Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Etelä-Karjala
Kehitysvaiheessa - Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallia on työstetty yhteiskehittämisen menetelmin verkostotyöpajoissa kevään 2022 aikana. Syksyllä 2022 toteutetaan pilottijakso, jolloin tarkastellaan mallin tiettyjen osien toimintaa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kehitysvaiheessa - Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallia on työstetty yhteiskehittämisen menetelmin verkostotyöpajoissa kevään 2022 aikana. Syksyllä 2022 toteutetaan pilottijakso, jolloin tarkastellaan mallin tiettyjen osien toimintaa.
Toimintamalli lyhyesti
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta on koostettu kevään 2022 aikana verkostotyöpajoissa.
Kokonaisuuteen kytkeytyvä sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku kuvataan tarkemmin omana toimintamallinaan.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus tarkoittaa kaikkia niitä palveluja, joita yhteiskehitetyn työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin ympärillä on tarjolla tällä hetkellä. Näitä ovat mm. sote-palvelut, työllisyyden hoitoon liittyvät palvelut, Kelan kuntoutuspalvelut, yhdistykset ja säätiöt sekä asiakkaan itseapupalvelut, joita myös yhteiskehittämisessä on listattuina. Palveluna palvelumallissa on myös työkykykoordinaattori/asiakasvastaavan asiakkaan rinnalla kulkeminen. Jatkossa palveluja palvelupolulle tulee mukaan lisää asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Kehittämistyötä edelleen jatketaan eri palveluihin ohjautumisessa, joita asiakasvastaava/työkykykoordinaattori koordinoi palvelujen saatavuuden ja käyttöönoton osalta. Oleellinen muutos asiakkaan palvelukokonaisuuden hallinnassa on nimenomaan asiakasvastaavan mukanaolo koko palveluprosessin aikana. Asiakas tietää keneen on yhteydessä ja työtä sote-palvelujen ja mm. työllisyyden hoidon palvelujen välillä asiakasvastaava voi tehdä myös parityönä.
Etelä-Karjalan liiton mukaan alueen väkiluku oli 125 803 henkilöä maaliskuussa 2022. Syntyvyyden voimakas lasku ja väestön ikärakenne yhdistettynä muuttotappioihin uhkaa kääntää Etelä-Karjalan väestönkehityksen huomattavan negatiiviseksi tulevien vuosikymmenien aikana. Heikko työikäisen väestön kehitys voi aiheuttaa tulevaisuudessa haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa ja mikäli työssäkäynnin paikkariippuvuus vähenisi, voisi maakunta menettää naapurikunnista muuttaneita henkilöitä sekä työn perässä etenkin Uudellemaalle muuttavia vastavalmistuneita.
Vuonna 2020 Etelä-Karjalassa eläkeläisiä oli 32,1 % väestöstä, kun työllisiä oli 37,4 %. Erityisesti eläkeikäisten määrän kasvu on vaikuttanut taloudellisen huoltosuhteen heikentymiseen ja Etelä-Karjalan taloudellinen huoltosuhde (167,4) onkin selvästi koko maan keskiarvoa huonompi.
Etelä-Karjala on teollisuusvetoinen maakunta ja sen työpaikoista 15 % on teollisuuden työpaikkoja. Maakunnan suurimmat työllistäjät ovat teollisuus ja sosiaali- ja terveysala. Myös matkailualan työpaikkoja on koko maan tasoa enemmän. Biotalousosaamisen lisäksi alueella on vahva ympäristö- ja energia-alan osaamiskeskittymä, jossa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita ja uutta kasvuhakuista liiketoimintaa. Sen sijaan alikorostuneita aloja ovat tietointensiiviset alat kuten informaatio- ja viestintäalat sekä tieteellinen että tekninen toiminta.
Koronakriisin näkyvimpinä kansainvälisinä vaikutuksina näyttäytyvät venäläisten matkailijoiden kato Etelä-Karjalasta, erityisesti Lappeenrannan ja Imatran katukuvista, kaupoista, kylpylöistä ja majoitusliikkeistä.
Maakunnan työllinen väestö on supistunut myös merkittävästi. Etelä-Karjalan työllisyysaste on yhä merkittävästi koko maan keskitasoa matalampi ja taas työttömyysaste oli koko maan keskitasoa selvästi korkeampi. Metsäteollisuuden ja muun suurteollisuuden rakennemuutos vuosien 2007–2017 aikana on vaikuttanut vahvasti mm. Etelä-Karjalan aluetalouteen sekä etenkin teollisuuden työpaikkojen määrän voimakkaaseen supistumiseen. Vaikutukset ovat heijastuneet työpaikkakehityksen lisäksi myös alueen väestörakenteeseen sekä koko yhteiskuntaan.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 2022 työttömiä oli Suomessa yhteensä 270 500, joista TEM:n työllisyystilannekatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömien osuus oli 100 500 ja nuorten alle 25-vuotiaita työttömien työnhakijoiden osuus yhteensä 26 300. Sen sijaan yli 50-vuotiaita työttömien työnhakijoiden määrä väheni edelleen edelliseen vuoteen nähden. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa -22 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisyysaste oli 73,7 %. Työttömyysaste oli 6,6 %, joka niin ikään on matalampi vuoden takaiseen nähden.
Kaakkois-Suomessa oli maaliskuussa 2022 TEM:n Työnvälitystilastojen mukaan 14 173 työtöntä työnhakijaa ja prosentteina työttömien osuus työvoimasta oli 11,1 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä maaliskuussa 2022 Kaakkois-Suomessa oli 4345 henkilöä. Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus 15–64-vuotiaista Etelä-Karjalassa oli 5,6 % vuonna 2021 (Sotkanet).
Työturvaetuuksien (perusturva) saajia oli Kelaston mukaan Etelä-Karjalassa vuoden 2021 aikana yhteensä 5773 henkilöä ja ansioturvan piirissä oli maakunnassa 5602 henkilöä. Kela maksoi työttömyyden perusteella työttömyysturvaetuuksia (työmarkkinatuki ja peruspäiväraha) vuoden 2021 aikana yhteensä 44 251 313 euroa. Näistä kuntien osarahoitusosuus oli 10 384 991 euroa.
Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2021 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 500 henkilöä, mikä on reilu 8 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin osaeläkkeenä. Kaiken kaikkiaan vuonna 2021 työeläkkeelle siirtyi yli 61 500 henkilöä, joista suurin osa, 44 000 siirtyi vanhuuseläkkeelle. Etelä-Karjalan alueella Kela maksoi varsinaisia työkyvyttömyyseläkkeitä vuoden 2021 aikana yhteensä 17 346 450 euroa. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle Etelä-Karjalassa eläköityi mielenterveys- ja käyttämisen häiriöiden vuoksi 2492 henkilöä ja tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 821 henkilöä.
Lyhyesti siis, ikääntynyt väestö, työperäinen vastavalmistuneiden muutto pääkaupunkiseudulle ja alueen rakennemuutoksessa hävinneet teollisuuden työpaikat ovat vähentäneet maakunnan työllistä väestöä. Etelä-Karjalassa ja koko Kaakkois-Suomessa työttömyysaste on maan keskitasoa korkeampi ja Etelä-Karjalassa reilu kolmannes työttömistä on vaikeasti työllistettäviä. Myös Kelan maksamien työttömyysturvaetuuksien kuntien omavastuuosuus on verrattain suuri, reilu puolet Kelan maksamista työttömyysturvaetuuksista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneidenkin osuus Kelan eläkkeissä eritoten mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi on suurempi kuin somaattisten sairauksien vuoksi. Alueella on siis tarve työkyvyn tuen uudenlaisille palveluille ja yhteensovitettuihin ja yhteistoiminnallisiin työllistymisen palveluihin. Nykyisellään palvelut ovat hajallaan ja palvelupolut ovat rikkonaisia ja asiakkaille vaikeita omaksua. Asiakkaan olemassa olevista palvelukokonaisuuksista ei välttämättä tiedetä muissa palveluissa ja kriteerit muista palveluista voi olla ammattilaisille puutteellisia. Palvelusta toiseen lähettäminen voi olla asiakkaan ja myös ammattilaisten kokemana asiakkaan pompottelua. Yhteistoiminnan tehostamisella, asiakasvastaavan määrittämisellä, työntekijöiden osaamisen ja osatyökykyisyyden tunnistamisen lisäämisellä, työkyvyn tuen lisäpalvelujen ja työllistymismallien luomisella sekä yritysyhteistyön lisäämisellä pyritään parantamaan osatyökykyisten henkilöiden palveluihin ohjautuvuutta, niihin pääsemistä sujuvasti ja koordinoidusti. Osatyökykyisten palvelujen ketjuttamisella ja palvelukokonaisuuksien poluttamisella pyritään myös lisäämään ja mahdollistamaan osatyökykyisten työttöminä olevien henkilöiden ja työpaikkojen kohtaamista.
Asiakkaina, joita työkyvyn tuen palvelukokonaisuus koskee, ovat osatyökykyiset asiakkaat, jotka ovat TE-palvelujen, TYP:n, aikuissosiaalityön, työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin, jatkossa moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin, tuetun työllistymisen, ohjaamojen, kuntien työllisyyskoordinaattorien, Kelan kuntoutuspalvelujen, vammaispalvelujen ja mahdollisesti työeläkelaitoksissa tai sieltä tippuneiden asiakkuuksissa. Näitä asiakkaita ovat mm. korkean työllisyyskynnyksen omaavat henkilöt kuten iäkkäät työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja vankilasta vapautuneet sekä muutoin vaikeassa työllistymisen asemassa olevat henkilöt, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea työvoimapalveluista. Tällaisia henkilöitä ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeen hylyn saaneet osatyökykyiset henkilöt sekä työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt.
Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin yhteiskehittämisessä asiakasymmärrystä on kerrytetty kokemusasiantuntijoiden osallistumisen myötä työpajasarjaan. Lisäksi Työtä -hankkeessa on tehty keväästä -21 lähtien asiakastarinoita niin vammaisten henkilöiden alihankintamalliin liittyen kuin myös palvelupolkukokemuksista. Kokemusasiantuntijoita on käytetty ja osallistettu runsaasti ongelmien ymmärtämiseksi sekä niistä viestimiseen myös muille toimijoille. Osin Työtä -hankkeen videot on toteutettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Työpaja Parkin mediapajassa, joka tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Lisäksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja työ- ja toimintakyvyn palvelumallin osalta työttömien terveystarkastuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia selvitettäessä on haastateltu kokemusasiantuntijoita sekä asiakkaita.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus rakentuu yhdessä työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin kanssa. Palvelumalliin pyritään ottamaan mukaan kaikki alueen käytettävissä olevat palvelut, joita asiakas voi tarpeensa mukaan hyödyntää asiakasvastaavan/työkykykoordinaattorin palvelua hyödyntämällä.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden tulee olla jonkin tahon "omistuksessa" jatkossa. Sen sijoittuminen tulee jatkolle suunnitella ja tästä tehdä päätöksiä.
Arvioinnin tuloksia ei siis vielä ole saatavilla. Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin ja asiakasvastaavuuden testaamisen jälkeen voidaan raportoida näitä osioita enemmän joulukuussa -22.
Kansikuva
