Tulevaisuusfoorumit järjestöjen yhteistyöverkoston perustamiseksi
Järjestöjen keskinäisen yhteistyöverkoston perustaminen lähtökohtana järjestöjen omat tarpeet ja tavoitteet. Yhteistyön periaatteiden ja rakenteiden määrittäminen tulevaisuusfoorumeissa rikastamalla ja hyödyntäen Community Canvas -viitekehystä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Järjestöjen keskinäisen yhteistyöverkoston perustaminen lähtökohtana järjestöjen omat tarpeet ja tavoitteet. Yhteistyön periaatteiden ja rakenteiden määrittäminen tulevaisuusfoorumeissa rikastamalla ja hyödyntäen Community Canvas -viitekehystä.
Toimintamallin kuvaus
Järjestöjen yhteistyöverkosto luodaan järjestöjen omien tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Järjestöt sanoittavat ne itse ja muodostavat keskenään verkoston toiminnan periaatteisesta yhteisen kannan.
Kumaja toimii yhteistyöverkoston luomisen koordinaattorina järjestäen järjestöjen tulevaisuusfoorumien sarjan. Tulevaisuusfoorumit ovat kaikille alueella toimiville järjestöille. avoimia tilaisuuksia. Sote-järjestöjen lisäksi niihin osallistuu myös sellaisia muiden sektorien järjestöjä, joita kiinnostaa järjestöjen keskinäinen yhteistyö ja vaikuttaminen etenkin sote-uudistukseen liittyvissä kysymyksissä.
Tulevaisuusfoorumit etenevät vaiheittain siten, että edellisen tulevaisuusfoorumin tuotoksia rikastetaan seuraavassa foorumissa. Yhteistä vaiheittain rakentuville tulevaisuusfoorumeille on kunkin teemaa pohjustava seminaariosuus työpajatyöskentelyyn virittävine alustuksineen sekä itse tavoitteelliset työpajat.
Tulevaisuusfoorumien fasilitoiduissa työpajoissa hyödynnetään Community Canvas -viitekehystä. Siinä toimivia yhteisöjä luodaan kolmen vaiheen kautta eli määrittämällä identiteetti, kokemus ja rakenne. Työpajojen tuotoksia ovat määrittelyt siitä, mitä ja kenen tarvetta yhteistyöverkosto palvelee ja mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja -tavat. Tuotosten ohella tärkeää on se, että työpajoissa keskustellaan perustellen erilaisia näkemyksiä sekä pohditaan yhdessä, mitkä asiat osallistujien edustamia järjestöjä yhdistävät, millaisia muutoksia halutaan saada yhdessä aikaan ja mitä pidettäisiin onnistuneena tuloksena.
Tekeillä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa eli sote-uudistuksessa järjestöjen tärkeiden kumppaneiden, kuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä siirretään hyvinvointialueille. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä pyritään siirtämään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tässä muutostilanteessa järjestöjen on luotava uusia kumppanuuksia niin sote-järjestäjän kuin toisten järjestöjen kanssa siten, että järjestöjen sote-palveluita tukeva, pitkälti ennaltaehkäisyyn painottuva toiminta nivoutuisi osaksi maakuntien sote-palveluketjuja.
Järjestöistä etenkin sosiaali- ja terveysjärjestöjä askarruttaa myös se, miten ja sote-uudistus vaikuttaa järjestöjen edellytyksiin jatkaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaansa kunnissa. Toimintansa jatkumisen ja kehittämisen turvaamiseksi järjestöjen on tuotava näkökulmansa esiin ja tehtävä aktiivista vaikuttamistyötä.
Järjestöjen yhteistyöverkoston kohderyhmä on alueen järjestöt. Järjestöjen toiveita, ideoita ja näkemyksiä järjestöyhteistyön kehittämiseksi selvitettiin kaikille alueella toimiville järjestöille avoimissa keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa sekä laajoilla järjestökyselyillä.
Sidosryhmäkyselyjen ja haastattelujen avulla tuli ilmi julkisen sektorin tarve jatkaa vuoropuhelua ja tehdä yhteistyötä sellaisen järjestöverkoston kanssa, joka edustaa kattavasti alueen järjestöjä.
Järjestöjen yhteistyöverkoston perustaminen vaatii koordinoijan resursseineen. Koordinoijan on tavoitettava viestinnällään laajasti alueensa järjestöt ja motivoitava ne osallistumaan tulevaisuusfoorumeihin työpajoineen tai ainakin kommentoimaan niiden tuotoksia.
Suuren tulevaisuusfoorumin järjestämisessä tarvitaan etenkin henkilöstöresursseja. Tilaisuutta valmisteltaessa aikaa vie ohjelman yksityiskohtainen suunnittelu ja lukuisat käytännöt järjestelyt. Näitä ovat monikanavaisen viestinnän lisäksi innostavien ja asiantuntevien alustajien värvääminen ja muun muassa digitaalisten työskentelyalustojen, suoratoistopalveluiden, tilojen ja tarjoilujen hankkiminen. Kuluja voi tulla myös esimerkiksi suoratoistotallenteiden tekstittämisestä ja työpajojen tuotosten saattamisesta saavutettavaan muotoon.
Itse tilaisuudessa tarvitaan asiantuntevat työpajojen fasilitaattorit ja juontajat sekä henkilöstöä huolehtimaan sähköisten työskentelyalustojen käyttämisestä. Jos tilaisuus järjestetään osittain tai kokonaan verkon välityksellä, työpajojen fasilitointi ja niiden tuotosten yhteinen purku vaatii digitaalisten työskentelyalustojen käytön saumatonta koordinointia.
Riippumatta siitä, ovatko työpajojen tuotokset kirjattu suoraan digitaaliselle työskentelyalustalle tai esimerkiksi post it -lapuille, jokaisen tulevaisuusfoorumin jälkeen menee paljon aikaa foorumien tuotosten tarkasteluun ja yhteenvedon tekemiseen. Tulevaisuusfoorumien tuloksista yhteenvetoineen on viestittävä myös niille järjestöille, jotka eivät osallistuneet foorumiin. Tuotosten laajoilla kommenttikierroksilla saadaan mahdollisimman laaja järjestöjen tuki foorumien tuloksena syntyvälle järjestöyhteistyön rakenteelle.
Kolmen suuren tulevaisuusfoorumin tuloksena syntyi vaiheittain malli Uudenmaan järjestöyhteistyön rakenteeksi. Community Canvas -viitekehys oli hyvä lähtökohta sille, että järjestöt itse määrittävät järjestöjen yhteistyöverkoston tarpeen ja tavoitteet sekä sen toimintaperiaatteet ja -tavat.
Uudenmaan järjestökenttä on niin laaja ja monimuotoinen, että vaiheittain ja rikastaen tulevaisuusfoorumeissa tuotettavan yhteistyöverkoston luomisen prosessi ei ollut vailla haasteita. Tulevaisuusfoorumien osallistujat vaihtuivat tilaisuuksien välillä ja osan mielestä asiat etenivät liian nopeasti ja joidenkin taas liian hitaasti. Siksi ennen jokaista tulevaisuusfoorumia oli tärkeää lähettää osallistujille ennakkoon materiaalia edellisten foorumien tuloksista sekä kerrata niitä tuoreesta näkökulmasta uuden tulevaisuusfoorumin aluksi.
Yhteisten keskustelujen ja toiminnallisten työpajojen sekä kommentointikierrosten tuloksena Uudenmaan järjestöt saivat muodostettua yhteisen näkemyksensä siitä, mitä järjestöjen keskinäinen yhteistyö on tulevaisuudessa ja miten sitä pitäisi koordinoida.
Yhteenveto – Kumaja tulevaisuusfoorumi 1