöstö sekä kehittämisessä mukana olleita opettajia ja rehtoreita siten, että aluksi mukaan tuli henkilöstö, joille muutos oli suurin eli kuraattorit ja psykologit. Hyvinvointialueen aloittaessa mukaan kutsuttiin myös kouluterveydenhoitajat. Joukko on laajentunut ja mukaan on tulossa myös opiskeluhuollon ulkopuolisia ammattilaisia.
Aluksi tavoite on pitää tiedotusta siitä, missä mennään. Jatkossa on tarkoitus tarkastella Satakunnassa ilmeneviä ilmiöitä tarkemmin ilmiölähtöisen yhteiskehittelymallin mukaisesti.
Satakunnan alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä aloittaa toimintansa elokuussa 2023. Ryhmän tehtävänä on laatia seurantaindikaattorit Satakunnan alueelle. Edellä mainitut kehittämiskohteet tulevat muodostamaan tärkeän ja tavallista tarkemmin mitattavan kokonaisuuden. Muuta indikaattoritietoa kootaan jo olemassa olevien valtakunnallisten kyselyjen pohjalta, mm. kouluterveyskysely.
"Torstai on toivoa täynnä" -keskustelutilaisuudet jatkuvat, sillä näiden avulla on mahdollisuus tavoittaa koko alueen henkilöstö. Ilmiöpohjaista työskentelyä jatketaan aina uuden ilmiön ilmetessä.
Kohderyhmänä oli vuoden 2022 aikana hyvinvointialueelle siirtyvä henkilöstö eli koulukuraattorit ja koulupsykologit. Osa heistä kohdattiin hyvinvointialueen kehittämistyön tueksi luodussa pientyöryhmässä, jota johti yhden alueen perhekeskusjohtaja. Tässä ryhmässä opiskeluhuollon ammattilaisten edustajat toivat esille ryhmiensä ajatuksia. Koordinaattori työskenteli alueella yksin, joten tämä Torstai on toivoa täynnä" -keskustelutilaisuudet muodostuivat osallisuutta edistäväksi kanavaksi, sillä osallistumislinkki oli saavutettavissa avoimilla Satakuntaliiton sivuilla. Vuoden vaihteen jälkeen kanava siirtyi Satanen-sivulle, mikä on Satakunnan hyvinvointialueen sivusto.
Kuraattorit ja psykologit olivat oma-aloitteisia ja keräten muutokseen liittyvän listan heille tärkeistä asioista koordinaattorille, joka toimitti listan eteenpäin pientyöryhmän puheenjohtajalle ja toimialuejohtajalle. Toimialajohtaja vastasi kysymyksiin tiedotustilaisuudessa marraskuussa 2022.
Alueella järjestettiin joulukuussa 2022 opiskeluhuollon aamupäivä OPH:n luennoitsijan tilannekatsauksen, työpajan ja paneelin muodossa. Maaliskuussa 2023 Satakunnan perhekeskuspäivän yhteydessä toteutettiin opiskeluhuollon Learning Cafe -työskentely.
Ilmiöpohjaisen yhteiskehittelymallin avulla tartuttiin 2. asteen opiskeluhuollon ilmiöihin, mm. koulua käymättömyyteen laajennetussa monialaisessa tätä tilannetta varten kootussa ryhmässä. Vuoden 2023 aikana keskityttiin opiskeluhuollon henkilöstön jo syksyllä 2022 aloitettuihin psykososiaalisen tuen menetelmäkoulutuksiin (tosen hankkeen toimesta moniammatillisuutta edistäen).
Hyödynsimme Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskuksessa hyödynnettyä Ilmiölähtöistä yhteiskehittämisen mallia (PirSOTE Pirkanmaa).
Ilmiölähtöisen yhteiskehittämisen toimintamalli | Innokylä (innokyla.fi)
Keskustelumme päätteeksi totesimme yhden ratkaisun olevan Espoossa kehitetty "Elämä edessä"-monialainen tiimimalli
Ilmiölähtöisen yhteiskehittämisen malli (yllä)
Elämä edessä - malli (yllä)