Elämä edessä - monialainen tiimi hoitaa nuoren mielenterveysongelmia varhain ja vakioidusti hänen omassa oppilaitoksessaan.
Monialainen tiimi hoitaa, ohjaa ja tukee verkostomaisella työotteella opiskelijaa mielenterveyden ongelmissa. Erityispalveluiden tarve laskee. Malli on skaalattavissa eri asiakassegmentteihin ja tuo selvää säästöä. Mallin edut: varhain, vakioidusti, syrjäytymistä vastaan.
Toimintamallin nimi
Monialainen tiimi hoitaa, ohjaa ja tukee verkostomaisella työotteella opiskelijaa mielenterveyden ongelmissa. Erityispalveluiden tarve laskee. Malli on skaalattavissa eri asiakassegmentteihin ja tuo selvää säästöä. Mallin edut: varhain, vakioidusti, syrjäytymistä vastaan.
Mallin vahvuus on tiimi- ja monialaisessa verkostotyössä. Kaksi terveydenhoitajaa, psylokogi, psykiatrisen sairaanhoitaja ja neuropsykiatrian erikoislääkäri suunnittelivat palvelut uusiksi. He arvioivat opiskelijan tilannetta yhdessä ja erikseen. Työnjako on vakioitu ja päällekkäistä työtä ei tehdä. Erikoislääkärin työpanos mahdollistaa diagnoosin asettamisen, lääkehoidon ja sen seurannan, tiimin sisäisen ja ESH:n välisen konsultaation, sekä tiimin jatkuvan oppimisen. Opiskelijan tilannetta seurataan tukikeskusteluin ja lisäkäynnein, mikä on lisännyt hoitoon sitoutuneisuutta. Asiakaspalautteen pohjalta tarjotaan mahdollisuutta myös etävastaanottoon ja kehitetään uusia sähköisiä palveluita.
Käytännössä Elämä edessä-malli toimii siten, että opiskelija saapuu aina ensin terveydenhoitajan alkuarvioon, jossa tehdään alkuseulat (mm. BDI, BAI, ASRS-RS, AUDIT). Th konsultoi tarvittaessa erikoislääkäriä lisäseulontojen tarpeesta. Alkuarviossa tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma ja suunnitellaan hoidon systemaattinen seuranta. Jos Th epäilee ADHD/neuropsykiatrisia ongelmia, hän konsultoi erikoislääkäriä, ohjaa ja tulee opiskelija/huoltajaa/-ia, ja varaa ajan lääkärille. Mikäli alkuarvio viittaa mielenterveyden pulmiin, Th ohjaa opiskelijan psykiatrisen erikoissairaanhoitajan vastaanotolle, jossa sovittujen ja vakioitujen kyselyiden perusteella kartoitetaan hoidon tarve, ja annetaan tarvittaessa aika psykologille tai lääkärille tai jatkoaika itselle. Psykologi arvioi nuoren kokonaistilannetta, kartoittaa lapsuusiän kehitystä sekä oppimishistoriaa. Mallin vahvuus on tiimi- /verkostotyössä, jossa nuoren tilannetta arvioidaan yhdessä ja ristiin. Erikoislääkäri on tiimin tukena: hän ohjaa, kouluttaa, antaa konsultaatioita ja konsultoi tarvittaessa Esh:ta.
Erikoislääkärin vastuulla on nuoren tilanteen kokonaisarviointi ja seuranta: hän asettaa diagnoosin, aloittaa ja vastaa lääkehoidosta. Hyvässä hoitotasapainossa olevien nuorten lääkevasteen seuranta voi lääkärin ohjauksessa siirtyä terveydenhoitajalle tai psykiatriselle erikoissairaanhoitajalle. Tukikeskustelut toteutetaan joko face-to-face tai puhelimitse 1krt/kk.
Kaikkien ammattilaisten osaaminen laajeni ja kasvoi entiseen verrattuna. Työjako on selkeä ja päällekkäistä työtä ei tehdä, mikä parantaa työtyytyväisyyttä. Työskentely voi laajentua monialaiseksi verkostotyöksi opiskeluhuollon, sosiaalityön, lastensuojelun tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimijoiden kanssa. Vastaanottoajat ovat riittävän pitkiä, mikä takaa opiskelijan kuulemisen ja kohtaamisen ilman kiirettä.
Asiakasprosessit mietittiin rohkeasti uusiksi ja työtapojen vakiointi teki ne selkeäksi ja läpinäkyväksi. Tämä lisäsi työntekijän työtyytyväisyyttä ja työssä jaksamista. Opiskelijalle matalan kynnyksen holistiset palvelut, joissa huomioidaan sekä fyysinen terveys että mielenterveys, mutta myös päihde- ja alkoholiongelmat, tarjoavat avun nopeasti, oikea-aikaisesti, asiakaslähtöisesti, yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Palveluun on helppo tulla ja ne tarjotaan nuoren omassa kehitysympäristössä, oppilaitoksessa. Malli ei herätä häpeää, eikä nosta kokemusta stigmasta. Asiakas kohdataan yksilönä, arvokkaana ja itsenäisenä, oman elämänsä sankarina, jota ammattilaiset auttavat yli hankalan elämän tilanteen.
Elämä edessä -malli perustuu tutkitun tiedon sovellettavuuteen käytännön työssä. Se vastaa ajankohtaiseen huoleen nuorten mielenterveyden ongelmien ylisukupolvisuudesta: jo vauva-aikana vanhempien saama toimeentulotuki, vanhempien mielenterveyden ongelmat tai vakava sairaus altistavat lasta mielenterveyden häiriöille sekä nostavat riskiä psykiatrisen Esh:n palveluiden tarpeelle myöhemmin elämässä. (Niemelä 2012; Paananen & Gissler 2012). Tutkimukset osoittavat, että nuoruus on kriittistä aikaa. Nuorten mielenterveyden ongelmista 75% ilmenee ennen 25 vuoden ikää. Toimeentulotukea saavilla nuorilla on selvästi enemmän mielenterveys- ja päihdeongelmia kuin muilla ikäisillään ja tähän ryhmään kuuluvilla miehillä on kuusi kertaa yleisemmin psykiatrinen diagnoosi kuin muilla (Vaalavuo et.al, 2020). Kouluterveyskysely (2019) vahvistaa muiden tutkimusten tuloksia: masennuksen ja ahdistuneisuuden oireista kertoo keskimäärin 30% ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä ja 16% pojista.
Useat kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset ovat nostaneet esiin, että nuorille suunnatut mielenterveyspalvelut ovat heikosti suunniteltuja (Kosola 2020), aliresurssoituja ja tarjolla oleva apu ei nauti nuorten luottamusta. Palvelut ovat usein puutteellisia ja järjestetty niin, että ne eivät herätä nuorissa luottamusta. Tutkimuksista nousee esiin mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä toimeentulotuen asiakkuuksien ylisukupolvisuus. Toisaalta mahdollisimman varhain ja suunnitelmallisesti toteutetut hoidot tai lyhyet interventiot tuovat tutkimusten mukaan apua jopa 60%:lle asiakkaista (Kontunen 2020; Niemelä 2012; Paananen & Gissler 2012; Vaalavuo et.al, 2020; McGorry & Mei 2020. Kouluterveyskysely 2019). Mielenterveys- ja päihteet ovat olleet myös Espoon Lasten ja nuorten hyvinvointityön kärkinostot vuosille 2017-21.
Tutkijat McGorry & Mei (2020) nostavat esiin neljä keskeistä teemaa palveluiden suunnittelun kulmakiviksi: mielenterveyden hoito, fyysisen terveyden hoito, hoidollinen psykoedukatiivinen tuki, sekä päihde- ja alkoholiongelmien ehkäisy. Monialainen ja holistinen hoito ja tuki ehkäisi selvästi myös itsetuhoisuuden piirteitä ja suisidaalisia ajatuksia.
Tutkimuksiin pohjautuen Leppävaaran ammatillisen oppilaitoksen, Omnian, palvelut suunniteltiin uusiksi neljän kulmakiven toimintaperiaatteiden mukaisesti: ennaltaehkäisyä korostaen. Työtehtävät vakioitiin ja asiakasprosessi tehtiin selkeäksi. Hoitoon on helppo tulla ja yhden oven periaate parantaa siihen sitoutumista. Tiimissä on erikoisosaamista ja opiskelijaa ei enää tarvitse lähettää muualle. Nupoli antoi psyk-sh:n panoksen tiimille. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. oppilaitos, sosiaalityö, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito.
Näistä lähtökohdista muotoutui Elämä edessä-malli, jossa eri alojen ammattilaiset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä, työpareina, asiantuntijaryhmänä, luottaen toistensa ammattitaitoon. Neuropsykiatrisen erikoislääkärin työpanos mahdollistaa tiimin jatkuvan oppimisen. Malli tarjoaa moniammatillista apua verkostomaisella työotteella nuorten masennus- ja neuropsykiatrisiin oireisiin yhden oven periaatteella. Asiakas saa palvelua varhain, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä (Kosola 2018), nuorten omassa kehitysympäristössä (oppilaitos), mikä vähentää mielenterveyden ongelmiin liittyvää häpeää, stigmaa, ja parantaa nuoren hoitoon sitoutuneisuutta.
Elämä edessä -mallissa toteutuu suurena kehyksenä Espoo-tarinan strategiset painopisteet. Malli on asiakaslähtöinen: apu tulee heti, toiminta on selkeää, prosessit on vakioitu ja apu tuodaan asiakkaan omaan kehitysympäristöön, oppilaitokseen. Malli on oikeudenmukainen kaikille: myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret saatetaan/löydetään avun piiriin ja heille suodaan hoidon ja tuen avulla mahdollisuus täysipainoiseen, normaaliin elämään aikuisuudessa. Malli on vastuullinen edelläkävijä, sillä se hyödyntää ajankohtaista tutkittua tietoa käytännön työn/prosessien toteuttamiseksi uudella tavalla, ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Työtehtävien vakiointi vähentää kustannuksia ja turhaa sekä päällekkäistä työtä.
Kehittämistyön ja toimintamallin kohderyhmä oli ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat, joilla huomattiin olevan muita toisen asteen opiskelijoita enemmän mielenterveyteen liittyviä haasteita, jotka osaltaan vaikuttivat opinnoissa menestymiseen, motivaation puutteeseen (kasvavat luvattomat poissaolot) ja vaikeuttivat opintojen loppuun saattamista (Kouluterveyskysely 2019).
Kaikki alkoi, kun lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri aloitti työt vuonna 2017 Leppävaaran Omnian ammattioppilaitoksessa. Hän huomasi, että kellään ei ollut homma hanskassa: työnteko ja- jako suunnittelematonta ja sekavaa. Tutkimukset eivät olleet strukturoituja ja opiskelijoilla oli paljon käyntejä eri työntekijöillä. Lääkäri pohti työntekijöiden kanssa, miten ongelmiin voitaisiin puuttua uusin keinoin, varhain ja moniammatillisesti niin, että voitaisiin myös kaventaa nuorten välisiä terveyseroja ja katkaista huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Tiimissä oli huomattu, että mielenterveyden ja päihteiden käyttö vaikeutti opiskelua ja ne olivat usein syynä opintojen keskeytykselle, mikä saattoi laukaista syrjäytymisen kierteen. Lääkäri alkoi kouluttaa tiimiläisiä, ja viikkotapaamisista tuli tapa. Hän korosti konsultaation merkitystä ja dialogista tiimityöskentelyä, joka perustui vuorovaikutteiseen oppimiseen. Nupolin psykiatrinen erikoissairaanhoitaja liittyi tiimiin syksyllä 2018. Erikoislääkärin työpanos tiimissä mahdollisti myös psyykkisten sairauksien hoidon, lääkityksen aloituksen ja seurannan, eikä opiskelijoita tarvinnut enää lähettää terveyskeskukseen tai erikoissairaanhoitoon (ESH). Myös muiden erityisen tuen palveluiden tarve väheni.
Leppävaaran Omnian viiden hengen ydintiimi (erikoislääkäri, kaksi terveydenhoitajaa (Th), psykiatrinen erikoissairaanhoitaja (Psyk-sh) ja psykologi (Psykl) alkoi syksyllä 2018 suunnitella ja kehittää työn sisältöjä ja toimintamalleja uusiksi. Epäselvä työnjako ja sekavat käytänteet poistettiin, sillä ne aiheuttivat turhia käyntejä ja tutkimuksia sekä asiakkaan pomputtelua paikasta toiseen, mikä heikensi opiskelijan sitoutuneisuutta hoitoon. Työntekijälle työskentely oli turhauttavaa ”tulipalojen sammuttelua”.
Prosessien hionta uudella tavalla antaa oppilaalle tarpeenmukaista ja oikea-aikaista apua asiakaslähtöisesti, kaikilla tasoilla: ennaltaehkäisevästi, terapeuttisella työotteella, psykoedukaatiivista ohjausta hyödyntäen ja tukikeskusteluiden avulla hoitoon ja muutokseen sitouttaen. Verkostomainen, moniammatillinen työote mahdollistaa myös nuorten läheisverkostojen ottamisen mukaan palveluiden ja tukitoimien suunnittelussa ja mahdollistaa tärkeän sosiaalinen tuen.
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto, kuten sähköinen ajanvaraus tai mahdollisuus olla yhteydessä ammattilaiseen chatin, sähköposti tai tekstiviestin avulla on tehnyt palvelusta opiskelijalle helpommin lähestyttävän. Nuoret ovat kokeneet mahdollisuuden tukikeskusteluihin ja ohjaukseen myös puhelimitse mielekkäänä.
Elämä edessä ei ole ainoastaan täyttänyt opiskelijoiden odotuksia vaan ylittänyt ne: kliinisen arvion mukaan asiakastyytyväisyys on ollut 80%. Jatkossa asiakastyytyväisyyden ja eri mittareiden systemaattista seurantaa kehitetään.
Toimintamallin kehittämistyö lähti liikkeelle vuonna 2018 erikoislääkärin oivallukesta toiminnan sekavuudesta ja suunnitelmattomuudesta. Leppävaaran Omnian opiskeluhuollon viiden ammattilaisen tiimi lähti erikoislääkärin kanssa yhdessä miettimään käytännön työprosesseja uusiksi asiakkaan ja ammattilaisen näkökulmista. Malli on esitelty Terveydenhoidon johtoryhmälle vuosina 2019 ja 2020. Varsinainen jalkauttamisprosessi alkoi tammiuussa 2020, jolloin toimintamalli esiteltiin Espoon ammatillisten oppilaitosten kaikille opiskeluhuollon työntekijöille.
Vuonna 2020 mukaan nimettiin terveydenhoidon asiantuntija. Asiantuntijan tehtäväksi annettiin tutkia, tukeeko tieteellinen tutkimusnäyttö toimintamallin vaikuttavuutta, sekä pukea tiimin työ sanoiksi ja osoittaa muutos numeroin, sekä näyttää työn vaikuttavuustutkittuun tietoon pohjautuen, mikä lisäsi työhön sitoutuneisuutta ja teki näkyväksi sen merkityksellisyyden. Kilpailutekstien laadinta määriteltiin myös asiantuntijan tehtäväksi.
Toimintamallia on testattu ja arvioitu kahdessa eri Innovaatiokilpailussa (Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu ja Laatukeskuksen innovaatiokilpailu vuonna 2020). Toimintamallia on esitelty Espoossa terveyskeskuksen ja nuorten mielenterveyspalveluiden johtoryhmissä, Lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjausryhmässä, Espoon opiskeluhuollon päällikön koollekutsumassa tilaisuudessa, sekä pääkaupunkiseudun muille kunnille. Toimintamallin esittelystä on sovitty myös Tampereen ja Valkeakosken kaupunkien kanssa kuluvan kevään aikana. Toimintamallista on julkaistu tiedotteita Espoon kaupungin nettisivuilla sekä intranetissä henkilöstölle. Laatukeskus julkaisi oman lehdistötiedoitteensa kansallisessa mediassa palkituista ja kunniamaininnan saaneista innoivaatioista.
Mikäli kunnassa on toimivat opiskeluhuollon palvelut, toimintamallin käyttöönotto ei vaadi eritystä resurssia (aika ja henkilöstö). Espoon ammatillisessa oppilaitoksessa toimintamalli mahdollisti sen, että samalla resurssilla ja panoksella, saadaan enemmän aikaan.
Toimintamallin tuloksellisuutta on tarkoitus arvioida uudestaan vuonna 2021 ja toteuttaa asiakaskysely opiskelijoille palvelun toimivuudesta. Myös sisäisen koulutuksen tapoja kehitetään jatkuvan kehittämisen periaatteella. Espoossa toimintamalli on vakiinnuttanut asemansa Leppävaaran Omniassa ja keskitetyssä opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Lisäksi toimintamalli on laajentumassa Espoon kaikkiin toisen asteen oppiulaitoksiin ja jatkossa toimintamallia on tarkoitus laajentaa perusopetuksen yläasteelle.
Elämä Edessä -toimintamalli on asiakaslähtöinen, sillä se mahdollistaa opiskelijalle kynnyksettömän palvelun omassa oppilaitoksessaan, ilman häpeää, ilman stigmaa. Se on kustannustehokas ja tuo rahallista säästöä, mutta säästää myös työntekijöiden työaikaa, sille malli karsii turhat tunnit / työtehtävät pois, selkeyttää prosessit niin asiakkaale kuin ammattilaiselle. Toimintamalli on parantanut myös työtyytyväisyyttä, sillä työn jako on selkeä ja tiimi tulee ja vahvistaa toinen toisensa osaamista. Mallia on pilotoitu Leppävaaran Omniassa vuosina 2018-2019 ja se on edelleen käytössä ja toimiva.
Mitatun 18 kk aikana kaikkien käyntien määrä nousi Th/Lääk. 49% ja psyk.sh /psykl. 300%. Mielenterveyteen ja sosiaalisiin syihin liittyvien käyntien määrä nousi Elämä Edessä -tiimissä noin 90%. Jatkokäynnit muille kuin lääkäreille ovat lisääntyneet kokonaisuudessaan 91%: Th:lla nousua on 10% ja Lääk. laskua jopa 38%. Tämä kertoo hyvästä tiimimallista: työnjako on selkeä, osaaminen on kohdistettu oikein ja yhä enemmän hoidetaan perustasolla. Elämä Edessä-mallin avulla näinkin merkittävä kasvu pystytään hoitamaan samalla panoksella ja saavuttamaan enemmän tuloksia. Seurantakaudella opintonsa keskeyttäneiden tai koulusta erotettujen opiskelijoiden määrä laski 74%:ia.
Malli on kustannustehokas: Lääkärin arvion perusteella 75% opiskelijoista hoidetaan nyt oppilaitoksessa. Laskennallisesti vuonna 2019 aiemmin Esh:n lähetettävästä 12:ta opiskelijasta hoidetaan nyt koululla 9. HUS:ssa psykiatrisen Esh:n avohoitopäivien määrä on keskimäärin 42pv/as/v ja maksaa 12 350€. Malli tuo säästöä 9x12 350€= 111 150€ (- oma työ).
Työtapa on tehokas. Sähköisten palveluiden käyttö on viisinkertaistunut ja puheluiden määrä on lähes kolminkertaistunut, mikä vastaa asiakkaan toiveisiin monimuotoisemmista palveluista. Hoidon toteutuminen oppilaitoksessa, tuttujen työntekijöiden kanssa, parantaa asiakastyytyväisyyttä ja hoitoon sitoutuneisuutta. Apu tulee varhain ja matalalla kynnyksellä. Myös työtyytyväisyys ja jaksaminen on parantunut, mikä on tullut ilmi viikkopalavereissa. TYHY-tulosta ei saada: työntekijöillä on neljä eri esimiestä, kolmella toimialalla (PESO, TEPA, SITO).
Suomessa n. 25% nuorista kärsii mielenterveyden ongelmista ja heistä n. 10-15% vakavista oireista. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa (Hilli et.al 2017; Hus 2018). Laajassa yhteiskunnallisessa kehyksessä malli pystyy osaltaan ehkäisemään syrjäytymistä ja ongelmien ylisukupolvisuutta ja auttaa nuoria pärjäämään arjessa yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, mikä vähentää tukitoimien tarvetta myöhemmässä elämässä. Elämä edessä -toimintamalli estää psyykkisistä syistä aiheutuvaa syrjäytymistä, opiskelija pystyy saattamaan opintonsa loppuun ja hänellä on koko Elämä Edessä.
Elämä edessä -toimintamalli palkittiin kunniamaininnalla Espoon kaupunginjohtajan Innovaatiokilpailussa 2020, Toimintamalli on vertaisarvioitu ja se oli ainoa palkittu toimintamalli Suomen Laatukeskuksen Innovaatiokilpailussa 2020, jossa ylsi kunniamainintaan Terveyspalveluiden kategoriassa.
Kansikuva
