Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Etelä-Karjala

Kehitysvaiheessa

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus - Etelä-Karjala
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kehitysvaiheessa

Toteutuspaikka
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
Paikkakunta tai maakunta
Etelä-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Katja Heiskanen

Luotu

28.05.2021

Viimeksi muokattu

31.08.2021
Toimintaympäristö **

Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Karjalan väkiluku oli vuoden -20 lopussa 126 921 henkilöä. Etelä-Karjalan liiton tilannekuvan mukaan syntyvyyden voimakas lasku ja väestön ikärakenne yhdistettynä muuttotappioihin uhkaa kääntää Etelä-Karjalan väestönkehityksen huomattavan negatiiviseksi tulevien vuosikymmenien aikana. Heikko työikäisen väestön kehitys voi aiheuttaa tulevaisuudessa haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa ja mikäli työssäkäynnin paikkariippuvuus vähenisi, voisi maakunta menettää naapurikunnista muuttaneita henkilöitä sekä työn perässä etenkin Uudellemaalle muuttavia vastavalmistuneita.

Vuonna 2017 Etelä-Karjalassa eläkeläisten osuus oli Suomen neljänneksi suurin ja vuonna 2018 eläkeläisiä oli 26,8 % työikäisten määrän ollessa hieman alle 60 %. Erityisesti eläkeikäisten määrän kasvu on vaikuttanut taloudellisen huoltosuhteen heikentymiseen ja Etelä-Karjalan huoltosuhde (160,7) onkin selvästi koko maan keskiarvoa (150,6) huonompi.

Etelä-Karjala on teollisuusvetoinen maakunta ja sen työpaikoista 15 % on teollisuuden työpaikkoja. Maakunnan suurimmat työllistäjät ovat teollisuus ja sosiaali- ja terveysala. Myös matkailualan työpaikkoja on koko maan tasoa enemmän. Biotalousosaamisen lisäksi alueella on vahva ympäristö- ja energia-alan osaamiskeskittymä, jossa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita ja uutta kasvuhakuista liiketoimintaa. Sen sijaan alikorostuneita aloja ovat tietointensiiviset alat kuten informaatio- ja viestintäalat sekä tieteellinen että tekninen toiminta.

Koronakriisin näkyvimpinä kansainvälisinä vaikutuksina näyttäytyvät venäläisten matkailijoiden kato Etelä-Karjalasta, erityisesti Lappeenrannan ja Imatran katukuvista, kaupoista, kylpylöistä ja majoitusliikkeistä.

Maakunnan työllinen väestö on supistunut myös merkittävästi. Vuonna 2018 Etelä-Karjalan työllisyysaste oli yhä merkittävästi koko maan keskitasoa matalampi ja taas työttömyysaste oli koko maan keskitasoa selvästi korkeampi. Metsäteollisuuden ja muun suurteollisuuden rakennemuutos vuosien 2007–2017 aikana on vaikuttanut vahvasti mm. Etelä-Karjalan aluetalouteen sekä etenkin teollisuuden työpaikkojen määrän voimakkaaseen supistumiseen.  Vaikutukset ovat heijastuneet työpaikkakehityksen lisäksi myös alueen väestörakenteeseen sekä koko yhteiskuntaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa -21 työttömiä oli Suomessa yhteensä 275 000, joista TEM:n työllisyystilannekatsauksen mukaan oli pitkäaikaistyöttömien osuus (22.6.2021) yhteensä 110 900 ja nuorten alle 25-vuotiaita työttömien työnhakijoiden osuus yhteensä 36 100. Sen sijaan yli 50-vuotiaita työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa -21 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisyysaste oli 73 %, mikä on 4,0 %-yksikköä korkeampi vuoden takaiseen nähden. Työttömyysaste oli 9,6 %, joka niin ikään on matalampi vuoden takaiseen nähden.

Kaakkois-Suomessa TEM:n Työnvälitystilastojen mukaan oli toukokuun -21 lopussa 15 417 työtöntä työnhakijaa, joka on 32,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Niin ikään lomautettujen määrä laski roimasti viime vuodesta, 77 %. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Kaakkois-Suomessa 12 %, Etelä-Karjalassa 11,6 %. Etelä-Karjalan kunnissa oli Kaakkois-Suomen matalimmat ja korkeimmat työttömyysasteet.  Työttömyyden ja lomautusten voidaan yleisesti olettaa johtavan sosiaalisiin vaikutuksiin ja palvelutarpeiden lisääntymiseen, mitä tulee esimerkiksi toimeentuloon ja mielenterveyteen. Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus 15–64-vuotiaista Etelä-Karjalassa oli 5,4 % vuonna 2020 (Sotkanet).

Työmarkkinatuen saajia oli Kelaston mukaan Etelä-Karjalassa tammi-toukokuussa -21 yhteensä 4148 ja Kela maksoi työttömyysturvaetuuksia em. ajalta yhteensä 7 044 694 euroa ja näistä kuntien osarahoitusosuus oli 4 094 996 euroa. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2020 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 19 100 henkilöä, mikä on noin 1200 vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan vuonna 2020 työeläkkeelle siirtyi yli 61 000 henkilöä, joista suurin osa, 42 000 siirtyi vanhuuseläkkeelle. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella Kela maksoi varsinaisia työkyvyttömyyseläkkeitä vuoden 2020 aikana yhteensä 17 783 954 euroa. Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuus Etelä-Karjalassa oli 16–64-vuotiaista 6,4 %, joista mielenterveys- ja käyttämisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä oli 3,5 % ja tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 1,2 %.

Lyhyesti siis, ikääntynyt väestö, työperäinen vastavalmistuneiden muutto pääkaupunkiseudulle ja alueen rakennemuutoksessa hävinneet teollisuuden työpaikat ovat vähentäneet maakunnan työllistä väestöä. Etelä-Karjalassa ja koko Kaakkois-Suomessa työttömyysaste on maan keskitasoa korkeampi ja Etelä-Karjalassa reilu kolmannes työttömistä on vaikeasti työllistettäviä. Myös Kelan maksamien työttömyysturvaetuuksien kuntien omavastuuosuus on verrattain suuri, reilu puolet Kelan maksamista työttömyysturvaetuuksista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneidenkin osuus Kelan eläkkeissä eritoten mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi on suurempi kuin somaattisten sairauksien vuoksi.

Alueella on siis tarve työkyvyn tuen uudenlaisille palveluille ja yhteensovitettuihin ja yhteistoiminnallisiin työllistymisen palveluihin, jotka ovat hajallaan olevia palveluita ja palvelupolut ovat rikkonaisia ja asiakkaille vaikeita omaksua. Asiakkaan olemassa olevista palveluista ei välttämättä tiedetä muissa palveluissa ja kriteerit muista palveluista voivat olla ammattilaisille puutteellisia ja siksi palvelusta toiseen lähettäminen voi olla asiakkaan ja myös ammattilaisten kokemana asiakkaan turhaa pompottelua. Mm. näistä syistä yhteistoiminnan tehostaminen, asiakasvastaavan määrittäminen, työntekijöiden osaamisen ja osatyökykyisyyden tunnistamisen lisääminen, työkyvyn tuen lisäpalvelujen ja työllistymismallien luominen ja toisaalta myös yritysyhteistyön lisääminen ovat perusteltuja. Osatyökykyisten palvelujen ketjuttamisella ja palvelukokonaisuuksien poluttamisella pyritään myös lisäämään ja mahdollistamaan osatyökykyisten työttöminä olevien henkilöiden ja työpaikkojen kohtaamista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakkaina, joita työkyvyn tuen palvelukokonaisuus koskee, ovat osatyökykyiset asiakkaat, jotka ovat TE-palvelujen, TYP:n, aikuissosiaalityön, työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin, jatkossa mahdollisesti työkyvyn tuen tiimin, tuetun työllistymisen, ohjaamojen, kuntien työllisyyskoordinaattorien, Kelan kuntoutuspalvelujen, vammaispalvelujen ja mahdollisesti työeläkelaitoksissa tai sieltä tippuneiden asiakkuuksissa. Näitä asiakkaita ovat mm. korkean työllisyyskynnyksen omaavat henkilöt kuten iäkkäät työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja vankilasta vapautuneet sekä muutoin vaikeassa työllistymisen asemassa olevat henkilöt, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea työvoimapalveluista. Tällaisia henkilöitä ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeen hylyn saaneet osatyökykyiset henkilöt sekä työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt.

Työpajoissa pyritään osallistamaan vakiokokoonpanossa kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, mikäli heitä tavoitetaan, ja/tai käyttämään jatkon työpajoissa kokemusasiantuntijoita työpajateemoista riippumatta.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Being developed

Aihealueet

Osatyökykyisyys

Ilmiöt

Syrjäytyminen

Kohderyhmä

Työttömät