Tulevaisuusfoorumit järjestöjen yhteistyöverkoston perustamiseksi
Järjestöjen keskinäisen yhteistyöverkoston perustaminen lähtökohtana järjestöjen omat tarpeet ja tavoitteet. Yhteistyön periaatteiden ja rakenteiden määrittäminen tulevaisuusfoorumeissa rikastamalla ja hyödyntäen Community Canvas -viitekehystä.
Oivalla ja ymmärrä
Tekeillä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa eli sote-uudistuksessa järjestöjen tärkeiden kumppaneiden, kuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä siirretään hyvinvointialueille. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä pyritään siirtämään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tässä muutostilanteessa järjestöjen on luotava uusia kumppanuuksia niin sote-järjestäjän kuin toisten järjestöjen kanssa siten, että järjestöjen sote-palveluita tukeva, pitkälti ennaltaehkäisyyn painottuva toiminta nivoutuisi osaksi maakuntien sote-palveluketjuja.
Järjestöistä etenkin sosiaali- ja terveysjärjestöjä askarruttaa myös se, miten ja sote-uudistus vaikuttaa järjestöjen edellytyksiin jatkaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaansa kunnissa. Toimintansa jatkumisen ja kehittämisen turvaamiseksi järjestöjen on tuotava näkökulmansa esiin ja tehtävä aktiivista vaikuttamistyötä.
Tulevien hyvinvointialueiden sote-palvelukokonaisuutta suunniteltaessa on hyödynnettävä järjestöjen asiantuntemusta asukkaiden sote-palveluiden tarpeista ja palveluiden kehittämisestä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävästä (hyte-) toiminnasta. Hyvinvointialueiden Tulevaisuuden sote-keskus - ja rakenneuudistushankkeilla onkin velvollisuus osallistaa alueensa järjestöt sote-uudistusta valmistelevaan työhönsä.
Uusimaa on maantieteellisesti ja asukasluvultaan suuri maakunta, jossa vastuu sen 26 kunnan sote-palveluiden järjestämisestä jaetaan viiden toimijan kesken. Sote-uudistuksen Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti Uudellamaalla sote-palvelut tulevat järjestämään Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Vantaa-Keravaan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki.
Haasteena Uudenmaan järjestöjen osallistamisessa sote-uudistukseen on sen järjestökentän laajuus ja monitahoisuus. Uudellamaalla toimii yli 3000 sosiaali- ja terveys (sote) -järjestöä ja moninkertainen määrä muita järjestöjä, joiden perustoimintaa on asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Merkittävä osa sote-järjestöistä toimii useammalla kuin yhdellä Uudenmaan hyvinvointialueista. Jo tämän takia järjestöt näkevät, että niiden on syytä tehdä koko Uudenmaan laajuista yhteistyötä vaikka maakunta jaetaankin useaksi hyvinvointialueeksi. Uusmaalaiset järjestöt myös kokevat että niiden vaikuttamis- ja kehittämistyö on tehokkaimmillaan silloin kun sitä tehdään maakunnan laajuisena yhteistyönä.
Uudellamaalla ei ole pysyvää maakunnan kattavaa järjestöjen yhteistyöelintä, jonka kanssa sote-uudistuksen valmistelijoiden olisi luontevaa tehdä laaja-alaista yhteistyötä. Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja on toiminut uusmaalaisten järjestöjen yhteistyön koordinoijana tuoden järjestöjen asiantuntijuuden ja näkemykset alueen sote-uudistuksen valmistelijoiden tietoon. Sekä järjestöt että julkinen sektori ovat kokeneet Kumajan työn erittäin tärkeäksi ja toivovat sen jatkuvan. Viimeisenä toimintavuotenaan Kumaja aloitti Uudenmaan sote-järjestöjen tulevaisuusfoorumiensa sarjan alueen järjestöjen keskinäisen yhteistyön kehittämiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi.
Kumajan väistyttyä järjestöyhteistyön koordinaatiovastuusta, Uudellamaalla on tarkoitus edelleen toimia koko alueen laajuinen järjestöjen yhteistyöverkosto. Verkosto on sekä järjestöjen keskinäisen yhteistyön foorumi että julkisen sektorin yhteistyökumppani. Yhteistyöverkosto on järjestöjen väylä osallistua sote-uudistukseen.
Järjestöjen yhteistyöverkoston kohderyhmä on alueen järjestöt. Järjestöjen toiveita, ideoita ja näkemyksiä järjestöyhteistyön kehittämiseksi selvitettiin kaikille alueella toimiville järjestöille avoimissa keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa sekä laajoilla järjestökyselyillä.
Sidosryhmäkyselyjen ja haastattelujen avulla tuli ilmi julkisen sektorin tarve jatkaa vuoropuhelua ja tehdä yhteistyötä sellaisen järjestöverkoston kanssa, joka edustaa kattavasti alueen järjestöjä.