Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Etelä-Karjala

Kehitysvaiheessa

Toimintaympäristö **

Etelä-Karjalan liiton mukaan alueen väkiluku oli 125 803 henkilöä maaliskuussa 2022. Syntyvyyden voimakas lasku ja väestön ikärakenne yhdistettynä muuttotappioihin uhkaa kääntää Etelä-Karjalan väestönkehityksen huomattavan negatiiviseksi tulevien vuosikymmenien aikana. Heikko työikäisen väestön kehitys voi aiheuttaa tulevaisuudessa haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa ja mikäli työssäkäynnin paikkariippuvuus vähenisi, voisi maakunta menettää naapurikunnista muuttaneita henkilöitä sekä työn perässä etenkin Uudellemaalle muuttavia vastavalmistuneita.

Vuonna 2020 Etelä-Karjalassa eläkeläisiä oli 32,1 % väestöstä, kun työllisiä oli 37,4 %. Erityisesti eläkeikäisten määrän kasvu on vaikuttanut taloudellisen huoltosuhteen heikentymiseen ja Etelä-Karjalan taloudellinen huoltosuhde (167,4) onkin selvästi koko maan keskiarvoa huonompi.

Etelä-Karjala on teollisuusvetoinen maakunta ja sen työpaikoista 15 % on teollisuuden työpaikkoja. Maakunnan suurimmat työllistäjät ovat teollisuus ja sosiaali- ja terveysala. Myös matkailualan työpaikkoja on koko maan tasoa enemmän. Biotalousosaamisen lisäksi alueella on vahva ympäristö- ja energia-alan osaamiskeskittymä, jossa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita ja uutta kasvuhakuista liiketoimintaa. Sen sijaan alikorostuneita aloja ovat tietointensiiviset alat kuten informaatio- ja viestintäalat sekä tieteellinen että tekninen toiminta.

Koronakriisin näkyvimpinä kansainvälisinä vaikutuksina näyttäytyvät venäläisten matkailijoiden kato Etelä-Karjalasta, erityisesti Lappeenrannan ja Imatran katukuvista, kaupoista, kylpylöistä ja majoitusliikkeistä.

Maakunnan työllinen väestö on supistunut myös merkittävästi. Etelä-Karjalan työllisyysaste on yhä merkittävästi koko maan keskitasoa matalampi ja taas työttömyysaste oli koko maan keskitasoa selvästi korkeampi. Metsäteollisuuden ja muun suurteollisuuden rakennemuutos vuosien 2007–2017 aikana on vaikuttanut vahvasti mm. Etelä-Karjalan aluetalouteen sekä etenkin teollisuuden työpaikkojen määrän voimakkaaseen supistumiseen.  Vaikutukset ovat heijastuneet työpaikkakehityksen lisäksi myös alueen väestörakenteeseen sekä koko yhteiskuntaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 2022 työttömiä oli Suomessa yhteensä 270 500, joista TEM:n työllisyystilannekatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömien osuus oli 100 500 ja nuorten alle 25-vuotiaita työttömien työnhakijoiden osuus yhteensä 26 300. Sen sijaan yli 50-vuotiaita työttömien työnhakijoiden määrä väheni edelleen edelliseen vuoteen nähden. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa -22 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisyysaste oli 73,7 %. Työttömyysaste oli 6,6 %, joka niin ikään on matalampi vuoden takaiseen nähden.

Kaakkois-Suomessa oli maaliskuussa 2022 TEM:n Työnvälitystilastojen mukaan 14 173 työtöntä työnhakijaa ja prosentteina työttömien osuus työvoimasta oli 11,1 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä maaliskuussa 2022 Kaakkois-Suomessa oli 4345 henkilöä. Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus 15–64-vuotiaista Etelä-Karjalassa oli 5,6 % vuonna 2021 (Sotkanet).

Työturvaetuuksien (perusturva) saajia oli Kelaston mukaan Etelä-Karjalassa vuoden 2021 aikana yhteensä 5773 henkilöä ja ansioturvan piirissä oli maakunnassa 5602 henkilöä. Kela maksoi työttömyyden perusteella työttömyysturvaetuuksia (työmarkkinatuki ja peruspäiväraha) vuoden 2021 aikana yhteensä 44 251 313 euroa. Näistä kuntien osarahoitusosuus oli 10 384 991 euroa.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2021 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 500 henkilöä, mikä on reilu 8 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin osaeläkkeenä. Kaiken kaikkiaan vuonna 2021 työeläkkeelle siirtyi yli 61 500 henkilöä, joista suurin osa, 44 000 siirtyi vanhuuseläkkeelle. Etelä-Karjalan alueella Kela maksoi varsinaisia työkyvyttömyyseläkkeitä vuoden 2021 aikana yhteensä 17 346 450 euroa. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle Etelä-Karjalassa eläköityi mielenterveys- ja käyttämisen häiriöiden vuoksi 2492 henkilöä ja tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 821 henkilöä.

Lyhyesti siis, ikääntynyt väestö, työperäinen vastavalmistuneiden muutto pääkaupunkiseudulle ja alueen rakennemuutoksessa hävinneet teollisuuden työpaikat ovat vähentäneet maakunnan työllistä väestöä. Etelä-Karjalassa ja koko Kaakkois-Suomessa työttömyysaste on maan keskitasoa korkeampi ja Etelä-Karjalassa reilu kolmannes työttömistä on vaikeasti työllistettäviä. Myös Kelan maksamien työttömyysturvaetuuksien kuntien omavastuuosuus on verrattain suuri, reilu puolet Kelan maksamista työttömyysturvaetuuksista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneidenkin osuus Kelan eläkkeissä eritoten mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi on suurempi kuin somaattisten sairauksien vuoksi. Alueella on siis tarve työkyvyn tuen uudenlaisille palveluille ja yhteensovitettuihin ja yhteistoiminnallisiin työllistymisen palveluihin. Nykyisellään palvelut ovat hajallaan ja palvelupolut ovat rikkonaisia ja asiakkaille vaikeita omaksua. Asiakkaan olemassa olevista palvelukokonaisuuksista ei välttämättä tiedetä muissa palveluissa ja kriteerit muista palveluista voi olla ammattilaisille puutteellisia. Palvelusta toiseen lähettäminen voi olla asiakkaan ja myös ammattilaisten kokemana asiakkaan pompottelua. Yhteistoiminnan tehostamisella, asiakasvastaavan määrittämisellä, työntekijöiden osaamisen ja osatyökykyisyyden tunnistamisen lisäämisellä, työkyvyn tuen lisäpalvelujen ja työllistymismallien luomisella sekä yritysyhteistyön lisäämisellä pyritään parantamaan osatyökykyisten henkilöiden palveluihin ohjautuvuutta, niihin pääsemistä sujuvasti ja koordinoidusti. Osatyökykyisten palvelujen ketjuttamisella ja palvelukokonaisuuksien poluttamisella pyritään myös lisäämään ja mahdollistamaan osatyökykyisten työttöminä olevien henkilöiden ja työpaikkojen kohtaamista.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työtä -hankkeen kohderyhmät eli korkean työllisyyskynnyksen omaavat henkilöt (iäkkäät työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, vammaiset maahanmuuttajataustaiset ja vankilasta vapautuneet) tai muutoin vaikeassa työllistymisen asemassa olevat henkilöt (esim. työkyvyttömyyseläkkeen hylyn saaneet osatyökykyiset) ovat varsin hajallaan eri palveluissa tai peräti kokonaan palvelujen ulkopuolella. Heidän palvelujaan ei varsinaisesti koordinoi kukaan tai palveluja on useilla eri palvelutarjoajilla, jotka eivät välttämättä tiedä toistensa olemassaolosta tai tehdyistä suunnitelmista. Ammattilaiset eivät siis tiedä asiakkaan palvelukokonaisuuksista tai asiakkaalle annetuista velvoitteista tai suosituksista, saati asiakas itse. Kumpikaan em. ei välttämättä myöskään tiedä, mitä asiakkaalle toimivampia palveluja voisi olla käytettävissä tai miten sinne pääsee tai lähetetään, mitkä ovat sen kriteerit. Myöskään osatyökykyisyydestä tai sen tukemisesta ei ole aina riittävästi tietoa ammattilaisilla tai työnantajilla ja usein osatyökykyisen palkkaaminen koetaan näin riskinä.

Tavoitteena Työtä -hankkeessa pilotti 1:ssä on luoda moniammatillinen työkyvyn tuen tiimin ja asiakasvastaavamallin sekä yhteensovittaa sosiaalihuollon palvelupolku TE-palvelujen ja Kelan kuntoutuspalveluiden kanssa. Kehittämistyössä otetaan käyttöön asiakasosallisuus sekä asiakaslähtöinen yhteistyö- ja palveluohjausmalli (OTE-hankkeen osatyökykyisten työllistymisen tuen palveluprosessi ja check-list työllistymisen tuen tunnistamiseksi, jotka liitteinä). Työkyvyn tuen tiimissä kokeillaan ja arvioidaan paras organisointitapa työkyvyn tuen arvioinnin osaaminen huomioiden ja sovitetaan malli pilotin 2, työkyvyn tuen palvelumalliin. Siinä yhteensovitetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kuntoutustutkimuspoliklinikan, työelämäpalveluiden tuetun työllistymisen palveluiden sekä työvoiman palvelukeskuksen (TYP) työ- ja toimintakyvyn arvioinnit. Työtä -hankkeen toimenpidekokonaisuudessa 2 tuetun työllistymisen menetelmissä kokeillaan pilottien 3 ja 4 kautta erityisesti laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta. Pilotti 3:ssa on pilotoitu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä vammaispalveluissa ryhmänä tehtävä alihankintatyömalli ja pilotissa 4 tarkoituksena on pilotoida osatyökykyisten, pitkään työttöminä olleiden ja maahanmuuttajataustaisten, työllistyminen kuntouttavasta työtoiminnasta sekä yritysyhteistyön kehittämistä pitkäaikaistyöttömien ja työnantajien välillä ja luoda tästä työllistymisen jatkopolutuksen malli. Kaikki pilotit yhdistyvät ja linkittyvät kehittämistyön edetessä toisiinsa ja lopulta osaksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta, ns. työllisyystaloksi.

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus rakennetaan Työtä -hankkeessa myös sähköiseksi palveluksi, virtuaaliseksi työllisyystaloksi. Talo julkaistaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin nettisivuilla vuoden -22 lopussa ja se on alueen osatyökykyisiä ja työttömiä kansalaisia oma-apu palvelu. Virtuaalinen työllisyystalo rakentuu vaiheittain ja ensimmäinen vaiheessa työllisyystalo toimii asiakkaiden ja ammattilaisten tietopalvelusivuna. Toisessa vaiheessa taloon tulee mukaan animointi ja kolmannessa vaiheessa talon on tarkoitus toimia sähköisenä asiointipalveluna, digitaalisena palveluohjauksena asiakkaan tunnistautuessa palveluun.

Etelä-Karjala ei ole työllisyyden kuntakokeilualuetta, mutta mikäli jatkossa työllisyyden hoito jää osin kuntien vastuulle, voi työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja siihen liittyvien palvelujen yhteistoiminnan kehittämisestä tulla oleellinen osa tuota kuntien vastuulle jäävän toiminnan ydintä.

Kuntakokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa on tarkoitus kehittää työllistymistä tukevia palveluja sekä palvelumalleja, joissa asiakkaan tilanne ja palveluntarve huomioidaan yksilöllisesti. Tätä palvelumallia työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittämisessäkin ollaan luomassa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työkyvyn tuen palvelujen kokoaminen ja palvelujen antajien välinen yhteistoimijuus auttaa asiakasta hahmottamaan tarvitsemiaan ja saatavilla olevia palveluja. Asiakasvastaavamallin kautta asiakas saa apua tehtyjen suunnitelmien toteutumisessa ja niiden koordinoinnissa. Moniasiakkuuksissa pyritään yhteistoimijuudella ehkäisemään päällekkäistä työtä, kun uusien työkyvyn tuen palvelumuotojen avulla pystytään mm. koordinoimaan ja seuraamaan asiakkaalle laadittujen suunnitelmien ja olemassa olevien palvelujen toteutumista ja järjestymistä ja luontevaa ketjutusta niin julkisten, yksityisten kuin myös kolmannen sektorin palveluissa. Yhteensovitetut palvelut ja ketjutetut toiminnot sekä yhteistoimijuus ovat myös kustannustehokkaita moneen kertaan tehdyn työn pois jäämisen myötä.

Tavoitteena on myös lisätä ammattilaisten osaamista mm. osatyökykyisyyden tunnistamiseksi eri organisaatioissa ja palveluissa. Lisäksi Työtä -hanke omalta osaltaan ja yhteensovitettuine palvelupolkuineen ja uusien työkyvyn tuen palveluilla pyrkii ohjaamaan yhteiskunnassa asenteita ja arvoja osatyökykyisyyden hyväksymisessä ja heidän palkkaamisessaan avoimille työmarkkinoille.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työtä -hankkeen pilotti 1:ssä kaiken kehittämisen lähtökohtana on yli organisaatio- ja hallintorajojen välinen yhteistyö ja -toimijuus. Lisäksi oleellisena ja myös keskiössä kehittämistyössä ovat asiakkaat ammattilaisten rinnalla.  

Työtä -hankkeessa on toteutettu tammikuusta -22 alkanut palvelumuotoilun työpajasarja Vision Factory Oy:n fasilitoimana. Työpajat ovat olleet yhteiskehittämisen pajoja, jossa kutsuttuja on noin 40 eri yhteistyötahoilta mukaan lukien kokemusasiantuntijat. Osallistujia työpajoissa oli noin 25 henkilöä/iso työpaja ja sisäisissä konseptointipajoissa 10–15 henkilöä/työpaja.

Palvelumuotoilun yhteiskehittämisen työskentelyn tavoitteena on kehittää Etelä-Karjalan alueen työkyvyn tuen palvelumallia. Lisäksi tavoitteena on kirkastaa, millaisilla palvelupoluilla ja palveluilla voimme tarjota työkyvyn tuen ja avun työllistymisessä.

Työpajasarjan päätyöpajat jaettiin varsinaisiin isoihin työpajoihin, sisäisiin konseptointityöpajoihin ja ydintiimin tapaamisiin. Isojen työpajojen osallistujia oli seuraavilta tahoilta:

  • Sosiaalihuolto (aikuissosiaalityö, maahanmuuttopalvelut, vammaispalvelut)
  • Kelan kuntoutuspalvelut
  • Te-palvelut
  • Eksoten työllisyyspalvelut (Työllisyyden monialainen yhteispalvelu, TYP, Tuetun työllistymisen palvelut)
  • Ohjaamo
  • Laptuote –säätiö
  • Etelä-Karjalan kuntien edustus (Työllisyyskoordinaattorit, Elinvoima- ja hankekehittäjä)
  • Eksoten hyvinvointiasemien palveluneuvonta
  • Eksoten terveys- ja hyvinvointiasemien työttömien terveystarkastukset
  • Kokemusasiantuntijat (mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä maahanmuuttopalveluista)
  • Työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi/kuntoutustutkimuspoliklinikka
  • Mielenterveyspalvelut (psykologi)
  • Kuntoutusyksikkö/kuntoutusohjaus
  • Työtä –hanke

Sisäisiin konseptointityöpajoihin osallistui seuraavilta tahoilta:

  • Sosiaalihuolto (aikuissosiaalityö, maahanmuuttopalvelut, vammaispalvelut)
  • Kelan kuntoutuspalvelut
  • Te-palvelut
  • Eksoten työllisyyspalvelut (Työllisyyden monialainen yhteispalvelu, TYP, Tuetun työllistymisen palvelut)
  • Työtä –hanke: Pilottien 1 & 2 vetäjä, projektipäällikkö

Ydintiimi koostui fasilitaattori Krista Keräsestä ja Työtä -hankkeen projektipäälliköstä ja erityisasiantuntijasta sekä pilottien 1 & 2 vetäjästä.

Yhteiskehittämisen työpajat ovat toteutuneet etätyöpajoina sekä TEAMS- että ZOOM-kokouksina. Osallistujat ovat tarvittaessa saaneet teknistä lähitukea työpajojen aikana, jotta kaikki ovat päässeet osallistumaan yhteiskehittämiseen. Lisäksi tarvittaessa teknisten vaikeuksien kohdatessa, on kyseistä osallistujaa haastateltu työpajojen ulkopuolella listaten hänen haluamiaan esille tuotavia asioita. Osallistujat ovat olleet innokkaita opettelemaan palvelumuotoilua kehittämismenetelmänä ja opettelemaan Miro-digitaalista valkotaulua työpajatyöskentelyssä. Sitouttamista yhteiskehittämiseen on myös pyritty lisäämään fasilitaattorin pitämillä inspiraatioluennoilla sekä työpajoissa käsiteltyjen aiheiden liittyvien teemojen luennoilla. Työpajasarjan aluksi osallistujille kerrottiin mahdollisuudesta saada palvelumuotoilun yhteiskehittämiseen osallistumisesta todistus läsnäolon mukaisesti. 

Myös johtoa on sitoutettu yhteiskehittämisen päätöksentekoon perustamalla työkyvyn tuen ohjaava työryhmä kehittämisen tueksi. Työryhmä koostuu johtotason osallistujista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä, Kelasta, Te-palveluista, TYP:stä ja sote-hankkeesta.

Tavoiteltu muutos

Kehittämisen tavoitteena on osatyökykyisen henkilön työllistymisen tuen ja saatavilla olevien palvelujen tarjoavien tahojen tehokkaampi yhteistoiminta, palvelujen oikea-aikainen ja yksinkertainen ketjutus ja polutus sekä oikeisiin palveluihin lähettämisen helpottaminen. Palvelukokonaisuuksien ja palvelujen kokoamisella pyritään helpottamaan osatyökykyisten ymmärrystä tarjolla olevista palveluista ja näin ollen niiden saavutettavuutta. Päällekkäistä työtä pyritään vähentämään ja yhteistoimintaa lisäämään mm. asiakasvastaavuudella ja  moniammatillisessa asiantuntijatiimissä tehtävällä työllä niin eri organisaatioiden, hallintojen kuin myös sote-keskuksen kanssa.

Liitteet
Muutoksen mittaaminen

Arviointikysymykset laaditaan työpajoissa syksyllä -21 tarkemmin. Alla joitain Työtä -hankkeessa, myös pilotin 1 käyttöön otettavista mittareista niin yhteensovitetun palvelupolun, työkyvyn tuen tiimin kuin myös työkyvyn tuen kokonaisuuden osalta:

  • Kykyviisari yhteisesti eri toimijoilla ja tietojen siirtyminen sujuvasti palvelusta toiseen asiakkaan mukana
  • Asiakaspalautteet eri palveluista ja niiden hyödyntäminen yhteistoiminnan jatkokehittämisessä
  • Asiakastyytyväisyys palvelusta toiseen siirtymisessä ja palveluista itsestään
  • Yhteistoiminnan käyttöönotto ja juurtuminen hankkeen jälkeen
  • Yhteistyökumppaneiden arvio osatyökykyisen palvelupolun sujumisesta
Toteutussuunnitelma

Tarkemmista toimenpiteistä ja suunnitelmista sovitaan ja mallia kehitetään syksyllä -21 alkavissa työpajoissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakkaina, joita työkyvyn tuen palvelukokonaisuus koskee, ovat osatyökykyiset asiakkaat, jotka ovat TE-palvelujen, TYP:n, aikuissosiaalityön, työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin, jatkossa mahdollisesti työkyvyn tuen tiimin, tuetun työllistymisen, ohjaamojen, kuntien työllisyyskoordinaattorien, Kelan kuntoutuspalvelujen, vammaispalvelujen ja mahdollisesti työeläkelaitoksissa tai sieltä tippuneiden asiakkuuksissa. Näitä asiakkaita ovat mm. korkean työllisyyskynnyksen omaavat henkilöt kuten iäkkäät työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja vankilasta vapautuneet sekä muutoin vaikeassa työllistymisen asemassa olevat henkilöt, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea työvoimapalveluista. Tällaisia henkilöitä ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeen hylyn saaneet osatyökykyiset henkilöt sekä työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt.

Työpajoissa pyritään osallistamaan vakiokokoonpanossa kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, mikäli heitä tavoitetaan, ja/tai käyttämään jatkon työpajoissa kokemusasiantuntijoita työpajateemoista riippumatta.

Ratkaisun perusidea **

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta on koostettu kevään 2022 aikana verkostotyöpajoissa.

Kokonaisuuteen kytkeytyvä sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku kuvataan tarkemmin omana toimintamallinaan.